Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tulee pian kuluneeksi 30 vuotta. Miltä näyttää EU-Suomen tulevaisuus ja mihin asioihin tulisi vaikuttaa?Teoksessa eri alojen tutkijat ja  asiantuntijat esittävät näkemyksensä EU-Suomen kannalta keskeisistä kysymyksistä vihreästä siirtymästä työvoimapulaan ja turvallisuusympäristön muutoksesta oikeistopopulismin vahvistumiseen.

Ajatuspaja Toivo ja WMCES julkaisevat kokoomateoksen, jossa eri alojen asiantuntijat esittävät näkemyksensä EU-Suomen kannalta keskeisistä kysymyksistä vihreästä siirtymästä työvoimapulaan ja turvallisuusympäristön muutoksesta oikeistopopulismin vahvistumiseen. 

Pääministeri Kaja Kallasen kanssa käydyssä vapaamuotoisessa keskustelussa tarkasteltiin Suomen ja Viron yhteistyötä nyt, kun molemmat ovat Naton jäsenmaita. Keskustelussa keskityttiin Itämeren alueen turvallisuustilanteeseen ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksiin Eurooppaan laajemmin.

Yhteisissä keskusteluissa esiin nousivat myös EU-politiikka, Viron asevelvollisuus ja sen mahdollinen laajentaminen ja Ukrainan ja Venäjän tulevat sotatoimet, lännen tukitoimet ja sodan tulevaisuus. Keskustelun jälkeen Terras piti esittelykierroksen Riigikogussa ja esitteli muun muassa istuntosalin. Tapaamisten välillä ryhmässä keskusteltiin jokaisen tapaamisen annista: mielenkiintoista keskusteluista, arvioista, näkökulmista ja Suomen ja Viron keskustelukulttuurin eroavaisuuksista.

Suomalaisten ylivoimainen enemmistö (86 %) ajattelee, että ahkeroinnista ja itsensä kehittämisestä saatava taloudellinen hyöty kuuluu ensisijaisesti ihmisen omaan käyttöön.

Jos esimerkiksi perussuomalaisia halutaan kohdentaa oikeistopopulistiseen perheeseen, on myönnettävä se, että se on tehnyt jotain oikein saavuttaessaan nykyisen asemansa suurine äänimäärineen. Kaiken kaikkiaan poliittisessa keskustelussa olisi päästävä tilanteeseen, jossa tunnustetaan tosiasiat ja mietitään, mitä valtavirtapuolueet ovat jättäneet huomioimatta, kun edellä mainittu ilmiö on realisoitunut.

Selvityksessä analysoidaan valtakunnallisesti ja vaalipiirikohtaisesti suurimpien puolueiden ehdokasasettelua, vaalituloksia ja valittua kansanedustajia. Miten sukupuolijakaumat eroavat puolueissa ja miten eri ikäryhmien ehdokkaat pärjäsivät ehdokasasettelussa ja äänestystuloksissa?

Energiamarkkinat ovat valtavassa murroksessa ja Suomella on mahdollisuus tehdä päästöttömästä energiasta vientituote. Miten se onnistuu? Tässä julkaisussa maan parhaimmat asiantuntijat kertovat näkemyksensä lyhyemmällä perspektiivillä akuutin energiakriisin selättämiseksi sekä pidemmän aikavälin ratkaisuja energiatuotantoon, markkinamekanismeihin ja päätöksentekoon liittyen.

Tässä selvityksessä tarkastellaan, kuinka paljon taktista äänestämistä oli eri puolueiden kannattajien joukossa ja eri ikäryhmissä. Kantar TNS:n kyselyyn kerättiin yli 2500 vastaaja ja se toteutettiin huhtikuun toisella viikolla.  Vastaajilta tiedusteltiin, äänestivätkö he puoluetta, joka vastasi ensisijaisesti omia näkemyksiä vai valitsivatko he toissijaisen puolueen pyrkimyksenä vaikuttaa hallituspohjaan joko tiettyä pohjaa edistäen tai tiettyä pohjaa estäen. Vastausvaihtoehtona oli myös toissijaisen puolueen äänestäminen muusta syystä.