Ajatuspaja Toivon Gradupajassa tehdään pro graduja poliittisen päätöksenteon, politiikasta laadittavan analyysin, akateemisen tutkimuksen ja julkisen keskustelun tarpeisiin. Tarkoituksena on lisätä yhteiskuntatieteellisten ja politiikkaan liittyvien opinnäytetöiden painoarvoa.

Opiskelijalle Gradupaja tarjoaa sparrausapua ja julkaisualustan. Valmis gradu on pajatyöskentelyssä päätavoite, mutta sitä ennen opiskelijan hommiin kuuluvat blogi-kirjoitukset tutkimussuunnitelmasta, osatuloksista ja johtopäätöksistä. Kirjoitukset julkaistaan vuoden mittaan Ajatuspaja Toivon sivuilla ja niistä viritetään somekeskustelua #gradupaja-tunnisteella.

Gradupaja on Ajatuspaja Toivon vuonna 2018 käynnistetty pilottihanke, joka toteutetaan yhteistyössä Snellman-säätiön kanssa.

Jos olet kiinnostunut lähtemään mukaan Gradupajaan, ota pikaisesti yhteyttä toiminnanjohtaja Antti Vesalaan!

 

 

Gradupajan tekijät:

 

Sina Nordman

Olen Sina Nordman, vantaalainen terveystieteiden maisteri ja bioanalyytikko. Opiskelen Helsingin yliopiston valtiotieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelmassa.

Teen graduani Covid-19 tutkimusryhmässä, jonka tavoitteena on analysoida koronavirukseen kytkeytyvää yhteiskunnallista tilannetta ja keskustelua sosiaali- tai terveystieteen näkökulmasta.

Sosiaalisen median viestintä tarjoaa kiinnostavan tarkastelun kohteen ilmiölle, sillä puolueilla on mahdollisuus viestiä kohderyhmälleen haluamassaan muodossa ilman perinteisen median portinvartijan roolia ja lisäksi sosiaalisen median viestinnässä korostuvat käyttäjien mahdollisuus interaktiivisuuteen.

 Tutkielmassani tarkastelen eduskuntapuolueiden Facebook-viestintää koronakriisiin liittyen kaksi viikkoa eteenpäin valmiuslain antamisesta eduskunnalle. Viranomaisten tiedonvälityksellä oli oma merkittävä roolinsa kansalaisten informoinnissa. Puolueiden viestinnässä oli läsnä myös poliittinen ulottuvuus. Minkälaisia teemoja puolueet halusivat nostaa esiin poikkeustilanteen alkuvaiheessa? Millaisia reaktioita päivitykset saivat yleisössä aikaan?

Blogissa:

Eduskuntapuolueiden Favcebook-viestintä koronakriisin alkuvaiheessa 

Seuraa Sina Nordmania Twitterissä.

 


Saara Hietamäki

”Olen Saara Hietamäki ja opiskelen Jyväskylän yliopistossa pääaineenani yhteiskuntapolitiikkaa ja sivuaineina maailmanpolitiikkaa sekä viestintää ja mediaa. Tämän lisäksi olen opiskellut valtio-opin opintokokonaisuuksia Chilessä Universidad del Desarollossa.

Opintojeni ohessa olen toiminut Eurooppanuorten aktiivina ja pääkaupunkiseudun Eurooppanuorten hallituksen sidosryhmä- ja viestintävastaavana. Olen myös kirjoittajana Eurooppanuorten Tähdistö-lehdessä, jonka alaisuudessa olen muun muassa Suomen puheenjohtajuuskaudella toteuttanut artikkelisarjaa ”Suorana Brysselistä”.

Alkuvuodesta 2020 toteutin harjoittelun Euroopan komission Suomen edustustossa, ja nyt keväästä 2020 alkaen työskentelen Ulkoministeriön Kaakkois-Euroopan yksikössä. Siten kansainväliset kysymykset, valtioiden väliset suhteet, globaali kehittäminen ja vaikuttaminen ovat lähellä sydäntäni. Yhteiskuntatieteilijänä pyrin tarkastelemaan asioita rohkeasti ja toisinaan myös kyseenalaistavasti.

Pro gradussani tutkin perustuloa työmarkkinajärjestöjen näkökulmasta. Järjestöedustajia pidän kiinnostavina tarkastelukohteina, koska työnantajien ja työntekijöiden edustajat ovat olleet keskeisimpiä neuvottelijoita suomalaista sosiaaliturvaa ja työelämää koskevien lakimuutosten osalta, mikä on luonut heille vankan valta-aseman ja neuvotteluvoiman suomalaisessa yhteiskunnassa.

Työmarkkinajärjestöjen on nähty lähtökohtaisesti vastustavan perustuloa, mutta tarkempia järjestöedustajien perustulokäsityksiä ei ole Suomessa tutkimuksen valossa määritelty. Tutkimuksessani selvitän, millaisena perustulo näyttäytyy suomalaisten työmarkkinajärjestöjen näkökulmasta, ja millä tavalla avainhenkilöiden käsitykset perustulosta asettuvat suhteessa kansainvälisiin tutkimustuloksiin. Tutkimukseni asettuu osaksi laajempaa keskustelua sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisesta.”

Blogissa:

Perustulo sosiaaliturvana postmodernissa yhteiskunnassa

 


Ville Laakso

”Olen Ville Laakso ja opiskelen oikeustiedettä Turun yliopistossa. Opintojen ohessa, usein jopa niiden sijaan, olen toiminut järjestötyön ja politiikan parissa. Tällä hetkellä olen muun muassa Turun kaupunginvaltuuston jäsen. Oikeustieteilijöiden joukossa olen ajoittain ollut musta lammas, sillä toinen jalkani on politiikassa, toinen juridiikassa. Opinnoissani olen syventynyt lainsäädäntötutkimukseen, sillä haluan tietää miten ja miksi päätökset yhteiskunnassa syntyvät.

Tutkin gradussani eduskunnan perustuslakivaliokunnan asemaa. Perustuslakivaliokunta on polttopiste, missä perusoikeudet ja demokratia sovitetaan – tai ainakin yritetään sovittaa – yhteen. Perustuslakivaliokunta siis arvioi, missä kulkee demokraattisesti valitun lainsäätäjän päätösvallan raja suhteessa kansalaisten perusoikeuksiin.

Kysymys on mielenkiintoinen, sillä perusoikeuksien rooli on kasvanut, mutta niin on myös tarve suurille yhteiskunnallisille uudistuksille.”

Seuraa Villeä Twitterissä!

Blogissa:

Onko Suomen perustuslainmukaisuuden valvonnassa mitään järkeä?

Perustuslakivaliokunta politikoi – kuten sen kuuluukin

 


Lenita Ketola

”Olen Lenita Ketola ja opiskelen oikeustiedettä Helsingin yliopistossa. Kirjoitan tällä hetkellägraduani eurooppaoikeuden projektissa. Notaarityöni tein EU-oikeuteen ja välimiesmenettelyyn liittyen.

Graduprojektini alkoi jo vuonna 2018, jolloin suoritin pakolliset luentoseminaarit. Eduskunta-avustajan työn vuoksi kirjoittamistyö ja projektitentit jäivät vuoden tauolle, mutta nyt olen palannut mielenkiinnolla tutkielmani pariin ja aion saada projektin ripeästi valmiiksi Gradupajan kirittämänä. Graduni käsittelee keskinäisen luottamuksen periaatetta Euroopan unionissa. Tutkielman inspiraationa on Tanskan korkeimman oikeuden Ajos-ratkaisu, jonka on nähty kuvastavan luottamuksen rikkoutumista EUT:n ja kansallisen tuomioistuimen välillä.

Gradun näkökulma on oikeudellinen, mutta aiheessa on myös laajempaa yhteiskunnallista tarttumapintaa ja ajankohtaista pohdintaa Euroopan perusarvioista ja niiden merkityksestä.”

Blogissa:

Keskinäisen luottamuksen periaate Euroopan unionissa

Keskinäisen luottamuksen todellinen luonne näyttäytyy käytännön kautta

Seuraa Lenitaa Twitterissä!

 


 

Elisa Kitunen

”Olen Elisa Kitunen, viestinnän opiskelija Helsingin yliopistosta. Olen opiskellut myös johtamisesta ja valtio-oppia. Opintojen ohessa olen tehnyt aktiivisesti viestinnän töitä aina Kouvolasta Seattleen.

Olen kiinnostunut uusien ideoiden dynamiikasta. Uudistuminen nähdään usein menestymisen mahdollistajana niin yritysmaailmassa kuin valtionhallinnossakin. Se vaatii uusia ideoita, mutta erityisesti yksilöiden kykyä kertoa niistä ja vastaanottaa niitä: kuinka viestiä jostakin, jota ei ikinä ole tehty tai nähty, ja saada muut vakuuttuneeksi asiasta?

Olen harrastanut kilpaurheilua koko ikäni. Otan graduni yhtenä pitkänä kilpailuna, jossa pyrin haastamaan itsestäni – mutta myös muita. Olen jo saanut paljon uusia oivalluksia keskusteluissa eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Tässä Gradupaja toimii erinomaisena alustana. Toivon, että tämä aloite toimii yhtenä kimmokkeena tuoda enemmän tutkimustietoon perustuvaa keskustelua Suomeen!”

Blogissa:

“Aamulla esitetty idea kaadetaan yleensä lounaaseen mennessä” – Miten sinä vastaat työkaverin uuteen ideaan?

Uusi idea on epätäydellinen ja siitä viestitään kömpelösti, minkä vuoksi idean ensimmäinen vastaanottaja on uudistumisen avainpelaaja

Seuraa Elisaa Twitterissä!

 


Gradupajan valmistuneita:

 

Arttu Rintanen:
Ensimmäisenä yli maaliviivan: Enemmistövaalitavan käyttöönoton potentiaaliset vaikutukset suomalaisten puolueiden voimasuhteisiin

Arttu Rintasen kirjoitukset:

Miltä näyttäisi first-past-the-post -vaalijärjestelmä Suomessa?

Enemmistövaalitapa toisi Pirkanmaalle kaksipuoluejärjestelmän

Epäkilpailullisia vaalipiirejä ja kolmen suuren valtaa

Seuraa Arttua Twitterissä!

Lue Arttu Rintasen valmis pro gradu -työ tästä.

 

 

 


Sami-Petteri Seppä:
Tehokkuutta perus- ja ihmisoikeuksien kustannuksella?: Perus- ja ihmisoikeuskieltäytymisperusteen asema ja soveltamisedellytykset eurooppalaisessa pidätysmääräyksessä

Sami-Petterin Gradupajan blogi-kirjoitukset:

Tehokkuutta ihmisoikeuksien kustannuksella? Perus- ja ihmisoikeudet Euroopan unionin rikosoikeudellisessa yhteistyössä

Korjasiko lainsäätäjä EU-tuomioistuimen virheen?

Toimiva rikosoikeudellinen yhteistyö edellyttää toimivaa perus- ja ihmisoikeusvalvontaa

Seuraa Sami-Petteriä Twitterissä!

Lue koko pro gradu -työ Turun yliopiston julkaisuarkistosta.

 


 

Emma Virkkunen:
Helsingin kaupunginvaltuutettujen ja kansalaisten välinen vuorovaikutus Twitterissä yhden kokousviikon aikana

Emman Gradupajan blogi-kirjoitukset:

Kaupunginvaltuutetut Twitterissä – mikä synnyttää vuorovaikutusta kansalaisen ja kuntapäättäjän välille?

Millaista Twitter-viestintää kansalaiset odottavat poliitikoilta?

Kuntapäättäjien ja kansalaisten välinen vuorovaikutus Twitterissä on vähäistä

Seuraa Emmaa Twitterissä!

Lue koko pro gradu -työ Tampereen yliopiston julkaisuarkisto Treposta.

 

 


Janika Takatalo:
2010-luvun erityisavustajat – keitä he ovat, mitä he tekevät ja miksi sillä on väliä?

Janikan Gradupajan blogi-kirjoitukset:

Millainen on keskimääräinen 2010-luvun erityisavustaja ja onko profiili on muuttunut vuosien saatossa?

Vallan pyöröovi pyörii – mikä rooli on erityisavustajilla?

Erityisavustajat käyttävät työssään merkittävää asiantuntijavaltaa

Seuraa Janikaa Twitterissä!

Lue koko pro gradu -työ Turun yliopiston julkaisuarkistosta.