Viisi syytä, jotka pitävät Viktor Orbánin kokoomuksen europuolueessa

 

Unkarin pääministerin Viktor Orbánin Fidesz-puolue saa Euroopassa kritiikkiä, mutta sen asema on silti yllättävän vahva. 

Unkarin pääministeri Viktor Orbán uusi mandaattinsa ylivoimaisella enemmistöllä huhtikuun parlamenttivaaleissa. Kausi on Orbánille jo kolmas peräkkäinen ja yhteensä neljäs, sillä hän johti maataan yhden kauden ajan myös 2000-luvun taitteessa.

Kotimaisessa mediassa Fideszia ja Unkarin viimeaikaista kehitystä on arvioitu negatiivisesti. Myös Euroopan parlamentti on jo viime vuoden kesällä ottanut kannan, jonka mukaan Unkarin kohdalla tulisi käynnistää  SEU 7(1) artiklan mukainen menettely. Artiklassa säädetään EU:n perusarvojen noudattamiseen liittyvästä mekanismista, jossa neuvosto voi antaa määräenemmistöpäätöksellä (4/5 jäsenistä) jäsenvaltiolle suosituksia, jos on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti EU:n perustana olevia arvoja. Käytännössä parlamentti vaati siis jo vuosi sitten, että neuvosto tekee Unkarin osalta samanlaisen päätöksen kuin Euroopan komissio sille nyt Puolan kohdalla esittää.

Artiklaan 7(1) turvautuminen ei ole aivan pieni asia, vaan kyseessä on EU:n keskeisin mekanismi reagoida tilanteissa, joissa jäsenvaltio uhkaa toimia EU:n perusarvojen vastaisesti. Unkarin kehitys on siis erittäin huolestuttavaa. Lisää siitä voi lukea muun muassa Euroopan parlamentin raporttiluonnoksesta, jossa listataan maan hallituksen rikkoneen useita Euroopan unionin perusperiaatteita.  

Kokoomuksen kannalta Unkarin tilanteesta tekee erittäin vaikean Fidesz, jonka valtakauden aikana huolestuttava kehitys on pääosin tapahtunut. Puolue on kokoomuksen tavoin osa Eurooppa-myönteistä ja keskusta-oikeistolaista Euroopan kansanpuoluetta (EPP), vaikka sen toimintaa kotimaassaan pidetään pikemminkin EU-kriittisenä ja nationalistisena.

Kotimaisista kärkipoliitikoista muun muassa europarlamentaarikko Henna Virkkunen on sanonut julkisesti, että Fidesz ei kuulu EPP-ryhmään, ja Kokoomuksen nuorten liitto on vaatinut kokoomukselta toimia Fideszin puskemiseksi ulos EPP:stä. Myos Euroopan parlamentin EPP-ryhmässä on turhautumista Fideszin toimintaa kohtaan. Silti Fidesz jatkaa osana EPP:tä, eikä se todennäköisesti hetkeen ole sieltä lähtemässä.

Tähän on ainakin viisi syytä.

1. EPP johtaa Eurooppaa

Vaikka Fidesz nojaa kotimaassaan vahvaan EU-kriittiseen ja nationalistiseen retoriikkaan, vetää EPP sitä puoleensa erityisesti ryhmän käyttämän vallan takia. EPP on Euroopan parlamentin suurin ryhmä ja kaikkien kolmen tärkeimmän instituution – parlamentin, neuvoston ja komission – puheenjohtaja tulee EPP:stä.

Istumalla EPP-pöydissä Fideszillä on ehdottomasti parhaat vaikutusmahdollisuudet siihen, mihin suuntaan Eurooppa kulkee, vaikka se ei kaikista puolueen linjoista pitäisikään. Politiikan sisältöjen näkökulmasta Fideszille ehkä luonnollisin parlamenttiryhmä on EU-kriittinen ja konservatiivinen ECR. Ryhmä kuitenkin menettää Brexitin lähestyessä vetovoimaansa, sillä se rakentuu pitkälti Puolaa hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen sekä Britannian konservatiivipuolueen varaan, joista jälkimmäinen ei ole mukana seuraavassa EU-parlamentissa.

Jos Fidesz jättää EPP:n, ajautuu se eurooppalaisessa päätöksenteossa paitsioon. 

2. Fidesz johtaa Unkaria

EPP:n näkökulmasta syy Fideszin pitämiseen mukana puolueessa on osin valtapoliittinen. Fidesz tuo apupuolueensa kristillisdemokraattien kanssa EPP:lle 12 europarlamentaarikkoa ja käyttää kotimaassaan lähes rajoittamatonta valtaa. Puolueella on maan parlamentissa kahden kolmasosan enemmistö, jonka turvin se voi muuttaa yksin jopa perustuslakia. Äänistä Fidesz sai huhtikuun parlamenttivaaleissa noin puolet, joten puolueen harjoittaman politiikan suosio on Unkarissa vahvaa, vaikka asiaa edesauttaakin mm. mediaomistusten keskittyminen Fidesziä lähellä oleville tahoille ja opposition hajanaisuus.

Osasyy Fideszin superenemmistöön on myös Unkarissa käytössä oleva vaalijärjestelmä. Maan parlamentin 199 jäsenestä 106 valitaan enemmistövaalitavan perusteella, jossa jokaisesta vaalipiiristä valitaan vain yksi ehdokas. Loput 93 parlamentaarikkoa valitaan suhteellisella vaalitavalla koko maan kattavasta vaalipiiristä. Lisäksi maassa on käytössä valtakunnallinen viiden prosentin äänikynnys, joka on vaaliliitoilla vieläkin korkeampi. Euroopan maiden vaalijärjestelmiä vertailtaessa Unkari on yksi niistä valtioista, joissa eri puolueiden paikka- ja äänijakaumat eroavat eniten toisistaan.

Usein toistettu argumentti EPP:n sisällä on, että Fideszin sulkeminen ulos ei muuta Unkarin tilannetta vaan ajaa Orbánin yhä kauemmas Euroopasta. Samalla excelit puhuvat karua kieltään myös siitä, että EPP:n asema EU-politiikan kärkipuolueena on varsinkin nykyisen parlamentin aikana myös Fideszin varassa.

3. CSU kahlitsee Saksan

Ehkä hieman paradoksaalisesti, yksi isoista esteistä Fideszia koskevan paineen kasvamiselle on Saksan Baijerissa toimiva alueellinen puolue CSU, eli kristillissosiaalinen unioni. CSU on liittokansleri Angela Merkelin CDU:n sisarpuolue ja kumppaniaan konservatiivisempi, maahanmuuttokriittisempi ja nuivempi suhtautumisessaan Euroopan unioniin.

Kuten Euroopassa yleensä, myös EPP:n sisällä Saksa käyttää merkittävää valtaa. Ei tarvitse olla suuri ennustaja sanoessaan, että jos Saksa todella haluaisi Fideszin pois EPP:stä, se myös sieltä lähtisi. Merkelillä ja CDU:lla on kuitenkin asiassa vähän liikkumavaraa, sillä sen läheisin kumppani ylläpitää tiiviitä suhteita Fidesziin ja jakaa esimerkiksi maahanmuuttokysymyksissä osin samankaltaisen poliittisen linjan. Orbán kävi muun muassa pitämässä puheen CSU:n puoluekokouksessa, joka sai laajaa kritiikkiä CDU:n ja CSU:n hallituskumppani sosiaalidemokraateilta.

Saksan hallituksen synnyttäminen oli työn ja tuskan takana, eikä Merkelillä todennäköisesti ole käsissään pelimerkkejä, joilla hän voisi pitää CSU:n ruodussa ja työntää samanaikaisesti Fideszin ulos EPP-ryhmästä.

4. Eurovaalit ovat ovella

Noin vuoden päässä häämöttävät eurovaalit ovat keskeisin syy sille, miksi Fidesz jatkaa osana EPP-ryhmää. Vaaleissa kisataan jälleen EU-instituutioiden johtopaikoista ja EPP aikoo asettaa yhteisen kärkiehdokkaan, jota se tulee vaalit voittaessaan esittämään Euroopan komission johtoon. Puolueen sisäinen riitely, jota Fideszin pois potkiminen tai sen vakava yrittäminen aiheuttaisivat, eivät helpota EPP:n tietä vaalivoittoon.

Toisaalta EPP:n asema on nyt hieman vahvempi kuin viime vaaleissa, sillä Brexitin myötä parlamentin jättää myös Britannian työväenpuolue, mikä kasvattaa välimatkaa EPP:n ja toiseksi suurimman ryhmän, keskusta-vasemmistolaisen S&D:n välillä. Samanaikaisesti EPP:n paikkamäärän odotetaan kuitenkin laskevan, sillä sen jäsenpuolueet ovat menettäneet kuluneen neljän vuoden aikana kannatustaan erityisesti isoissa jäsenmaissa. 

5. EPP ei ole kokoomus

Kotimaisessa kontekstissa on joskus helppo unohtaa, että EPP:n ja kokoomuksen välille ei voi vetää yhtäsuuruusmerkkejä, kuten ei myöskään muiden suomalaisten puolueiden ja niiden EU-ryhmien välille. Keskustan ALDE on kannoiltaan erittäin liberaali, EU-myönteinen ja federalistinen, kun Keskusta on pääosin päinvastaista. SDP:n edustamassa S&D-ryhmässä taas on vakavia ongelmia korruption kanssa muun muassa Romaniassa ja Maltalla, eikä suomalaisilla demareilla ole juuri mitään yhteistä ryhmään kuuluvien ex-kommunistien kanssa.

Samaan tapaan kokoomus ja muu Pohjoismaiden keskusta-oikeisto ovat EPP-ryhmässä osin vierailla vesillä. EPP-ryhmän tärkeimpiä puolueita ovat CDU:n lisäksi muun muassa maahanmuuttokriittiseksi kasvanut Itävallan ÖVP, Silvio Berlusconin johtama Forza Italia ja Espanjan konservatiivinen Partido Popular, jonka ydinjoukko muodostui aikanaan maan sotilasdiktatuurin tukijoista. Myös rankkoja vaalitappioita kärsinyt Ranskan Les Républicains on tiukentanut maahanmuuttokantojaan ja ottanut askeleita kohti laitaoikeistoa.

Silti Pohjoismainen keskusta-oikeisto ja yllä listatut puolueet tekevät Euroopassa yhteistyötä ja yhteinen linja löytyy ainakin äänestystilastojen mukaan yllättävän monessa kysymyksessä. Puhuttaessa Fideszista ja nationalismista on silti hyvä muistaa, että EPP-ryhmään kuuluvista puolueista löytyy myös kovan linjan konservatiiveja ja nationalisteja, jotka eivät ole valmiit kritisoimaan Viktor Orbánia – saati erottamaan Fideszia.

Euroopan parlamenttiin puolueista näyttää valikoituneen pääosin päteviä ja EU-myönteisiä poliitikkoja, mutta heidänkään liikkumavaransa ei ole rajaton.

Lopuksi

On poliittista realismia, että Fidesz pysyy tiukasti osana EPP:tä ainakin eurovaaleihin asti. Se ei silti tarkoita, että puolueen voi antaa olla, Unkarin kehitystä katsoa sivusta tai Orbánin toimintaa puolustella. kokoomuksen ja Fideszin arvot ovat niin kaukana toisistaan, että puolueiden kuuluminen samaan parlamenttiryhmään on paradoksaalista. Se on uskallettava sanoa ääneen jo nyt, kun eurovaaleihin on vielä aikaa.

Suomessa Fidesz on pahimmillaan lyömäase, jolla kilpailijat pääsevät iskemään kiilaa kokoomuksen EU-myönteiseen ja maltilliseen julkikuvaan. Euroopassa se on jarru ja ongelma, joka nakertaa EU:n uskottavuutta ja toimintakykyä. 

 

LÄHTEET:

Sopimus Euroopan unionista, artikla 7 [linkki]

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 Unkarin tilanteesta (2017/2656(RSP)) [linkki]

Draft Report on a proposal calling on the Council to determine, pursuant to Article 7(1) of the Treaty on European Union, the existence of a clear risk of a serious breach by Hungary of the values on which the Union is founded (2017/2131(INL)) [linkki]

Hungary’s Viktor Orban pays controversial visit to CSU party conference, Deutsche Welle, 05.01.2018 [linkki]