Yksi tulevien pääministerivaalien kiinnostavimmista vaalipiireistä on Varsinais-Suomi, jossa ehdolla on kolmen ministerin Petteri Orpon (kok.), Anne-Mari Virolaisen (kok.) ja Annika Saarikon (kesk.) lisäksi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Keskustan osalta kannatusta painaa osaltaan alas luonnollinen hallitusvastuun taakka sekä trendinomaisesti laskevat galluptulokset. Lisäksi useampi istuva edustaja luopuu paikastaan myös Oulun vaalipiirissä. Puolueen listoilta puuttuu monia istuvia edustajia. Näin ollen yli 35 000 keskustaa v. 2015 vaaleissa äänestänyttä etsii nyt itselleen uuden ehdokkaan.

Keskustan voiton teki vuonna 2015 herrakerho, joka ei nyt ole ehdolla. SDP:ssa naisten tulos on parantunut vaali vaalilta, mutta riittääkö se nousuun suurimmaksi puolueeksi? Kokoomuksen ehdokasasettelussa ratkaisevaa on uusien ääniharavien löytäminen.

Suomessa hallituksen syntyyn tarvitaan tasavallan presidentin nimitys ja yli puolet eduskunnassa annetuista äänistä. Ruotsissa hallituksen syntyyn riittää valtiopäivien puhemiehen esitys ja se, että yli puolet valtiopäiväedustajista ei vastusta sitä.

Vaikka Euroopan unionista on kasvanut globaalisti merkittävä ihmisoikeustoimija, on unioni kohdannut viime vuosina myös merkittäviä ihmisoikeusongelmia unionin jäsenvaltioiden sisällä. Näistä rajuimmat esimerkit lienevät Puola ja Unkari.  

Sosiaalinen media on kovassa käytössä vaalikampanjoinnissa. Siksi on kiinnostavaa verrata puolueiden suorituksia Facebookissa ja samalla pohtia, miten klikkien kerääminen istuu tai on istumatta puolueen muuhun kampanjastrategiaan. Some voi olla hyvä renki, mutta huono isäntä.

Ajatuspaja Toivon pilottihanke Gradupaja polkaistiin käyntiin vuoden 2018 alussa. Hankkeen tarkoitus on tukea poliittista päätöksentekoa ja keskustelua nostamalla esiin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyviä pro gradu -tutkielmia. Opiskelijat kirjoittavat työn edetessä blogi-tekstejä ajatuspajan sivuille ja samalla tutkielmien havaintoja saatetaan julkiseen keskusteluun.

Avustajan vallan määrä vaihtelee riippuen hänen henkilökohtaisista ominaisuuksista tai suhteesta ministeriin ja kollegoihin. Myös se vaikuttaa, missä ministeriössä on erityisavustajana. Haastateltavia pyydettiin pohtimaan esimerkiksi sitä, onko valtaa enemmän jos ministeri on heikko tai amatööri alallaan. Asiantuntemuksen roolin päätöksenteossa voi katsoa korostuvan, jos poliitikot ovat esimerkiksi matalammin koulutettuja tai heidän substanssiosaamisensa ei vielä ole aivan terävintä huippua.

Uudistuminen. Sitä janoaa jokainen organisaatio korporaatioista puolueisiin ja yhdistyksistä korkeakouluihin. Mutta mitä todellisuudessa tapahtuu, kun kollega ehdottaa uutta ideaa?

Euroopan parlamentin hyväksymä direktiiviesitys purkaa audiovisuaalisen alan sääntelyä ja tuo alan eri toimijoita keskenään samalle viivalle. Kohuttu eurooppalaisuuskiintiö on ollut osa EU-lainsäädäntöä jo 1980-luvulta lähtien.