Petteri Orpo Ulkopolitiikka nyt! -julkaisussa: On aika ennen Krimin valtausta ja on aika sen jälkeen
Ulkopolitiikka nyt! Euroatlattinen Suomi -julkaisussa toistakymmentä asiantuntijaa ja vaikuttajaa esittävät, miten Suomen tulisi suhtautua lähitulevaisuuden haasteisiin.
Kommentit
Gradupaja: Kaupunginvaltuutetut Twitterissä
Mistä kaupunginvaltuutetut tviittavat ja kenelle? Syntyykö vuorovaikutusta kansalaisten suuntaan, vai löytyykö somesta aiheita uutisiin? Emma Virkkusen kiinnostavassa pro gradu -työssä tutkitaan valtuustojen kokousten livetviittejä.
Kommentit
Ulkopolitiikka nyt!
Kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuu voimakkaita muutoksia. Sisä- ja ulkopolitiikan väliset rajat katoavat, kun kaukaisetkin tapahtumat ja kriisit vaikuttavat nyt lähellä. Satavuotiaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset tarvitsevat kirkastamista.
Pamfletit
Viisi syytä, jotka pitävät Viktor Orbánin kokoomuksen europuolueessa
Kokoomuksen kannalta Unkarin tilanteesta tekee erittäin vaikean Fidesz, jonka valtakauden aikana huolestuttava kehitys on pääosin tapahtunut. Puolue on kokoomuksen tavoin osa Eurooppa-myönteistä ja keskusta-oikeistolaista Euroopan kansanpuoluetta (EPP), vaikka sen toimintaa kotimaassaan pidetään pikemminkin EU-kriittisenä ja nationalistisena.
Kommentit
Uusi tekijä Ajatuspaja Toivoon
Ensimmäiset toivotukset kohdistuivat projektisuunnittelija Miira Raiskilalle, joka siirtyi huhtikuun alussa Vaalan kunnanjohtajaksi. Uutena tiimissä aloittaa analyytikon nimikkeellä Juho Mäki-Lohiluoma.
Kommentit
Ehdokkaiden kaupunkikannatus
Piileekö edustuksellisen demokratian kriisi ehdokasasettelussa? Selvitimme vuoden 2017 kuntavaalien ehdokkaiden ikä- ja sukupuolijakaumia. Otimme vertailuun kuusi suurinta puoluetta – ja löysimme eroja ja yhtäläisyyksiä.
Analyysit
Gradupaja: Vallan pyöröovi pyörii – mikä rooli on erityisavustajilla?
Viime päivinä huomiota on herättänyt superlobbariksi kutsutun Anders Blomin tuore väitöskirja taloudellisista eturyhmistä politiikan sisäpiirissä. Blom avaa tutkimuksessaan sitä, miten vaikuttamisen kuviot poliittisen vallan kulisseissa todella toimivat. Osittain samaa ilmiötä tutkin minäkin gradussani, mutta hieman tuntemattomammasta näkökulmasta. Politiikan tutkimuksessa eri henkilöryhmien vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon on muutoin tutkittu jo melko laajasti, mutta poliittisten avustajien näkökulma on jäänyt vähemmälle.
Kommentit
EU – instituutiosta identiteetiksi?
”Euroopan unioni perustettiin sitomaan sen jäsenvaltiot taloudellisesti toisiinsa, jotta ne eivät voisi sotia keskenään. Maailman muutoksessa unionin tarve on kasvanut alkuperäistä tarkoitustaan suuremmaksi. EU:n velvollisuus ja olemassaolon oikeutus on kehittyä valtioitten unionista kansalaisten unioniksi, jonka kantavana perusteena on oltava jokaisen kansalaisensa hyvinvoinnin ja onnen edellytysten luominen.”
Kommentit
Enemmän aloitteita, vähemmän ruikutusta
Poliittinen järjestelmämme lakkaa toimimasta, jos unohdamme sen tärkeimmän yksikön – kansalaisen. Kansalaisaloitteita ja muita poliittisen osallistumisen muotoja tulee puolustaa, ei rajoittaa ja hankaloittaa. Uudenlaisten osallistumistapojen kehittäminen on kymmenen pisteen paikka saada nuoret mukaan politiikkaan.
Kommentit
Kuntapoliitikoista asiantuntijoihin – maakuntavaalien neljä ehdokastyyppiä  
Maakuntavaalit sijoittuvat kunta- ja eduskuntavaalien välimaastoon. Vaalit käydään joko osin tai täysin samoissa vaalipiireissä kuin eduskuntavaalit, mutta valittuja valtuutettuja on moninkertainen määrä kansanedustajiin nähden. Maakuntavaaleissa edustajan mandaatin lunastaa siis useampi, mutta kuntavaaleihin nähden äänisaalista on kasvatettava. Ehdokasasettelu on maakuntavaaleissa omanlaisensa - tässä kirjoituksessa esitellään neljä erilaista ehdokastyyppiä, joita listoille tullaan keräämään.
Kommentit