Ajatuspaja Toivon Gradupajassa tehdään pro graduja poliittisen päätöksenteon, politiikasta laadittavan analyysin, akateemisen tutkimuksen ja julkisen keskustelun tarpeisiin. Tarkoituksena on lisätä yhteiskuntatieteellisten ja politiikkaan liittyvien opinnäytetöiden painoarvoa.
Opiskelijalle Gradupaja tarjoaa sparrausapua ja julkaisualustan. Valmis gradu on pajatyöskentelyssä päätavoite, mutta sitä ennen opiskelijan hommiin kuuluvat blogi-kirjoitukset tutkimussuunnitelmasta, osatuloksista ja johtopäätöksistä. Kirjoitukset julkaistaan vuoden mittaan Ajatuspaja Toivon sivuilla ja niistä viritetään somekeskustelua #gradupaja-tunnisteella.
Gradupaja on Ajatuspaja Toivon vuonna 2018 käynnistetty pilottihanke, joka toteutetaan yhteistyössä Snellman-säätiön kanssa.
Jos olet kiinnostunut lähtemään mukaan Gradupajaan, ota pikaisesti yhteyttä toiminnanjohtaja Sini Ruohoseen!
Gradupajan tekijät:
Lenita Ketola
”Olen Lenita Ketola ja opiskelen oikeustiedettä Helsingin yliopistossa. Kirjoitan tällä hetkellä graduani eurooppaoikeuden
projektissa. Notaarityöni tein EU-oikeuteen ja välimiesmenettelyyn liittyen.
Graduprojektini alkoi jo vuonna 2018, jolloin suoritin pakolliset luentoseminaarit. Eduskunta-avustajan työn vuoksi
kirjoittamistyö ja projektitentit jäivät vuoden tauolle, mutta nyt olen palannut mielenkiinnolla tutkielmani pariin ja
aion saada projektin ripeästi valmiiksi Gradupajan kirittämänä. Graduni käsittelee keskinäisen luottamuksen periaatetta Euroopan unionissa. Tutkielman inspiraationa on Tanskan korkeimman oikeuden Ajos-ratkaisu, jonka on nähty kuvastavan luottamuksen rikkoutumista EUT:n ja kansallisen tuomioistuimen välillä.
Gradun näkökulma on oikeudellinen, mutta aiheessa on myös laajempaa yhteiskunnallista tarttumapintaa ja ajankohtaista pohdintaa Euroopan perusarvioista ja niiden merkityksestä.”
Blogissa: Keskinäisen luottamuksen periaate Euroopan unionissa
Arttu Rintanen
”Olen Arttu Rintanen, valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistosta. Aloitin opintoni Aberdeenin yliopistossa Skotlannissa, josta vaihdoin kolmantena vuotena Tampereelle. Valtio-opin lisäksi olen lukenut kansainvälistä politiikkaa, julkisoikeutta, markkinointia ja taloustieteitä.
Opintojeni ohella olen toiminut kahden vuoden ajan ainejärjestöni yhteistyö- ja yrityssuhdevastaavana sekä ylioppilaskunnan edustajistossa varaedaattorina. Lisäksi olen suorittanut korkeakouluharjoittelun Suomen Washingtonin suurlähetystössä.
Kiinnostukseni kohdistuu etenkin vaaleihin ja vaalijärjestelmiin, jonka vuoksi käsittelenkin gradussani enemmistövaalitavan käyttöönoton potentiaalisia vaikutuksia suomalaisten puolueiden voimasuhteisiin. Mitä jos meillä Suomessakin valittaisin kahdestasadasta vaalipiiristä vain yksi, eniten ääniä saanut kansanedustaja? Kuka häviäisi, kuka voittaisi?
On hienoa päästä mukaan Gradupajan toimintaan ja toivon, että graduni tuloksilla tulee olemaan vaikutusta tulevaisuuden keskusteluihin Suomen vaalijärjestelmästä ja sen mahdollisista muutoksista.”
Blogissa: Miltä näyttäisi first-past-the-post -vaalijärjestelmä Suomessa?
Elisa Kitunen
”Olen Elisa Kitunen, viestinnän opiskelija Helsingin yliopistosta. Olen opiskellut myös johtamisesta ja valtio-oppia. Opintojen ohessa olen tehnyt aktiivisesti viestinnän töitä aina Kouvolasta Seattleen.
Olen kiinnostunut uusien ideoiden dynamiikasta. Uudistuminen nähdään usein menestymisen mahdollistajana niin yritysmaailmassa kuin valtionhallinnossakin. Se vaatii uusia ideoita, mutta erityisesti yksilöiden kykyä kertoa niistä ja vastaanottaa niitä: kuinka viestiä jostakin, jota ei ikinä ole tehty tai nähty, ja saada muut vakuuttuneeksi asiasta?
Olen harrastanut kilpaurheilua koko ikäni. Otan graduni yhtenä pitkänä kilpailuna, jossa pyrin haastamaan itsestäni – mutta myös muita. Olen jo saanut paljon uusia oivalluksia keskusteluissa eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Tässä Gradupaja toimii erinomaisena alustana. Toivon, että tämä aloite toimii yhtenä kimmokkeena tuoda enemmän tutkimustietoon perustuvaa keskustelua Suomeen!”
Blogissa:
Sami-Petteri Seppä
Olen Sami-Petteri Seppä ja opiskelen oikeustiedettä Turun yliopistossa. Suomalaisessa oikeustieteellisessä tutkinnossa ei varsinaisesti erikoistuta, vaan me kaikki valmistumme ns. ”yleisjuristeiksi”. Olen opinnoissani painottanut kuitenkin huomattavan paljon EU-oikeutta ja rikosoikeutta.
Opiskeluaikana ei ole rajoittanut ainoastaan Aurajoen rannoille, vaan olen asunut oikiksen aika myös vuoden Kiinassa, ensin vaihto-opiskelijana Pekingissä ja tämän jälkeen ulkoministeriön harjoittelijana Shanghaissa.
Tutkin gradussani perus- ja ihmisoikeuksien asemaa EU-rikosoikeudessa, tarkemmin jäsenvaltion mahdollisuudesta kieltäytyä rikosoikeudellisesta yhteistyöstä, sillä perusteella, että jäsenvaltio epäilee toisen jäsenvaltion rikkovan perus- ja ihmisoikeuksia.
EU-oikeus on edelleen monelle huomattavan etäistä ja tuntematonta, vaikka todellisuudessa se vaikuttaa todella paljon suomalaiseen oikeusjärjestykseen. Ajatuspaja Toivon gradupaja toimiikin erinomaisena alustana EU-oikeuden ”popularisoimiseen”. Kunniahimoisena tavoitteenani on konkreettisesti osoittaa EU-oikeuteen liittyviä toimivaltahaasteita, ja unionin järjestelmän mahdollista ongelmallisuutta Pohjoismaiselle perus- ja ihmisoikeusjärjestelmälle.
Blogissa:
Tehokkuutta ihmisoikeuksien kustannuksella? Perus- ja ihmisoikeudet Euroopan unionin rikosoikeudellisessa yhteistyössä
Korjasiko lainsäätäjä EU-tuomioistuimen virheen?
Toimiva rikosoikeudellinen yhteistyö edellyttää toimivaa perus- ja ihmisoikeusvalvontaa
Seuraa Sami-Petteriä Twitterissä!
Gradupajaan osallistuneita:
Emma Virkkunen
”Olen Emma Virkkunen, puheviestinnän viidennen vuoden opiskelija Tampereen Yliopistosta. Ensisijaiset kiinnostuksen kohteeni ovat politiikassa ja ihmisten välisissä vuorovaikutussuhteissa. Tämän vuoksi olenkin opiskellut sivuaineina sukupuolen- ja politiikan tutkimusta. Nämä teemat yhdistyvät vahvasti sekä nykyisessä eduskunta-avustajan työssäni että gradussani, jossa tulen tarkastelemaan kaupunginvaltuustojen kokousten vuorovaikutteisuutta Twitterissä.
Ajatuspaja Toivon gradupaja on mahtava konsepti, jossa halutaan nostaa esiin tärkeitä yhteiskuntatieteellisiä aiheita. Tämä on mielestäni tärkeä ja kannustava kehityssuunta, siksi onkin hienoa olla mukana Toivon pilottihankkeessa!”
Blogissa:
Millaista Twitter-viestintää kansalaiset odottavat poliitikoilta?
Kuntapäättäjien ja kansalaisten välinen vuorovaikutus Twitterissä on vähäistä
Janika Takatalo
Olen Janika Takatalo ja opiskelen valtio-oppia Turun yliopistossa. Olen käynyt poliittisten järjestelmien linjan, jossa keskitytään esimerkiksi valtioihin, EU-intistuutioon, demokratiaan ja puolueisiin. Olen erityisen kiinnostunut mm. valtateorioista. Kandissani tutkin valtaindeksien avulla vallan jakautumista Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa vuosina 1957–2015. Valtateoriaa käytän nyt myös gradussani, sillä tutkin ministerien erityisavustajia yhtenä näkökulmana informaatiovalta.
Olen koko opintojeni ajan ollut aktiivinen kansalais- ja opiskelijajärjestöissä ja ollut niissä myös töissä. Viimeisimpänä avustin opetusministeri Sanni Grahn-Laasosta kaksi vuotta eduskunnassa ja sain siitä hyvää näkökulmaa myös graduprojektilleni. On hienoa olla Toivon gradupajassa mukana, sillä intohimonani on vaikuttaa yhteiskuntaan ja näin voi tehdä myös tutkimuksen ja ajatuspajojen kautta. Toivon graduni herättävän yhteiskunnallista keskustelua ja tuottavan uutta tietoa ministerien erityisavustajista.”
Blogissa:
Vallan pyöröovi pyörii – mikä rooli on erityisavustajilla?
Erityisavustajat käyttävät työssään merkittävää asiantuntijavaltaa