2.5.2024: Ajatuspaja Toivon ja Aula Researchin yhteistyössä laatimassa kyselyssä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä eurovaaleihin liittyvissä kysymyksissä.

Ajatuspaja Toivon ja Aula Researchin yhteistyössä laatimassa kansalaiskyselyssä selvitettiin, mistä aiheista suomalaiset odottavat kannanottoja eurovaaliehdokkailta. Kysely kartoitti ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmiksi koettuja osa-alueita ja kansalaisten suhtautumista valtion velkaantumiseen. Kysyimme myös, mitä kysymyksiä vihreässä siirtymässä pidetään oleellisena. Niin ikään selvitimme, mitä keinoja suomalaiset pitävät tärkeimpinä Ukrainan tukemisessa. Vastauksissa eniten mainintoja sai aseavun antaminen, mitä voi pitää huomionarvoisena kyselytutkimuksen tuloksena.

Ajatuspaja Toivon kyselyssä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä lakkoiluun ja työmarkkinasovun löytymiseen. Maaliskuun lopussa kerätyn kyselyaineiston perusteella lakkoiluun suhtautuminen jakaa selvästi näkemyksiä suurimpien eduskuntapuolueiden kannattajien keskuudessa.

Keitä poliitikot todellisuudessa edustavat? Poliitikkojen edustuskäsitykset ja -roolit ovat tutkittuja erityisesti kansallisella tasolla, mutta alueellinen taso on jäänyt tutkimusta vaille. Uusi hallinnon taso ja uudenlainen mahdollisuus toimia poliittisena edustajana selkeästi sote-kysymyksiin rajatulla  päätöksenteon areenalla avaa ovet tutkia poliittista edustusta uudessa valossa.

Suomalaisten jakautuminen äänestysvalinnoissaan näyttää toteutuvan kaikissa vaaleissa ja vieläpä hyvin samansuuntaisesti. Äänestystuloksissa, kuten myös puolueiden ehdokasasettelussa yhteiskunnallinen jakolinja piirtyy naisten ja miesten välille. Ilmiö on huolestuttava ja niiden puolueiden, jotka tavoittelevat yleispuolueen asemaa, tulisi omassa toiminnassaan kiinnittää asiaan huomiota.

Nykyhallitus on osoittanut puolessa vuodessa toimintakykynsä. Kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n enemmistökoalitio on todennäköisesti ainoa riittävän kova vastus ay-liikkeelle. Suomalaista demokratiaa, hallitusmallia ja poliittista kulttuuria kannattaa kuitenkin tarkastella hyvän sään aikana. Ja ehkä juuri silloin.

Valtaosa suomalaisista olisi valmis lisäämään EU-maiden ja Pohjoismaiden välistä yhteistyötä Ukrainan tukemiseksi. Myös Venäjää avustavien maiden sanktiointia ja painostusta tulisi kyselyn mukaan lisätä. Niin ikään selkeä enemmistö ajattelee, että Ukrainalla on täysi oikeus iskeä venäläisiin sotilaskohteisiin myös Venäjän alueella. Tiedot selviävät Ajatuspaja Toivon teettämästä kyselystä.

Vuosi 2024 ja tulevat vaalit Euroopassa näyttävät kasvaako populistisen radikaalioikeiston kannatus tasaisesti yhä korkeammalle, kuten historiallisesti on havaittavissa vai onko nähtävissä jopa europarlamenttitason ”jytky”, joka muuttaa Euroopan unionin suuntaa radikaalisti oikeistolaisempaan asentoon.

Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tulee pian kuluneeksi 30 vuotta. Miltä näyttää EU-Suomen tulevaisuus ja mihin asioihin tulisi vaikuttaa?Teoksessa eri alojen tutkijat ja  asiantuntijat esittävät näkemyksensä EU-Suomen kannalta keskeisistä kysymyksistä vihreästä siirtymästä työvoimapulaan ja turvallisuusympäristön muutoksesta oikeistopopulismin vahvistumiseen.

Ajatuspaja Toivo ja WMCES julkaisevat kokoomateoksen, jossa eri alojen asiantuntijat esittävät näkemyksensä EU-Suomen kannalta keskeisistä kysymyksistä vihreästä siirtymästä työvoimapulaan ja turvallisuusympäristön muutoksesta oikeistopopulismin vahvistumiseen.