Suomalaisten ylivoimainen enemmistö (86 %) ajattelee, että ahkeroinnista ja itsensä kehittämisestä saatava taloudellinen hyöty kuuluu ensisijaisesti ihmisen omaan käyttöön.

Selvityksessä analysoidaan valtakunnallisesti ja vaalipiirikohtaisesti suurimpien puolueiden ehdokasasettelua, vaalituloksia ja valittua kansanedustajia. Miten sukupuolijakaumat eroavat puolueissa ja miten eri ikäryhmien ehdokkaat pärjäsivät ehdokasasettelussa ja äänestystuloksissa?

Energiamarkkinat ovat valtavassa murroksessa ja Suomella on mahdollisuus tehdä päästöttömästä energiasta vientituote. Miten se onnistuu? Tässä julkaisussa maan parhaimmat asiantuntijat kertovat näkemyksensä lyhyemmällä perspektiivillä akuutin energiakriisin selättämiseksi sekä pidemmän aikavälin ratkaisuja energiatuotantoon, markkinamekanismeihin ja päätöksentekoon liittyen.

Tässä selvityksessä tarkastellaan, kuinka paljon taktista äänestämistä oli eri puolueiden kannattajien joukossa ja eri ikäryhmissä. Kantar TNS:n kyselyyn kerättiin yli 2500 vastaaja ja se toteutettiin huhtikuun toisella viikolla.  Vastaajilta tiedusteltiin, äänestivätkö he puoluetta, joka vastasi ensisijaisesti omia näkemyksiä vai valitsivatko he toissijaisen puolueen pyrkimyksenä vaikuttaa hallituspohjaan joko tiettyä pohjaa edistäen tai tiettyä pohjaa estäen. Vastausvaihtoehtona oli myös toissijaisen puolueen äänestäminen muusta syystä.

Selvityksessä tarkastellaan, miten kuuden suurimman kaupungin hallitusohjelmatavoitteet ovat toteutuneet Rinteen-Marinin hallituksen vuonna 2019 aloittaneen hallituksen ohjelmassa. Miten kaupungit näkevät oman roolinsa ja tehtävänsä Suomessa? Miten hallitus näkee kaupunkien roolin? Mitä hallitusohjelmatavoitteet kertovat kaupunkien käsityksestä edunvalvonnasta – ovatko ne perinteistä siltarumpupolitiikkaa vai luodaanko niissä kuvaa kaupungeista edelläkävijöinä, kansainvälisinä toimijoina tai kokoaan suurempina yhteisen hyvän tuojina ja luojina?

Eduskuntavaaleissa 2023 ehdolla on yhteensä 2424 ehdokasta 35 ehdokaslistalta. Tässä selvityksessä keskitymme kuuteen suurimpaan eduskuntapuolueeseen, joita ovat sosiaalidemokraatit, perussuomalaiset, kokoomus, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto. Näillä puolueilla ehdokkaita 1 285, mikä on yli puolet kaikista ehdokkaista.

Ajatuspaja Toivo selvitti, kuinka huolissaan suomalaiset ovat valtionvelan kasvusta ja kuinka voimakkaasti he toivovat sitä hillittävän. Huoli valtion velkaantumisesta on kyselyn tulosten perusteella laajaa. Kaikkiaan 78 prosenttia on vähintään jonkin verran huolissaan Suomen valtionvelan kasvusta.  Suomalaisten keskuudessa näyttää olevan varsin laaja yhteisymmärrys tarpeesta vähentää valtion menoja. Valtion menojen vähentämistä ainakin jonkin verran kannattaa enemmistö vasemmistolaisistakin.

Kaikista vastaajista 77 prosenttia on vähintään jokseenkin samaa mieltä esitetystä väitteestä: ”Mielestäni on tärkeää, että puolueet ovat valmiita asiapohjalta keskustelemaan hallitukseen osallistumisesta eivätkä sulje etukäteen pois mahdollisia yhteistyön suuntia.”

Omatiimimallissa moniammatilliset tiimit hoitavat asiakassuhteen kokonaisvaltaisesti ja paljon palveluja tarvitsevalle voitaisiin nimetä omalääkäri ja/tai omahoitaja. Kokoomuksen eduskuntaryhmän ja Ajatuspaja Toivon yhteisessä julkaisussa ehdotetaan omatiimimallin selvittämistä sote-palveluissa. Kirjoittajina mm. lääketieteen tohtori, kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho ja Lääkäriliiton entinen toiminnanjohtaja, erikoislääkäri Kati Myllymäki.

Energiakysymykset eivät aiheuta suurta erimielisyyttä suomalaisten keskuudessa, vaan kansalaiset näyttävät olevan varsin huolissaan energiakustannusten noususta riippumatta siitä, mikä on heidän puoluekantansa. Myös ydinvoiman lisäämiseen enemmistö suhtautuu myönteisesti puoluekannasta riippumatta.