Ehdokasasettelu eurovaaleissa 2024

Ehdokasasettelu eurovaaleissa 2024 -PDF

Selvityksessä (julkaistu 19.5.2024) tarkastellaan eurovaalien 2024 ehdokasasettelua keskittyen erityisesti eduskuntapuolueiden listoihin.

Selvityksessä vertaillaan vuoden 2024 ehdokasasettelua vuoden 2014 ja 2019 eurovaaleihin sekä osin 2010- ja 2020-lukujen eduskunta-, kunta- ja aluevaaleihin.

Ehdokasjoukkoa tarkastellaan ehdokkaiden sukupuolen, iän, kotipaikan, aikaisemman vaalimenestyksen, puolueen ja poliittisten luottamustoimien osalta.

Tiedot on kerätty oikeusministeriön vaalien tieto- ja tulospalvelusta. Selvitys on toteutettu yhteistyössä Suomen vaalidatapalvelu Oy:n kanssa.

 

Nostot

Eurovaaleissa 2024 eduskuntapuolueiden ehdokaslistoilla naisehdokkaat ovat ensimmäistä kertaa enemmistönä. 160 ehdokkaasta 52 prosenttia on naisia. Kaikkiaan ehdokkaita on 232 ja eduskunnan ulkopuolisten puolueiden listoilla on miehiä peräti 69 prosenttia.

SDP:n 20 ehdokkaasta peräti 70 % (14/20) on naisia. Perussuomalaisten, keskustan, kokoomuksen ja RKP:n listoilla on miesenemmistö. Naisenemmistö on SDP:n lisäksi vasemmistoliiton, vihreiden ja KD/Liike Nyt:in listoilla.

Vuoden 2019 eurovaleissa naisehdokkaat toivat enemmän ääniä kuin miesehdokkaat kaikissa muissa eduskuntapuolueissa paitsi SDP:ssa ja KD:ssa.

Eurovaaleissa asetetaan nuorempia ehdokkaita kuin muissa vaaleissa. Ehdokkaiden keski-ikä eduskuntapuolueiden listoilla vaihtelee vasemmistoliiton 36,7 ikävuodesta KD:n ja Liike Nyt:in 47 ikävuoteen ollen keskiarvoltaan 43 vuotta (vrt. eduskuntavaalit 2023 46,1 vuotta).

Alle 30-vuotiaita eurovaaliehdokkaita on eduskuntapuolueiden listoilla yhteensä 28 ja heistä 19 eli kaksi kolmesta on naisia. Eniten nuoria ehdokkaita on RKP:ssa ja vasemmistoliitossa (7/20). Nuoret pääsevät suhteellisesti helpommin ehdolle eurovaaleissa, mutta niissäkin on vaikea menestyä. Vuoden 2019 eurovaaleissa nuorten osuus eduskuntapuolueiden ehdokkaista oli 19 %, mutta äänistä tämä joukko keräsi vain 6 %.

Vain kokoomuksen ehdokkaista yli puolet (11/20) on yli 50-vuotiaita ja vain SDP ja KD:n ja Liike Nyt:in vaaliliitto ovat asettaneet yli 70-vuotiaan ehdokkaan.

Vuoden 2024 eurovaaleissa kansanedustajaehdokkaita on 31 (vrt. v. 2019 eurovaaleissa vain 14). Vastaavasti istuvia europarlamentaarikkoja on nyt ehdolla kuusi, kun vuonna 2019 peräti 10. Jälkimmäinen tieto selittää pitkälti ensimmäistä.

Perussuomalaisilla kansanedustajien osuus ehdokkaista on lähes puolet (9/20), kun taas keskustan ja RKP:n ehdokkaista yli puolelta (11/20) puuttuu vaaleissa saatu poliittinen luottamustehtävä (valtuutettu, kansanedustaja, europarlamentaarikko) kokonaan.

Kaikissa eduskuntapuolueissa selvä enemmistö ehdokkaista (13–17/20) on ollut aiemmin ehdolla, mutta ei kuitenkaan eurovaaleissa. Politiikan ulkopuolelta tulevien ehdokkaiden määrä on selvästi pienempi kuin vuoden 2019 eurovaaleissa.

Siinä missä eduskuntaan pyritään useaan kertaan, eurovaaliehdokkaista löytyy vähän uudelleenyrittäjiä. Esimerkiksi SDP:ssa vuoden 2023 eduskuntavaaliehdokkaista 44,7 % oli ehdolla myös vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, mutta vuoden 2024 eurovaaliehdokkaista vain yksi osallistui vuoden 2019 eurovaaleihin. Samantapaisesti on muissakin eduskuntapuolueissa.

Vaikka eurovaalien vaalipiiri on koko Suomi, näissä eurovaaleissa käydään kovaa kisaa Varsinais-Suomessa, josta on viisi ehdokasta enemmän kuin vuonna 2019. Helsingin vaalipiirissä on seitsemän  ja Kaakkois-Suomessakin viisi ehdokasta vähemmän kuin viimeksi.

Ehdokasasettelu eurovaaleissa 2024 -PDF