Suomen Nato-jäsenyyden kannatuksen muutosta havainnollistaa erinomaisesti kyselytutkimukset, joissa Nato-jäsenyyden kannatus on ollut nousujohteista Venäjän hyökkäyksestä asti. Kansalaisten muuttunut mielipide Nato-jäsenyydestä puolestaan loi painetta päättäjien suuntaan.

Ajatuspaja Toivo järjestää Turun Eurooppafoorumin yhteydessä keskustelutilaisuuden ensi kevään eduskuntavaaleista. Tervetuloa kuuntelemaan tiukkaa asiantuntija-analyysia  ja vaihtamaan ajatuksia vaaliasetelmista  uusien ja vanhojen tuttujen kanssa.

The spring of 2022 became a turning point in the Finnish defense and security policy. To accelerate the essential and topical NATO debate, this book provides insight into the stages of the application process as well as the pros and cons of potential membership.

Keväästä 2022 tuli käännekohta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Tärkeää ja ajankohtaista Nato-keskustelua vauhdittamaan tässä teoksessa avataan hakuprosessin vaiheita sekä mahdollisuuden jäsenyyden hyötyjä ja haittoja.

Vuonna 2040 Suomessa asuu jo lähes 900 000 vieraskielistä ja heidän osuutensa koko maan väestöstä on ennustettu kaksinkertaistuvan noin 16 prosenttiin. Ilmiö vaikuttaa moneen yhteiskunnalliseen seikkaan – ja varsin paljon myös politiikkaan.

Maan rajojen ulkopuolella asuvan venäläisvähemmistön aseman turvaaminen on ollut Kremlin agendalla koko Putinin valtakauden ajan. Ukrainan lisäksi venäläisvähemmistön asema on viime vuosikymmeninä ollut poliittisesti kiperä kysymys myös Baltian maissa.

Keväästä 2022 tuli käännekohta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Tärkeää ja ajankohtaista Nato-keskustelua vauhdittamaan tässä teoksessa avataan hakuprosessin vaiheita sekä mahdollisen jäsenyyden hyötyjä ja haittoja. Kerromme, mikä on Nato organisaationa ja kuinka jäsenyys muuttaisi Suomen, Itämeren alueen ja koko EU:n turvallisuusstrategiaa.

Selvityksessä analysoidaan Suomen ensimmäisten aluevaalien ehdokasasettelua ja tuloksia. Vertailussa puolueiden kannatusrakenteet huomioiden ikä- ja sukupuolijakaumat. Selvityksessä tarkastellaan myös hyvinvointilaueiden välisiä eroja ikäluokittain.

Tavoitteita päästöjen vähentämiseksi asetetaan monissa yhteisöissä, mutta päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan lisää tietoa konkreettista keinoista. Tässä kirjassa ei luetella ongelmia, vaan etsitään ratkaisuja järkevän ilmastopolitiikan edistämiseksi.

Kirja sisältää konkreettisia ja perusteltuja ehdotuksia talouden ja yhteiskunnan rakenteiden uudistamiseksi. Yhdistävänä päämääränä on ihmisten hyvinvoinnin kasvattaminen. Kirjoittajina Suvi-Anne Siimes, Sami Pakarinen, Sari Lounasmeri, Mauri Kota-aho, Mikko Martikkala ja Antti Vesala.