Pääministeri Kaja Kallasen kanssa käydyssä vapaamuotoisessa keskustelussa tarkasteltiin Suomen ja Viron yhteistyötä nyt, kun molemmat ovat Naton jäsenmaita. Keskustelussa keskityttiin Itämeren alueen turvallisuustilanteeseen ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksiin Eurooppaan laajemmin.

Yhteisissä keskusteluissa esiin nousivat myös EU-politiikka, Viron asevelvollisuus ja sen mahdollinen laajentaminen ja Ukrainan ja Venäjän tulevat sotatoimet, lännen tukitoimet ja sodan tulevaisuus. Keskustelun jälkeen Terras piti esittelykierroksen Riigikogussa ja esitteli muun muassa istuntosalin. Tapaamisten välillä ryhmässä keskusteltiin jokaisen tapaamisen annista: mielenkiintoista keskusteluista, arvioista, näkökulmista ja Suomen ja Viron keskustelukulttuurin eroavaisuuksista.

Suomalaisten ylivoimainen enemmistö (86 %) ajattelee, että ahkeroinnista ja itsensä kehittämisestä saatava taloudellinen hyöty kuuluu ensisijaisesti ihmisen omaan käyttöön.

Jos esimerkiksi perussuomalaisia halutaan kohdentaa oikeistopopulistiseen perheeseen, on myönnettävä se, että se on tehnyt jotain oikein saavuttaessaan nykyisen asemansa suurine äänimäärineen. Kaiken kaikkiaan poliittisessa keskustelussa olisi päästävä tilanteeseen, jossa tunnustetaan tosiasiat ja mietitään, mitä valtavirtapuolueet ovat jättäneet huomioimatta, kun edellä mainittu ilmiö on realisoitunut.

Selvityksessä analysoidaan valtakunnallisesti ja vaalipiirikohtaisesti suurimpien puolueiden ehdokasasettelua, vaalituloksia ja valittua kansanedustajia. Miten sukupuolijakaumat eroavat puolueissa ja miten eri ikäryhmien ehdokkaat pärjäsivät ehdokasasettelussa ja äänestystuloksissa?

Energiamarkkinat ovat valtavassa murroksessa ja Suomella on mahdollisuus tehdä päästöttömästä energiasta vientituote. Miten se onnistuu? Tässä julkaisussa maan parhaimmat asiantuntijat kertovat näkemyksensä lyhyemmällä perspektiivillä akuutin energiakriisin selättämiseksi sekä pidemmän aikavälin ratkaisuja energiatuotantoon, markkinamekanismeihin ja päätöksentekoon liittyen.

Tässä selvityksessä tarkastellaan, kuinka paljon taktista äänestämistä oli eri puolueiden kannattajien joukossa ja eri ikäryhmissä. Kantar TNS:n kyselyyn kerättiin yli 2500 vastaaja ja se toteutettiin huhtikuun toisella viikolla.  Vastaajilta tiedusteltiin, äänestivätkö he puoluetta, joka vastasi ensisijaisesti omia näkemyksiä vai valitsivatko he toissijaisen puolueen pyrkimyksenä vaikuttaa hallituspohjaan joko tiettyä pohjaa edistäen tai tiettyä pohjaa estäen. Vastausvaihtoehtona oli myös toissijaisen puolueen äänestäminen muusta syystä.

Selvityksessä tarkastellaan, miten kuuden suurimman kaupungin hallitusohjelmatavoitteet ovat toteutuneet Rinteen-Marinin hallituksen vuonna 2019 aloittaneen hallituksen ohjelmassa. Miten kaupungit näkevät oman roolinsa ja tehtävänsä Suomessa? Miten hallitus näkee kaupunkien roolin? Mitä hallitusohjelmatavoitteet kertovat kaupunkien käsityksestä edunvalvonnasta – ovatko ne perinteistä siltarumpupolitiikkaa vai luodaanko niissä kuvaa kaupungeista edelläkävijöinä, kansainvälisinä toimijoina tai kokoaan suurempina yhteisen hyvän tuojina ja luojina?

Eduskuntavaaleissa 2023 ehdolla on yhteensä 2424 ehdokasta 35 ehdokaslistalta. Tässä selvityksessä keskitymme kuuteen suurimpaan eduskuntapuolueeseen, joita ovat sosiaalidemokraatit, perussuomalaiset, kokoomus, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto. Näillä puolueilla ehdokkaita 1 285, mikä on yli puolet kaikista ehdokkaista.