Nykyhallitus on osoittanut puolessa vuodessa toimintakykynsä. Kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n enemmistökoalitio on todennäköisesti ainoa riittävän kova vastus ay-liikkeelle. Suomalaista demokratiaa, hallitusmallia ja poliittista kulttuuria kannattaa kuitenkin tarkastella hyvän sään aikana. Ja ehkä juuri silloin.

Jos esimerkiksi perussuomalaisia halutaan kohdentaa oikeistopopulistiseen perheeseen, on myönnettävä se, että se on tehnyt jotain oikein saavuttaessaan nykyisen asemansa suurine äänimäärineen. Kaiken kaikkiaan poliittisessa keskustelussa olisi päästävä tilanteeseen, jossa tunnustetaan tosiasiat ja mietitään, mitä valtavirtapuolueet ovat jättäneet huomioimatta, kun edellä mainittu ilmiö on realisoitunut.

Maan rajojen ulkopuolella asuvan venäläisvähemmistön aseman turvaaminen on ollut Kremlin agendalla koko Putinin valtakauden ajan. Ukrainan lisäksi venäläisvähemmistön asema on viime vuosikymmeninä ollut poliittisesti kiperä kysymys myös Baltian maissa.

Meillä tulisi käynnistää perusteellinen keskustelu maahanmuuttajien tulevasta painoarvosta ja merkityksestä suomalaisessa politiikassa. Samalla tulisi etsiä käytännön keinoja, kuinka maahanmuuttajat saataisiin aktiivisemmin mukaan suomalaiseen poliittiseen vaikuttamiseen. Tämän pitäisi kiinnostaa kaikkia puolueita, koska äänioikeutettuja maahanmuuttajia on Suomessa vuosi vuodelta enemmän.

Rokotteet jakavat ihmisten mielipiteitä laajasti, mikä on helposti nähtävissä mm. sosiaalisen median alustoilla käytävässä keskustelussa. Erityisen paljon keskustelua ovat herättäneet koronavirusinfektion ennaltaehkäisyyn käytettävät uudentyyppiset DNA- ja RNA-rokotteet. Liikkeellä on ollut valtavasti disinformaatiota, joka ei perustu syvälliseen lääke- tai luonnontieteelliseen tutkittuun tietoon.

Perustulokokeilun tavoitteena oli saada uutta tietoa sosiaaliturvan uudistamista varten. Huomion kohteena oli erityisesti kaksi seikkaa: vastikkeettomuus ja työnteon kannustimet.

Päätöksenteossa tarvitaan kattavaa tilanneymmärrystä: jatkuvaa tilanteen tulkintaa kokonaisympäristössä sekä ennakointia paikallisesti ja ajallisesti välittömien tapahtumien ja tunnettujen keinojen ulkopuolelle.

On hyvä, jos yksilöt tekevät ilmastomielessä omia kulutusvalintojaan, mutta usein hinta ratkaisee valinnan. Pelkkä vero ilman parempaa vaihtoehtoa on vain lisärasite, joka iskee eniten pienituloisiin. Uudella teknologialla, ohjauksella ja kansainvälisillä sopimuksilla ilmastonmuutoksen torjuntaan saadaan mukaan nekin, jotka sitä vähättelevät.

Onnettomuuksiin kuin myös tarkoituksellisesti aiheutettuihin ongelmiin liittyy tyypillisesti ennakoimattomia piirteitä, jotka haastavat tarkkarajaisesti määritetyt toimivaltuudet. Jotta yhteiskunnassa selvitään vaikeista tilanteista, on lainsäädännön mahdollistettava eri toimijoille riittävä tilanteen edellyttämä joustavuus. Tämä taas lyö korvalle vahvoille toimivaltuuksille ominaista tarkkarajaisuuden vaatimusta.

Meidän suomalaisten kannalta oleellisinta ei ole se, mitä ympärillämme tapahtuu, vaan se miten siihen reagoimme. Vaarallisin yhteiskuntamme uhkakuva on sisäisen yhtenäisyytemme mureneminen ja eripuraisuuden lisääntyminen. Se on myös yhä vahvemmin esiintyvän hybridivaikuttajan keskeisin tavoite.