Strateginen johtaminen julkisessa hallinnossa – kumpi vie kumpaa strategian laadinnassa, virkakoneisto vai politiikka?
Politiikan ja hallinnon suhde lähtee hyvinkin käytännönläheisestä aatoksesta: ne, keillä on eniten resurssia antaa esimerkiksi strategian laadinnan prosessille, ovat paikkansa prosessissa ansainneet. Tosiasiassa esimerkiksi kaupungeissa ja hyvinvointialueilla poliittiset päättäjät, valtuustot, osallistetaan strategian laatimiseen erilaisten työpajojen ja keskustelutilaisuuksien kautta. Kyse on siitä, että hallinto sekä politiikka sitoutuvat toteuttamaan strategiaa yhteisessä ja yhteisöllisessä rintamassa ja muodostamaan sitä kautta arvoa kansalaisyhteiskunnalle, sidosryhmille sekä hallinnon asiakkaille.
Kommentit
Kyselyraportti 3/2022: Energiasta tuskin tulee vaalien alla poliittista kiistaa – eri puolueiden kannattajat samanmielisiä ydinvoimasta ja venäläisestä tuontienergiasta
Energiakysymykset eivät aiheuta suurta erimielisyyttä suomalaisten keskuudessa, vaan kansalaiset näyttävät olevan varsin huolissaan energiakustannusten noususta riippumatta siitä, mikä on heidän puoluekantansa. Myös ydinvoiman lisäämiseen enemmistö suhtautuu myönteisesti puoluekannasta riippumatta.
Selvitykset
Suhtautuminen tutkimuskysymykseen puoluekannatuksen mukaan
Yli 4000 vastaajan kysely: Hallitus on epäonnistunut vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemisessa
Suomalaisista 70 prosenttia oli Ajatuspaja Toivon tuoreessa kyselyssä sitä mieltä, että hallitus on epäonnistunut vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemisessa. Näin ajatellaan erityisesti pieni- ja keskituloisten keskuudessa.
Selvitykset
Asiantuntijuus, edustavuus sekä hyvä käytös – millainen on hyvä hallinnon edustaja? Riittävätkö kirjalliset pätevyysvaatimukset viran täyttämiseen?
Onko hallinnossa potentiaalisilla kohuilla jalansijaa, ovatko ne kiinnostavia ja onko niillä väliä? Tässä kirjoituksessa pohditaan, riittävätkö viralliset vaatimukset eli asiantuntijuus, edustavuus sekä hyvä käytös työaikana 2020-luvun hallinnon edustajan profiiliin, vai tuleeko edustavuuden ulottua myös vapaa-aikaan.
Kommentit
Nato-retoriikan muutos: Muuttunut turvallisuusympäristö ja kansalaismielipide
Suomen Nato-jäsenyyden kannatuksen muutosta havainnollistaa erinomaisesti kyselytutkimukset, joissa Nato-jäsenyyden kannatus on ollut nousujohteista Venäjän hyökkäyksestä asti. Kansalaisten muuttunut mielipide Nato-jäsenyydestä puolestaan loi painetta päättäjien suuntaan.
Kommentit
Ajatuspaja Toivo goes Eurooppafoorumi 24.8.2022
Ajatuspaja Toivo järjestää Turun Eurooppafoorumin yhteydessä keskustelutilaisuuden ensi kevään eduskuntavaaleista. Tervetuloa kuuntelemaan tiukkaa asiantuntija-analyysia  ja vaihtamaan ajatuksia vaaliasetelmista  uusien ja vanhojen tuttujen kanssa.
Tapahtumat
Finland’s path to NATO membership
The spring of 2022 became a turning point in the Finnish defense and security policy. To accelerate the essential and topical NATO debate, this book provides insight into the stages of the application process as well as the pros and cons of potential membership.
Selvitykset
Suomen NATO-kevät 2022
Keväästä 2022 tuli käännekohta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Tärkeää ja ajankohtaista Nato-keskustelua vauhdittamaan tässä teoksessa avataan hakuprosessin vaiheita sekä mahdollisuuden jäsenyyden hyötyjä ja haittoja.
Selvitykset
Katsomosta kentälle – maahanmuuttaneet mukaan politiikkaan
Vuonna 2040 Suomessa asuu jo lähes 900 000 vieraskielistä ja heidän osuutensa koko maan väestöstä on ennustettu kaksinkertaistuvan noin 16 prosenttiin. Ilmiö vaikuttaa moneen yhteiskunnalliseen seikkaan – ja varsin paljon myös politiikkaan.
Selvitykset Vanhempaa tuotantoa
Suomen venäläisvähemmistöstä ei saa tehdä Kremlin ”pelinappulaa”
Maan rajojen ulkopuolella asuvan venäläisvähemmistön aseman turvaaminen on ollut Kremlin agendalla koko Putinin valtakauden ajan. Ukrainan lisäksi venäläisvähemmistön asema on viime vuosikymmeninä ollut poliittisesti kiperä kysymys myös Baltian maissa.
Asiantuntijavieras Puheenvuorot