Kaikista vastaajista 77 prosenttia on vähintään jokseenkin samaa mieltä esitetystä väitteestä: ”Mielestäni on tärkeää, että puolueet ovat valmiita asiapohjalta keskustelemaan hallitukseen osallistumisesta eivätkä sulje etukäteen pois mahdollisia yhteistyön suuntia.”

Omatiimimallissa moniammatilliset tiimit hoitavat asiakassuhteen kokonaisvaltaisesti ja paljon palveluja tarvitsevalle voitaisiin nimetä omalääkäri ja/tai omahoitaja. Kokoomuksen eduskuntaryhmän ja Ajatuspaja Toivon yhteisessä julkaisussa ehdotetaan omatiimimallin selvittämistä sote-palveluissa. Kirjoittajina mm. lääketieteen tohtori, kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho ja Lääkäriliiton entinen toiminnanjohtaja, erikoislääkäri Kati Myllymäki.

Politiikan ja hallinnon suhde lähtee hyvinkin käytännönläheisestä aatoksesta: ne, keillä on eniten resurssia antaa esimerkiksi strategian laadinnan prosessille, ovat paikkansa prosessissa ansainneet. Tosiasiassa esimerkiksi kaupungeissa ja hyvinvointialueilla poliittiset päättäjät, valtuustot, osallistetaan strategian laatimiseen erilaisten työpajojen ja keskustelutilaisuuksien kautta. Kyse on siitä, että hallinto sekä politiikka sitoutuvat toteuttamaan strategiaa yhteisessä ja yhteisöllisessä rintamassa ja muodostamaan sitä kautta arvoa kansalaisyhteiskunnalle, sidosryhmille sekä hallinnon asiakkaille.

Energiakysymykset eivät aiheuta suurta erimielisyyttä suomalaisten keskuudessa, vaan kansalaiset näyttävät olevan varsin huolissaan energiakustannusten noususta riippumatta siitä, mikä on heidän puoluekantansa. Myös ydinvoiman lisäämiseen enemmistö suhtautuu myönteisesti puoluekannasta riippumatta.

Suomalaisista 70 prosenttia oli Ajatuspaja Toivon tuoreessa kyselyssä sitä mieltä, että hallitus on epäonnistunut vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemisessa. Näin ajatellaan erityisesti pieni- ja keskituloisten keskuudessa.

Onko hallinnossa potentiaalisilla kohuilla jalansijaa, ovatko ne kiinnostavia ja onko niillä väliä? Tässä kirjoituksessa pohditaan, riittävätkö viralliset vaatimukset eli asiantuntijuus, edustavuus sekä hyvä käytös työaikana 2020-luvun hallinnon edustajan profiiliin, vai tuleeko edustavuuden ulottua myös vapaa-aikaan.

Suomen Nato-jäsenyyden kannatuksen muutosta havainnollistaa erinomaisesti kyselytutkimukset, joissa Nato-jäsenyyden kannatus on ollut nousujohteista Venäjän hyökkäyksestä asti. Kansalaisten muuttunut mielipide Nato-jäsenyydestä puolestaan loi painetta päättäjien suuntaan.

Ajatuspaja Toivo järjestää Turun Eurooppafoorumin yhteydessä keskustelutilaisuuden ensi kevään eduskuntavaaleista. Tervetuloa kuuntelemaan tiukkaa asiantuntija-analyysia  ja vaihtamaan ajatuksia vaaliasetelmista  uusien ja vanhojen tuttujen kanssa.

The spring of 2022 became a turning point in the Finnish defense and security policy. To accelerate the essential and topical NATO debate, this book provides insight into the stages of the application process as well as the pros and cons of potential membership.

Keväästä 2022 tuli käännekohta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Tärkeää ja ajankohtaista Nato-keskustelua vauhdittamaan tässä teoksessa avataan hakuprosessin vaiheita sekä mahdollisuuden jäsenyyden hyötyjä ja haittoja.