Politiikan ja hallinnon suhde lähtee hyvinkin käytännönläheisestä aatoksesta: ne, keillä on eniten resurssia antaa esimerkiksi strategian laadinnan prosessille, ovat paikkansa prosessissa ansainneet. Tosiasiassa esimerkiksi kaupungeissa ja hyvinvointialueilla poliittiset päättäjät, valtuustot, osallistetaan strategian laatimiseen erilaisten työpajojen ja keskustelutilaisuuksien kautta. Kyse on siitä, että hallinto sekä politiikka sitoutuvat toteuttamaan strategiaa yhteisessä ja yhteisöllisessä rintamassa ja muodostamaan sitä kautta arvoa kansalaisyhteiskunnalle, sidosryhmille sekä hallinnon asiakkaille.

Onko hallinnossa potentiaalisilla kohuilla jalansijaa, ovatko ne kiinnostavia ja onko niillä väliä? Tässä kirjoituksessa pohditaan, riittävätkö viralliset vaatimukset eli asiantuntijuus, edustavuus sekä hyvä käytös työaikana 2020-luvun hallinnon edustajan profiiliin, vai tuleeko edustavuuden ulottua myös vapaa-aikaan.

Suomen Nato-jäsenyyden kannatuksen muutosta havainnollistaa erinomaisesti kyselytutkimukset, joissa Nato-jäsenyyden kannatus on ollut nousujohteista Venäjän hyökkäyksestä asti. Kansalaisten muuttunut mielipide Nato-jäsenyydestä puolestaan loi painetta päättäjien suuntaan.

Euroopan unionin parlamentissa operoivan ID-ryhmän politiikka perustuu kritisointiin ja integraation vastustukseen. Gradututkielmassani tarkastelen, tarjoaako Identiteetti ja demokratia -ryhmä aidosti vaihtoehtoa kansalaisille, vai onko tarkoitus vain nostaa kannatusta populistisen politiikan kautta?

– Tarvitsemme ajatuspajoja tuomaan esiin tulevaisuuden kehityskulkuja ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Tutkimustietoa tarvitaan niin valmisteluun, ohjelmatyöhön kuin päivänpoliittiseen keskusteluun. Näen Ajatuspaja Toivon tehtäväkentän kiinnostavana ja hyödyllisenä. Lähden innostunein mielin johtamaan hallitustyöskentelyä, kertoo Grahn-Laasonen.

On the global chessboard, it is questionable whether the EU should be seen as a player at all – or just a piece that others push around. As Europeans, we cannot expect anyone outside our own circles to come to solve these issues for us. It has long been clear that they are left for ourselves to be dealt with. The question is: Can we do it?

Mikä yhdistää Brexitiä, Ranskan keltaliivejä ja Donald Trumpin valintaa Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleissa? Mitä näiden ilmiöiden taustalla on, ja mitä tekemistä näillä asioilla on suomalaisten seutukaupunkien kanssa?

Porvarillinen identiteetti lähtee yksilön itsemääräämisoikeudesta ja vapaudesta toteuttaa itseään valitsemillaan tavoilla, kunhan toiminnassaan kunnioittaa muiden vastaavia vapauksia. Loogisesti porvari kannattaa vapautta myös yhteiskunnallisina oloina, mukaan lukien taloudellinen toiminta. Vapauden mahdollistava yhteiskunta tarvitsee selkärangakseen instituutiot, jotka tuottavat ja ylläpitävät yhteiseen hyvään tähtäävät pelisäännöt.

Johtajat määrittelevät roolinsa kahden kehitysmission kautta. Ensimmäinen on yrityksen digitaalisuuden lisääminen – joko vanhojen prosessien, palveluiden ja tuotteiden digitalisoimisen tai täysin uusien liiketoimintamallien kehittämisenä. Toinen missio on henkilöstön ja käyttäytymisen muuttaminen osaksi nykyistä digitaalista toimintakenttää. Erityisesti jälkimmäinen vaatii koulutusta sekä muutosjohtamista -ja viestintää.