Euroopan parlamentissa keskusta-oikeistolaisessa EPP-ryhmässä istuvat puolueet ovat menettäneet kannatustaan, mutta tämänhetkisillä gallup-luvuilla ryhmä on pitämässä kiinni asemastaan parlamentin suurimpana myös ensi vuoden vaalien jälkeen.

Ulkopolitiikka nyt! Euroatlattinen Suomi -julkaisussa toistakymmentä asiantuntijaa ja vaikuttajaa esittävät, miten Suomen tulisi suhtautua lähitulevaisuuden haasteisiin.

Mistä kaupunginvaltuutetut tviittavat ja kenelle? Syntyykö vuorovaikutusta kansalaisten suuntaan, vai löytyykö somesta aiheita uutisiin? Emma Virkkusen kiinnostavassa pro gradu -työssä tutkitaan valtuustojen kokousten livetviittejä.

Kokoomuksen kannalta Unkarin tilanteesta tekee erittäin vaikean Fidesz, jonka valtakauden aikana huolestuttava kehitys on pääosin tapahtunut. Puolue on kokoomuksen tavoin osa Eurooppa-myönteistä ja keskusta-oikeistolaista Euroopan kansanpuoluetta (EPP), vaikka sen toimintaa kotimaassaan pidetään pikemminkin EU-kriittisenä ja nationalistisena.

Ensimmäiset toivotukset kohdistuivat projektisuunnittelija Miira Raiskilalle, joka siirtyi huhtikuun alussa Vaalan kunnanjohtajaksi. Uutena tiimissä aloittaa analyytikon nimikkeellä Juho Mäki-Lohiluoma.

Viime päivinä huomiota on herättänyt superlobbariksi kutsutun Anders Blomin tuore väitöskirja taloudellisista eturyhmistä politiikan sisäpiirissä. Blom avaa tutkimuksessaan sitä, miten vaikuttamisen kuviot poliittisen vallan kulisseissa todella toimivat. Osittain samaa ilmiötä tutkin minäkin gradussani, mutta hieman tuntemattomammasta näkökulmasta. Politiikan tutkimuksessa eri henkilöryhmien vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon on muutoin tutkittu jo melko laajasti, mutta poliittisten avustajien näkökulma on jäänyt vähemmälle.

”Euroopan unioni perustettiin sitomaan sen jäsenvaltiot taloudellisesti toisiinsa, jotta ne eivät voisi sotia keskenään. Maailman muutoksessa unionin tarve on kasvanut alkuperäistä tarkoitustaan suuremmaksi. EU:n velvollisuus ja olemassaolon oikeutus on kehittyä valtioitten unionista kansalaisten unioniksi, jonka kantavana perusteena on oltava jokaisen kansalaisensa hyvinvoinnin ja onnen edellytysten luominen.”

Poliittinen järjestelmämme lakkaa toimimasta, jos unohdamme sen tärkeimmän yksikön – kansalaisen. Kansalaisaloitteita ja muita poliittisen osallistumisen muotoja tulee puolustaa, ei rajoittaa ja hankaloittaa. Uudenlaisten osallistumistapojen kehittäminen on kymmenen pisteen paikka saada nuoret mukaan politiikkaan.

Maakuntavaalit sijoittuvat kunta- ja eduskuntavaalien välimaastoon. Vaalit käydään joko osin tai täysin samoissa vaalipiireissä kuin eduskuntavaalit, mutta valittuja valtuutettuja on moninkertainen määrä kansanedustajiin nähden. Maakuntavaaleissa edustajan mandaatin lunastaa siis useampi, mutta kuntavaaleihin nähden äänisaalista on kasvatettava. Ehdokasasettelu on maakuntavaaleissa omanlaisensa - tässä kirjoituksessa esitellään neljä erilaista ehdokastyyppiä, joita listoille tullaan keräämään.

Työelämän tasa-arvo sekä vanhempien ja lasten oikeudet. Vihdoin eduskuntavaaleihin syntyy keskustelu, joka koskettaa kaikkia suomalaisia konkreettisesti. Kyse on perhevapaajärjestelmän uudistamisesta.  Miten tästä tärkeästä ja kiinnostavasta aiheesta on syntymässä vaaliteema? Perhevapaauudistuksen lyhyt historia kuuluu näin.