Ajatuspaja Toivo selvitti, kuinka huolissaan suomalaiset ovat valtionvelan kasvusta ja kuinka voimakkaasti he toivovat sitä hillittävän. Huoli valtion velkaantumisesta on kyselyn tulosten perusteella laajaa. Kaikkiaan 78 prosenttia on vähintään jonkin verran huolissaan Suomen valtionvelan kasvusta.  Suomalaisten keskuudessa näyttää olevan varsin laaja yhteisymmärrys tarpeesta vähentää valtion menoja. Valtion menojen vähentämistä ainakin jonkin verran kannattaa enemmistö vasemmistolaisistakin.

Kaikista vastaajista 77 prosenttia on vähintään jokseenkin samaa mieltä esitetystä väitteestä: ”Mielestäni on tärkeää, että puolueet ovat valmiita asiapohjalta keskustelemaan hallitukseen osallistumisesta eivätkä sulje etukäteen pois mahdollisia yhteistyön suuntia.”

Omatiimimallissa moniammatilliset tiimit hoitavat asiakassuhteen kokonaisvaltaisesti ja paljon palveluja tarvitsevalle voitaisiin nimetä omalääkäri ja/tai omahoitaja. Kokoomuksen eduskuntaryhmän ja Ajatuspaja Toivon yhteisessä julkaisussa ehdotetaan omatiimimallin selvittämistä sote-palveluissa. Kirjoittajina mm. lääketieteen tohtori, kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho ja Lääkäriliiton entinen toiminnanjohtaja, erikoislääkäri Kati Myllymäki.

Energiakysymykset eivät aiheuta suurta erimielisyyttä suomalaisten keskuudessa, vaan kansalaiset näyttävät olevan varsin huolissaan energiakustannusten noususta riippumatta siitä, mikä on heidän puoluekantansa. Myös ydinvoiman lisäämiseen enemmistö suhtautuu myönteisesti puoluekannasta riippumatta.

Suomalaisista 70 prosenttia oli Ajatuspaja Toivon tuoreessa kyselyssä sitä mieltä, että hallitus on epäonnistunut vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemisessa. Näin ajatellaan erityisesti pieni- ja keskituloisten keskuudessa.

The spring of 2022 became a turning point in the Finnish defense and security policy. To accelerate the essential and topical NATO debate, this book provides insight into the stages of the application process as well as the pros and cons of potential membership.

Keväästä 2022 tuli käännekohta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Tärkeää ja ajankohtaista Nato-keskustelua vauhdittamaan tässä teoksessa avataan hakuprosessin vaiheita sekä mahdollisuuden jäsenyyden hyötyjä ja haittoja.

Vuonna 2040 Suomessa asuu jo lähes 900 000 vieraskielistä ja heidän osuutensa koko maan väestöstä on ennustettu kaksinkertaistuvan noin 16 prosenttiin. Ilmiö vaikuttaa moneen yhteiskunnalliseen seikkaan – ja varsin paljon myös politiikkaan.

Keväästä 2022 tuli käännekohta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Tärkeää ja ajankohtaista Nato-keskustelua vauhdittamaan tässä teoksessa avataan hakuprosessin vaiheita sekä mahdollisen jäsenyyden hyötyjä ja haittoja. Kerromme, mikä on Nato organisaationa ja kuinka jäsenyys muuttaisi Suomen, Itämeren alueen ja koko EU:n turvallisuusstrategiaa.

Selvityksessä analysoidaan Suomen ensimmäisten aluevaalien ehdokasasettelua ja tuloksia. Vertailussa puolueiden kannatusrakenteet huomioiden ikä- ja sukupuolijakaumat. Selvityksessä tarkastellaan myös hyvinvointilaueiden välisiä eroja ikäluokittain.