Millaisia rakenteellisia, toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia pitäisi Suomessa tehdä, jotta työllisyysaste nousee ja työmarkkinoille saadaan lisää joustoa? Voisimmeko ottaa mallia Tanskasta? Tässä teoksessa työministeri Arto Satonen, tutkijat Sanna Kurronen ja Robert Arnkil sekä pääministern erityisavustaja Mikko Martikkala esittävät näkemyksiä ja ehdotuksia suomalaisen työmarkkinajärjestelmän parantamiseksi.

Ajatuspaja Toivon kyselytutkimuksen perusteella suomalaiset edellyttävät ennemmin sote-palvelujen tehostamista kuin lisäveroja tai asiakasmaksujen nostoa. Yli kolmannes (36 %) vastaajista kertoo, ettei halua maksaa lisää veroja, vaan nykyisen rahoituksen on riitettävä ja talouden sopeuttaminen tulee tehdä ensisijaisesti palveluita tehostamalla ja tarpeettomista palveluista luopumalla. Vastaajista 29 % on sitä mieltä, että sopeuttaminen edellyttää sekä lisärahoitusta että palvelujen tehostamista.

Ajatuspaja Toivon kyselyn mukaan suomalaisten selvä enemmistö (78 %) kertoo luottavansa tasavallan presidenttiin ja hallitukseen turvallisuuskysymyksissä. Luottamus oli vahvinta kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajissa, mutta vastaajien enemmistö myös oppositiopuolueiden kannattajien joukossa kertoo luottavansa poliittiseen johtoon turvallisuuden saralla.

Itämerellä on pitkä historia kaupan- ja sodankäynnin alueena. Alue on ollut historiallisesti monien sotien ja konfliktien näyttämönä. Itämeren alue on keskeinen geopoliittinen kohtaamispaikka, jossa kohtaavat useiden maiden strategiset, taloudelliset ja sotilaalliset intressit.

Arktisen alueen geopoliittinen tilanne muuttuu tulevaisuudessa suurvaltojen, Venäjän, USA:n ja enenevissä määrin Kiinan kilpaillessa asemasta ja hallinnasta. Kiinan rooli tullee jatkossa vahvistumaan, sen tehdessä laajaa yhteistyötä Venäjän kanssa toimittamalla muun muassa pääomaa ja teknologiaa investointeihin. Naton toiminnan ja mahdollisen arktisen alueen priorisoinnin johdosta Pohjoismailla on myös kasvava strateginen rooli Arktiksen muuttuvassa tilannekuvassa.

Ajatuspaja Toivon ja Wilfried Martens Centre for European Studies -ajatushautomon yhteisjulkaisussa pureudutaan tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen. Mitä Suomi voi odottaa Natolta ja mitä tarjottavaa Suomella on liittokunnalle? Mikä muuttuu, mikä vahvistuu ja mikä on Suomen kannalta oleellista tunnistaa? Kymmenen asiantuntijaa avaavat tilannetta eri näkökulmista Ruotsista Venäjään, arktiselta alueelta EU-politiikkaan ja Suomen varusmiespalveluksen kehittämisestä Naton laajentumiseen.

Julki 19.5.2024. Selvityksessä vertaillaan eduskuntapuolueiden vuoden 2024 ehdokasasettelua vuosien 2014 ja 2019 eurovaaleihin sekä osin 2010- ja 2020-lukujen eduskunta-, kunta- ja aluevaaleihin. Ehdokasjoukkoa tarkastellaan ehdokkaiden sukupuolen, iän, kotipaikan, aikaisemman vaalimenestyksen, puolueen ja poliittisten luottamustoimien osalta.

2.5.2024: Ajatuspaja Toivon ja Aula Researchin yhteistyössä laatimassa kyselyssä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä eurovaaleihin liittyvissä kysymyksissä.

Ajatuspaja Toivon ja Aula Researchin yhteistyössä laatimassa kansalaiskyselyssä selvitettiin, mistä aiheista suomalaiset odottavat kannanottoja eurovaaliehdokkailta. Kysely kartoitti ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmiksi koettuja osa-alueita ja kansalaisten suhtautumista valtion velkaantumiseen. Kysyimme myös, mitä kysymyksiä vihreässä siirtymässä pidetään oleellisena. Niin ikään selvitimme, mitä keinoja suomalaiset pitävät tärkeimpinä Ukrainan tukemisessa. Vastauksissa eniten mainintoja sai aseavun antaminen, mitä voi pitää huomionarvoisena kyselytutkimuksen tuloksena.

Ajatuspaja Toivon kyselyssä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä lakkoiluun ja työmarkkinasovun löytymiseen. Maaliskuun lopussa kerätyn kyselyaineiston perusteella lakkoiluun suhtautuminen jakaa selvästi näkemyksiä suurimpien eduskuntapuolueiden kannattajien keskuudessa.