Asiantuntijavieras Seppo Parkkila: Koronarokotteet pelastavat ihmishenkiä

Rokotteet ovat olleet kansallinen ja kansainvälinen menestystarina kymmenien vuosien ajan. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet ovat hävittäneet useita yleisiä ja tappavia tauteja maastamme. Näitä ovat mm. polio, isorokko ja kurkkumätä. Suomalaiset ovat olleet esimerkillisen myönteisiä lääketieteen kehitykseen yleisemminkin ja uusia rokotteita on voitu sisällyttää kansalliseen rokotusohjelmaamme. Sen kautta ennaltaehkäistään monia merkittäviä virus- ja bakteeritauteja: rotavirusripulia, aivokalvontulehdusta, hinkuyskää, tuhkarokkoa, vihurirokkoa, sikotautia, vesirokkoa jne.

Rokotteet jakavat ihmisten mielipiteitä laajasti, mikä on helposti nähtävissä mm. sosiaalisen median alustoilla käytävässä keskustelussa. Erityisen paljon keskustelua ovat herättäneet koronavirusinfektion ennaltaehkäisyyn käytettävät uudentyyppiset DNA- ja RNA-rokotteet. Liikkeellä on ollut valtavasti disinformaatiota, joka ei perustu syvälliseen lääke- tai luonnontieteelliseen tutkittuun tietoon. Somekeskustelu on kyllä tarpeen ja usein hyödyllistä, mutta vaaralliseksi se muodostuu, jos ihmishenkiä menetetään ”mututiedon” takia.

Poimin laajan keskustelun piiristä kolme väitettä, joihin pyrin tässä vastaamaan tutkitun tiedon valossa.

Väite: Lapsia ei kannata rokottaa, koska koronavirusinfektio on heillä lievä.

Vastaus: 350:n kansainvälisen tutkimuksen perusteella akuutin COVID-19 infektion saaneista 35.1% oli oireettomia (Proc Natl Acad Sci U S A 2021; https://doi.org/10.1073/pnas.2109229118). Lapsista oireettomia oli enemmän eli 46.7%. Tämän perusteella yli puolella infektion saaneista lapsista on kuitenkin oireita. Amerikkalaisessa tutkimuksessa 874:stä sairaalassa COVID-19:n vuoksi hoidetusta lapsipotilaasta 46.2% joutui tehohoitoon ja 1.8% menehtyi (Critical Care Med 2021; https://doi.org/10.1097/CCM.0000000000005232). Lisäksi osa lapsistakin sairastuu pitkittyneeseen COVID:iin. Tieto, että 46.7% lapsista on oireettomia taudin potentiaalisia levittäjiä, on huolestuttava. Siksi riittävät rajoitukset ovat tärkeitä, kun taudin leviämistä pyritään hillitsemään. Lasten rokottaminen toteutetaan viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti, jotka perustuvat asiantuntijoiden näkemyksiin ja tutkittuun tietoon.

Väite: Koronavirusrokotteet vaikuttavat ihmisen perimään.

Vastaus: Käytössä olevien DNA- ja RNA-rokotteiden vaikutus perustuu siihen, että ihmisen omat lihassolut tuottavat rokotteessa olevan ohjeen (DNA tai RNA) mukaisesti koronaviruksen S-proteiinia, jota vastaan ihmisen immuunijärjestelmä reagoi. Nämä rokotteet perustuvat teknologioihin, joissa rokotteen sisältämä DNA tai rokotteen RNA:sta mahdollisesti tuotettava DNA ei integroidu ihmissolujen DNA:han eikä siten vaikuta ihmisen perimään. Teoriassa on tosin mahdollista, että integraatiota isäntäsolun DNA:han tapahtuu vähäisissä määrin (Virus Res.2021; https://doi.org/10.1016/j.virusres.2021.198466), muttei siinäkään ole mitään yllättävää. Vastaava tilanne on, jos ihminen sairastuu esimerkiksi koronavirusinfektioon. Siinä tapauksessa koronavirus infektoi ihmisen soluja, jotka muuttuvat virustehtaiksi. Koronarokotteen avulla ihmisen solut ohjataan tuottamaan vain yhtä viruksen pinnalla ilmentyvää proteiinia, kun taas koronavirusinfektion yhteydessä ihmisen solut tuottavat kaikkia viruksen rakenneproteiineja ja viruksen RNA:ta. On myös huomattava, että päivittäin altistumme joka tapauksessa vieraalle perimäainekselle, jota tulee esimerkiksi ravintomme mukana ja hengitysteiden kautta.

Väite: Koronavirusinfektio on suurimmalla osalla lieväoireinen.

Vastaus: COVID-19 oireiden vakavuus vaihtelee paljon. Osa infektion saaneista on oireettomia tai lieväoireisia. Osalle kehittyy kohtalaisen hankalia oireita ja osalle oireet ovat henkeä uhkaavia. Vakaville oireille altistavia tekijöitä ovat: korkea ikä, miessukupuoli, tupakointi, ylipaino, verenpainetauti, diabetes, sepelvaltimotauti, krooninen munuaissairaus, aivoverenkiertohäiriö, krooninen keuhkoahtauma, pahanlaatuinen kasvain ja krooninen maksasairaus (PLOS ONE 2021; https://doi.org/10.1371/journal.pone.0250602). Yli 200 miljoonaa ihmistä on jo sairastunut SARS-CoV-2 infektioon COVID-19 pandemian aikana ja kuolleita on 4.3 miljoonaa. Vaikka osalla tauti on lieväoireinen, osa potilaista menettää henkensä koronavirusinfektion seurauksena. Rokotuksilla ja rajoituksilla pyritään varmistamaan terveydenhuollon toimintakyky ja suojataan erityisesti niitä, jotka ovat suurimmassa riskissä. Nykytiedon perusteella kymmenillä prosenteilla sairastuneista kehittyy pitkittynyt COVID-19, jolloin monenlaiset oireet voivat jatkua kuukausien ajan tai ehkä pitempäänkin (Duodecim. 2021; 2021;137(5):457-463). Edelleenkään ei voida varmasti ennustaa, kenelle kehittyy vaikea akuutin vaiheen infektio tai vaikeita pitkäaikaisoireita.

Tärkein viestini on että, rokote koronavirusta vastaan kannattaa ottaa kaikkien, joilla ei ole erityisiä vasta-aiheita rokotteiden ottamiseen.

Ohjeet löytyvät THL:n sivuilta. Rokotteen ottaminen on vastuun kantamista, jota maailma nyt tarvitsee globaalin pandemian keskellä.

Seppo Parkkila
LT, kliinisen kemian erikoislääkäri, professori
Tampereen yliopisto

(Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto)