Itämerellä on pitkä historia kaupan- ja sodankäynnin alueena. Alue on ollut historiallisesti monien sotien ja konfliktien näyttämönä. Itämeren alue on keskeinen geopoliittinen kohtaamispaikka, jossa kohtaavat useiden maiden strategiset, taloudelliset ja sotilaalliset intressit.

Arktisen alueen geopoliittinen tilanne muuttuu tulevaisuudessa suurvaltojen, Venäjän, USA:n ja enenevissä määrin Kiinan kilpaillessa asemasta ja hallinnasta. Kiinan rooli tullee jatkossa vahvistumaan, sen tehdessä laajaa yhteistyötä Venäjän kanssa toimittamalla muun muassa pääomaa ja teknologiaa investointeihin. Naton toiminnan ja mahdollisen arktisen alueen priorisoinnin johdosta Pohjoismailla on myös kasvava strateginen rooli Arktiksen muuttuvassa tilannekuvassa.

Ajatuspaja Toivon ja Wilfried Martens Centre for European Studies -ajatushautomon yhteisjulkaisussa pureudutaan tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen. Mitä Suomi voi odottaa Natolta ja mitä tarjottavaa Suomella on liittokunnalle? Mikä muuttuu, mikä vahvistuu ja mikä on Suomen kannalta oleellista tunnistaa? Kymmenen asiantuntijaa avaavat tilannetta eri näkökulmista Ruotsista Venäjään, arktiselta alueelta EU-politiikkaan ja Suomen varusmiespalveluksen kehittämisestä Naton laajentumiseen.

Julki 19.5.2024. Selvityksessä vertaillaan eduskuntapuolueiden vuoden 2024 ehdokasasettelua vuosien 2014 ja 2019 eurovaaleihin sekä osin 2010- ja 2020-lukujen eduskunta-, kunta- ja aluevaaleihin. Ehdokasjoukkoa tarkastellaan ehdokkaiden sukupuolen, iän, kotipaikan, aikaisemman vaalimenestyksen, puolueen ja poliittisten luottamustoimien osalta.

2.5.2024: Ajatuspaja Toivon ja Aula Researchin yhteistyössä laatimassa kyselyssä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä eurovaaleihin liittyvissä kysymyksissä.

Ajatuspaja Toivon ja Aula Researchin yhteistyössä laatimassa kansalaiskyselyssä selvitettiin, mistä aiheista suomalaiset odottavat kannanottoja eurovaaliehdokkailta. Kysely kartoitti ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmiksi koettuja osa-alueita ja kansalaisten suhtautumista valtion velkaantumiseen. Kysyimme myös, mitä kysymyksiä vihreässä siirtymässä pidetään oleellisena. Niin ikään selvitimme, mitä keinoja suomalaiset pitävät tärkeimpinä Ukrainan tukemisessa. Vastauksissa eniten mainintoja sai aseavun antaminen, mitä voi pitää huomionarvoisena kyselytutkimuksen tuloksena.

Ajatuspaja Toivon kyselyssä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä lakkoiluun ja työmarkkinasovun löytymiseen. Maaliskuun lopussa kerätyn kyselyaineiston perusteella lakkoiluun suhtautuminen jakaa selvästi näkemyksiä suurimpien eduskuntapuolueiden kannattajien keskuudessa.

Suomalaisten jakautuminen äänestysvalinnoissaan näyttää toteutuvan kaikissa vaaleissa ja vieläpä hyvin samansuuntaisesti. Äänestystuloksissa, kuten myös puolueiden ehdokasasettelussa yhteiskunnallinen jakolinja piirtyy naisten ja miesten välille. Ilmiö on huolestuttava ja niiden puolueiden, jotka tavoittelevat yleispuolueen asemaa, tulisi omassa toiminnassaan kiinnittää asiaan huomiota.

Valtaosa suomalaisista olisi valmis lisäämään EU-maiden ja Pohjoismaiden välistä yhteistyötä Ukrainan tukemiseksi. Myös Venäjää avustavien maiden sanktiointia ja painostusta tulisi kyselyn mukaan lisätä. Niin ikään selkeä enemmistö ajattelee, että Ukrainalla on täysi oikeus iskeä venäläisiin sotilaskohteisiin myös Venäjän alueella. Tiedot selviävät Ajatuspaja Toivon teettämästä kyselystä.

Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tulee pian kuluneeksi 30 vuotta. Miltä näyttää EU-Suomen tulevaisuus ja mihin asioihin tulisi vaikuttaa?Teoksessa eri alojen tutkijat ja  asiantuntijat esittävät näkemyksensä EU-Suomen kannalta keskeisistä kysymyksistä vihreästä siirtymästä työvoimapulaan ja turvallisuusympäristön muutoksesta oikeistopopulismin vahvistumiseen.