Ajatuspaja Toivo ja WMCES julkaisevat kokoomateoksen, jossa eri alojen asiantuntijat esittävät näkemyksensä EU-Suomen kannalta keskeisistä kysymyksistä vihreästä siirtymästä työvoimapulaan ja turvallisuusympäristön muutoksesta oikeistopopulismin vahvistumiseen. 

Pääministeri Kaja Kallasen kanssa käydyssä vapaamuotoisessa keskustelussa tarkasteltiin Suomen ja Viron yhteistyötä nyt, kun molemmat ovat Naton jäsenmaita. Keskustelussa keskityttiin Itämeren alueen turvallisuustilanteeseen ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksiin Eurooppaan laajemmin.

Yhteisissä keskusteluissa esiin nousivat myös EU-politiikka, Viron asevelvollisuus ja sen mahdollinen laajentaminen ja Ukrainan ja Venäjän tulevat sotatoimet, lännen tukitoimet ja sodan tulevaisuus. Keskustelun jälkeen Terras piti esittelykierroksen Riigikogussa ja esitteli muun muassa istuntosalin. Tapaamisten välillä ryhmässä keskusteltiin jokaisen tapaamisen annista: mielenkiintoista keskusteluista, arvioista, näkökulmista ja Suomen ja Viron keskustelukulttuurin eroavaisuuksista.

Jos esimerkiksi perussuomalaisia halutaan kohdentaa oikeistopopulistiseen perheeseen, on myönnettävä se, että se on tehnyt jotain oikein saavuttaessaan nykyisen asemansa suurine äänimäärineen. Kaiken kaikkiaan poliittisessa keskustelussa olisi päästävä tilanteeseen, jossa tunnustetaan tosiasiat ja mietitään, mitä valtavirtapuolueet ovat jättäneet huomioimatta, kun edellä mainittu ilmiö on realisoitunut.

Politiikan ja hallinnon suhde lähtee hyvinkin käytännönläheisestä aatoksesta: ne, keillä on eniten resurssia antaa esimerkiksi strategian laadinnan prosessille, ovat paikkansa prosessissa ansainneet. Tosiasiassa esimerkiksi kaupungeissa ja hyvinvointialueilla poliittiset päättäjät, valtuustot, osallistetaan strategian laatimiseen erilaisten työpajojen ja keskustelutilaisuuksien kautta. Kyse on siitä, että hallinto sekä politiikka sitoutuvat toteuttamaan strategiaa yhteisessä ja yhteisöllisessä rintamassa ja muodostamaan sitä kautta arvoa kansalaisyhteiskunnalle, sidosryhmille sekä hallinnon asiakkaille.

Onko hallinnossa potentiaalisilla kohuilla jalansijaa, ovatko ne kiinnostavia ja onko niillä väliä? Tässä kirjoituksessa pohditaan, riittävätkö viralliset vaatimukset eli asiantuntijuus, edustavuus sekä hyvä käytös työaikana 2020-luvun hallinnon edustajan profiiliin, vai tuleeko edustavuuden ulottua myös vapaa-aikaan.

Suomen Nato-jäsenyyden kannatuksen muutosta havainnollistaa erinomaisesti kyselytutkimukset, joissa Nato-jäsenyyden kannatus on ollut nousujohteista Venäjän hyökkäyksestä asti. Kansalaisten muuttunut mielipide Nato-jäsenyydestä puolestaan loi painetta päättäjien suuntaan.

Euroopan unionin parlamentissa operoivan ID-ryhmän politiikka perustuu kritisointiin ja integraation vastustukseen. Gradututkielmassani tarkastelen, tarjoaako Identiteetti ja demokratia -ryhmä aidosti vaihtoehtoa kansalaisille, vai onko tarkoitus vain nostaa kannatusta populistisen politiikan kautta?

– Tarvitsemme ajatuspajoja tuomaan esiin tulevaisuuden kehityskulkuja ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Tutkimustietoa tarvitaan niin valmisteluun, ohjelmatyöhön kuin päivänpoliittiseen keskusteluun. Näen Ajatuspaja Toivon tehtäväkentän kiinnostavana ja hyödyllisenä. Lähden innostunein mielin johtamaan hallitustyöskentelyä, kertoo Grahn-Laasonen.