Kriisi on osoittanut EU:n keskeneräisen valmistautumisen vastaaviin poikkeustilanteisiin, mikä vaikuttaa väistämättä keskinäiseen luottamukseen unionissa.  Sekä unionin passiivisuus epidemian alkuvaiheessa että aktiivisuus 750 miljardin euron arvoisen elpymisvälineen toteuttamisessa ovat omiaan luomaan jakolinjoja jäsenmaiden välille.

Ajatuspaja Toivon toiminnanjohtajan tehtävää hoitaa vuoden 2021 kesäkuun loppuun saakka FM Antti Vesala.

Tutkimusten mukaan on tyypillistä, että uusi idea syntyy ja se kommunikoidaan ensimmäisen kerran epävirallisissa tilanteissa ja ad hoc -päätösten johdattamana. Oman pro gradu -tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia ovat uusien ideoiden ympärillä käydyt ensimmäiset viestintätilanteet suurissa organisaatioissa.

Tutkimalla eduskuntapuolueiden sosiaalisen median sisältöjä, voidaan selvittää minkälaisia teemoja puolueet halusivat nostaa poikkeustilanteen alkuvaiheessa. Tuloksien avulla voidaan arvioida puolueiden eri painotuksia kriisin alkuvaiheessa sekä poliittisen konsensuksen ajan luonnetta.

Perustuslaki, kuin mikä tahansa laki, vaatii tulkintaa. Perustuslain kohdalla tulkinnan tarve korostuu, sillä perustuslaki on yleisluontoinen ja moniselitteinen. Perustuslain moniselitteisyys on seurausta sen roolista, pysyvyydestä ja viime kädessä politiikasta.

Kaupungeilla on merkittävä rooli talousnousun edellytysten luomisessa ja kansalaisten hyvinvoinnista huolehtimisessa. Miltä kaupungit näyttävät koronan jälkeen? Ajatuspaja Toivon julkaisema viiden kaupungin kirjasarja avaa keskustelun Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan tulevaisuuden näkymistä.

Tutkimuksessani selvitän, millaisena perustulo näyttäytyy suomalaisten työmarkkinajärjestöjen, työnantaja- ja työntekijäpuolen, näkökulmasta ja miksi. Pyrin myös selvittämään millä tavalla avainhenkilöiden käsitykset perustulosta asettuvat suhteessa kansainvälisiin tutkimustuloksiin. 

Kevään puoluegallupit ovat pääpiirteissään noudattaneet samanlaisia trendejä eri Euroopan maissa koronakevään aikana. Pääministeripuolueiden kannatus on kasvanut ja populistien laskenut. Tiedot käyvät ilmi Ajatuspaja Toivon uunituoreesta raportista Pääministerit ja pandemia. 

Suomessa nähty SDP:n gallup-nousu on osa yleiseurooppalaista trendiä, jossa pääministeripuolueiden suosio on noussut sitä mukaa, kun koronaviruspandemia on levinnyt. Vielä muuta Eurooppa nopeampaa kannatuskasvu on ollut Pohjoismaissa, joissa pääministeripuolueet nauttivat tammikuussa keskiarvona vain 19,2 % kannatusta, mutta maalis-huhtikuussa jo 24 % kannatusta.

Miten enemmistövaalitapaan siirtyminen vaikuttaisi Suomen puolueiden voimasuhteisiin? Syntyisikö enemmistöhallitus helpommin erilaisessa vaalijärjestelmässä ja kuinka uudenlainen vaalipiirijako vaikuttaisi kampanjointiin ja äänestysaktiivisuuteen?