Piileekö edustuksellisen demokratian kriisi ehdokasasettelussa? Selvitimme vuoden 2017 kuntavaalien ehdokkaiden ikä- ja sukupuolijakaumia. Otimme vertailuun kuusi suurinta puoluetta – ja löysimme eroja ja yhtäläisyyksiä.

Viime päivinä huomiota on herättänyt superlobbariksi kutsutun Anders Blomin tuore väitöskirja taloudellisista eturyhmistä politiikan sisäpiirissä. Blom avaa tutkimuksessaan sitä, miten vaikuttamisen kuviot poliittisen vallan kulisseissa todella toimivat. Osittain samaa ilmiötä tutkin minäkin gradussani, mutta hieman tuntemattomammasta näkökulmasta. Politiikan tutkimuksessa eri henkilöryhmien vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon on muutoin tutkittu jo melko laajasti, mutta poliittisten avustajien näkökulma on jäänyt vähemmälle.

”Euroopan unioni perustettiin sitomaan sen jäsenvaltiot taloudellisesti toisiinsa, jotta ne eivät voisi sotia keskenään. Maailman muutoksessa unionin tarve on kasvanut alkuperäistä tarkoitustaan suuremmaksi. EU:n velvollisuus ja olemassaolon oikeutus on kehittyä valtioitten unionista kansalaisten unioniksi, jonka kantavana perusteena on oltava jokaisen kansalaisensa hyvinvoinnin ja onnen edellytysten luominen.”

Poliittinen järjestelmämme lakkaa toimimasta, jos unohdamme sen tärkeimmän yksikön – kansalaisen. Kansalaisaloitteita ja muita poliittisen osallistumisen muotoja tulee puolustaa, ei rajoittaa ja hankaloittaa. Uudenlaisten osallistumistapojen kehittäminen on kymmenen pisteen paikka saada nuoret mukaan politiikkaan.

Maakuntavaalit sijoittuvat kunta- ja eduskuntavaalien välimaastoon. Vaalit käydään joko osin tai täysin samoissa vaalipiireissä kuin eduskuntavaalit, mutta valittuja valtuutettuja on moninkertainen määrä kansanedustajiin nähden. Maakuntavaaleissa edustajan mandaatin lunastaa siis useampi, mutta kuntavaaleihin nähden äänisaalista on kasvatettava. Ehdokasasettelu on maakuntavaaleissa omanlaisensa - tässä kirjoituksessa esitellään neljä erilaista ehdokastyyppiä, joita listoille tullaan keräämään.

Kuinka eduskunnan toimintatapoja tulisi päivittää? Mitä seuraavan hallituksen tulisi ottaa huomioon? Kansanedustaja Outi Mäkelän pamfletissa tuodaan omakohtaisten kokemusten kautta esiin huomioita kansanedustajan työstä ja luodaan kuvaa tulevaisuuden yhteiskunnallisista kysymyksistä.

Työelämän tasa-arvo sekä vanhempien ja lasten oikeudet. Vihdoin eduskuntavaaleihin syntyy keskustelu, joka koskettaa kaikkia suomalaisia konkreettisesti. Kyse on perhevapaajärjestelmän uudistamisesta.  Miten tästä tärkeästä ja kiinnostavasta aiheesta on syntymässä vaaliteema? Perhevapaauudistuksen lyhyt historia kuuluu näin.

Karkeasti ilmaistuna on kaksi tapaa osallistua poliittiseen päätöksentekoon: esittää ideoita ja ehdotuksia etukäteen tai osoittaa mieltä jälkikäteen. Molemmista tavoista löytyy esimerkkejä. Perhevapaauudistuksen kohdalla on pohdittu kiitettävästi läpi järjestökentän erilaisia malleja ja esityksiä. Hallituksen esitystä perhevapaiden uudistamisesta odotetaan lähipäivinä. Perhevapaiden uudistustarpeesta vallitsee yksimielisyys, mutta tyydyttävän mallin löytäminen tuntuu olevan työn takana. Eri tahojen esittämät mallit eroavat monin tavoin toisistaan.

Vuoden 2018 presidentinvaalissa on ehdolla kolme samaa henkilöä kuin vuonna 2012: Haavisto, Niinistö ja Väyrynen. Mitkä olivat kuusi vuotta sitten ratkaisevat vaalipiirit? Valmistaudu vaalituloksen vastaanottamiseen tankkaamalla Ajatuspaja Toivon tietopaketti suoran kansanvallan presidentinvaaleista.

Gallupit ja ennusteet eivät kerro vaalitulosta, mutta sen ne paljastavat, että vuoden 2018 presidentinvaali ei puoluetoimintaa imartele. Ennakkoäänestyksen päättyessä näyttää siltä, että kolmesta suosituimmasta ehdokkaasta kaksi on valitsijayhdistysten nimeämiä. Kolmannenkaan vaalimainoksissa tai kampanjasivuilla ei ole mainintaa taustapuolueesta.