Gradupaja | Ajatuspaja Toivo

Ajatuspaja Toivon Gradupajassa tehdään pro graduja poliittisen päätöksenteon, politiikasta laadittavan analyysin, akateemisen tutkimuksen ja julkisen keskustelun tarpeisiin. Tarkoituksena on lisätä yhteiskuntatieteellisten ja politiikkaan liittyvien opinnäytetöiden painoarvoa.

Opiskelijalle Gradupaja tarjoaa sparrausapua ja julkaisualustan. Valmis gradu on pajatyöskentelyssä päätavoite, mutta sitä ennen opiskelijan hommiin kuuluvat blogi-kirjoitukset tutkimussuunnitelmasta, osatuloksista ja johtopäätöksistä. Kirjoitukset julkaistaan vuoden mittaan Ajatuspaja Toivon sivuilla ja niistä viritetään somekeskustelua #gradupaja-tunnisteella.

Gradupaja on Ajatuspaja Toivon vuonna 2018 käynnistetty pilottihanke, joka toteutetaan yhteistyössä Snellman-säätiön kanssa.

Jos olet kiinnostunut lähtemään mukaan Gradupajaan, ota yhteyttä toiminnanjohtaja Sini Ruohoseen: sini.ruohonen@toivoajatuspaja.fi.

Gradupajan tekijät:

Pinja Niinivuori

Olen Pinja Niinivuori, 24-vuotias yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Opiskelen Tampereen yliopistossa politiikan tutkimusta valtio-opin maisteriohjelmassa ja kirjoitan pro gradu -tutkielmaani aluevaltuutettujen edustusrooleista ja suhteista edustettaviinsa.

Tarkastelen tutkielmassani aluevaltuutettuja poliittisina edustajina edustuksen painopisteen ja tyylin avulla ja selvitän millainen suhde edustettaviinsa aluevaltuutetuilla on riippuen siitä, ovatko he itse sote-alan ammattilaisia. Tarkastelen edustussuhdetta etenkin siitä näkökulmasta, missä määrin aluevaltuutetut luottavat edustettaviensa, eli hyvinvointialueiden asukkaiden poliittiseen kompetenssiin ja kykyyn osallistua päätöksentekoon. Tutkielma toteutuu kyselytutkimuksena, joka analysoidaan kvantitatiivisia menetelmiä hyödyntäen.

Politiikan tutkimuksessa minua kiinnostaa erityisesti edustukseen liittyvät teemat, vaalitutkimus, poliittinen käyttäytyminen sekä lainsäädännön ja instituutioiden kehittämistyö.

Bijan Jahromi

Olen Bijan Rezai Jahromi, valtiotieteiden maisteri poliittisesta historiasta. Opiskelen tällä hetkellä englanninkielisessä maisteriohjelmassa (Euroopan ja Pohjoismaiden tutkimus) Helsingin yliopistolla.

Intohimoni on Lähi-itä ja EU, mistä olen tehnyt tutkielmani yliopistossa. Teen nyt toista gradua Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä vuosina 2014-2022. Tavoitteenani on tutkia kuinka hyvin Pohjolassa ennakoitiin Venäjän aggressiivinen politiikka.

Olen aikaisemmin toiminut toimittajana, ensin vapaana toimittajana sitten Helsingin Sanomien toimituksessa. Kokoomuksessa olen ollut osa Atte Kalevan ja Jenni Pajusen vaalitiimejä.

Vapaa-ajallani juoksen paljon, vaikka en ole yhtä hyvässä marathon kunnossa kuin ennen, jaksoin juosta elokuussa 2023 puolikkaan maratonin tyydyttävällä ajalla.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö ennen Venäjän hyökkäyssotaa

Seuraa Bijan Jahromia X:ssa.

Elina Riutta

Olen Elina Riutta, valtiotieteiden kandidaatti. Opiskelen Helsingin yliopistolla politiikan ja organisaatioiden tutkimuksen maisteriohjelmassa.

Kandidaatin tutkielmani tein eurooppalaisesta puolustusyhteistyöstä. Olin alunperin aikonut jatkaa samaa teemaa pro gradu-tutkielmassani. Suomen muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne ja nopeasti edennyt Nato-jäsenyyden hakuprosessi kuitenkin herättivät mielenkiintoni, joten valitsin graduni aiheeksi Nato-retoriikan muutoksen.

Tavoitteenani on tutkia, onko tapa puhua puolustusliitto Natosta ja sen jäsenyydestä muuttunut eduskuntapuolueiden kesken. Vertailen kevään eduskuntakeskustelujen kehitystä havainnollistamaan lyhyessä ajassa tapahtunutta muutosta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli käännekohta, joka muutti kertaheitolla Suomen turvallisuuspoliittisen aseman, turvallisuuspolitiikasta käytävän keskustelun sekä sotilaallisen liittoutumattomuuden linjan. Aihe kiinnostaa minua sekä ajankohtaisuutensa että poikkeuksellisuutensa vuoksi. Kiinnostavuutta lisää Suomen valtiojohdon nopea adaptoituminen uuteen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen ja sitä seurannut täyskäännös Nato-suhtautumisessa.

Opiskelujen ohella työskentelen Helsingin Kokoomusnuorten järjestökoordinaattorina. Kotiuduin Parolan Panssariprikaatista viime joulukuussa reservin alikersanttina ja olen Varusmiesliiton hallituksen jäsen. Vapaa-ajallani juoksen ja käyn salilla, silloin kun en ole hyvän kirjan tai elokuvan ääressä.

Seuraa Elina Riuttaa Twitterissä.

Blogissa:

Nato-retoriikan muutos: Muuttunut turvallisuusympäristö ja kansalaismielipide

Pauli Haahti

Hei. Olen Pauli Haahti, yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen maisteriohjelmassa opiskeleva graduntekijä.

Teen pro gradu -tutkielmaani liittyen EU-skeptisyyteen Euroopan unionin parlamentin sisällä ja pyrin tutkimuksellani valaisemaan oikeistopopulististen puolueiden tavoitteita vaihtoehdoksi Euroopan unionille. Toisin sanoen siis pyrin löytämään vastauksen kysymykseen ”tarjoavatko Euroopan unioniin skeptisesti suhtautuvat tahot vaihtoehtoista mallia Euroopan unionille?” Tutkimukseni keskittyy pääasiassa vuonna 2019 perustetun Identity and Democracy (ID) -järjestön jäsenten EU-kantoihin sekä heidän mahdollisiin visioihin Euroopan tulevaisuudesta.

Olen opiskeluideni ohella ollut aktiivisesti paikallisen korkeakouluopiskelijoille suunnatun kokoomusjärjestön, Tampereen kokoomusopiskelijoiden, hallitustoiminnassa. Minua kiinnostaa politiikan tutkimuksessa etenkin radikaaliin oikeistoon liittyvät teemat ja etenkin teemat, joissa tutkitaan millaisilla erilaisilla tavoilla nyky-yhteiskunnan todellisuutta tehdään poliittisesti näkyväksi. Vapaa-ajalla nautin erilaisista kulttuurisista aktiviteeteista, urheilusta sekä lukemisesta.

Blogissa:

Vastavoimana parlamentissa – EU-kriittiset unionin sisällä

Vastahakoiset altavastaajat – Populistinen radikaalioikeisto Euroopan parlamentissa

Seuraa Paulia Twitterissä

Sina Nordman

Olen Sina Nordman, vantaalainen terveystieteiden maisteri ja bioanalyytikko. Opiskelen Helsingin yliopiston valtiotieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan sosiaali- ja terveystutkimuksen ja -johtamisen maisteriohjelmassa.

Teen graduani Covid-19 tutkimusryhmässä, jonka tavoitteena on analysoida koronavirukseen kytkeytyvää yhteiskunnallista tilannetta ja keskustelua sosiaali- tai terveystieteen näkökulmasta.

Sosiaalisen median viestintä tarjoaa kiinnostavan tarkastelun kohteen ilmiölle, sillä puolueilla on mahdollisuus viestiä kohderyhmälleen haluamassaan muodossa ilman perinteisen median portinvartijan roolia ja lisäksi sosiaalisen median viestinnässä korostuvat käyttäjien mahdollisuus interaktiivisuuteen.

Tutkielmassani tarkastelen eduskuntapuolueiden Facebook-viestintää koronakriisiin liittyen kaksi viikkoa eteenpäin valmiuslain antamisesta eduskunnalle. Viranomaisten tiedonvälityksellä oli oma merkittävä roolinsa kansalaisten informoinnissa. Puolueiden viestinnässä oli läsnä myös poliittinen ulottuvuus. Minkälaisia teemoja puolueet halusivat nostaa esiin poikkeustilanteen alkuvaiheessa? Millaisia reaktioita päivitykset saivat yleisössä aikaan?

Sina Nordmanin gradunteko on tauolla.

Blogissa:

Eduskuntapuolueiden Favcebook-viestintä koronakriisin alkuvaiheessa

Seuraa Sina Nordmania Twitterissä.

Saara Hietamäki

”Olen Saara Hietamäki ja opiskelen Jyväskylän yliopistossa pääaineenani yhteiskuntapolitiikkaa ja sivuaineina maailmanpolitiikkaa sekä viestintää ja mediaa. Tämän lisäksi olen opiskellut valtio-opin opintokokonaisuuksia Chilessä Universidad del Desarollossa.

Opintojeni ohessa olen toiminut Eurooppanuorten aktiivina ja pääkaupunkiseudun Eurooppanuorten hallituksen sidosryhmä- ja viestintävastaavana. Olen myös kirjoittajana Eurooppanuorten Tähdistö-lehdessä, jonka alaisuudessa olen muun muassa Suomen puheenjohtajuuskaudella toteuttanut artikkelisarjaa ”Suorana Brysselistä”.

Alkuvuodesta 2020 toteutin harjoittelun Euroopan komission Suomen edustustossa, ja nyt keväästä 2020 alkaen työskentelen Ulkoministeriön Kaakkois-Euroopan yksikössä. Siten kansainväliset kysymykset, valtioiden väliset suhteet, globaali kehittäminen ja vaikuttaminen ovat lähellä sydäntäni. Yhteiskuntatieteilijänä pyrin tarkastelemaan asioita rohkeasti ja toisinaan myös kyseenalaistavasti.

Pro gradussani tutkin perustuloa työmarkkinajärjestöjen näkökulmasta. Järjestöedustajia pidän kiinnostavina tarkastelukohteina, koska työnantajien ja työntekijöiden edustajat ovat olleet keskeisimpiä neuvottelijoita suomalaista sosiaaliturvaa ja työelämää koskevien lakimuutosten osalta, mikä on luonut heille vankan valta-aseman ja neuvotteluvoiman suomalaisessa yhteiskunnassa.

Työmarkkinajärjestöjen on nähty lähtökohtaisesti vastustavan perustuloa, mutta tarkempia järjestöedustajien perustulokäsityksiä ei ole Suomessa tutkimuksen valossa määritelty. Tutkimuksessani selvitän, millaisena perustulo näyttäytyy suomalaisten työmarkkinajärjestöjen näkökulmasta, ja millä tavalla avainhenkilöiden käsitykset perustulosta asettuvat suhteessa kansainvälisiin tutkimustuloksiin. Tutkimukseni asettuu osaksi laajempaa keskustelua sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisesta.”

Blogissa:

Perustulo sosiaaliturvana postmodernissa yhteiskunnassa

Gradupajan valmistuneita:

Neea Loimuvirta

Olen Neea Loimuvirta, hallintotieteiden kandidaatti, leipätyössäni aluehallintokoordinaattori ja erilaisissa järjestöissä mukana ollut aktiivi. Tällä hetkellä viimeistelen opintojani pro gradu -tutkielman parissa.

Graduni aihe sijoittuu perinteiseen hallintotieteelliseen tutkimukseen: hallinnon ja politiikan rajapintaan. Hallinnon ja politiikan suhde on toisaalta hierarkkinen, auktoriteettinen järjestelmä, mutta tosiasiassa se on häilyvä, yhteen kietoutunut systeeminen kokonaisuus, jossa raja-aidat kaatuvat. Tutkielmassani pureudun erityisesti paikallistason ilmiöihin selvittäen, onko viranhaltijoiden ja poliitikkojen suhteessa ja dynamiikassa löydettävissä tekijöitä, miten maakunnat suhteessa toisiinsa pärjäävät EU-rahoituksen saamisessa.

Tutkielmani teoria rakentuu perinteisistä valtateorioista, vallasta organisaatioissa sekä asiantuntijavallan käsitteestä. Kandidaatin tutkielmassani tutkin asiantuntijavallan ja poliittisen vallan suhdetta maakunta-, sosiaali- ja terveysuudistuksen kontekstissa. Jatkan siis sopivasti samaa teemaa, kohdistaen sitä nyt maakunnalliseen vertailuun.

Opintojen ohella olen toiminut muun muassa Tampereen Kokoomusopiskelijoiden sekä Tampereen Eurooppanuorten hallituksissa. Maisteriharjoitteluni tein Brysselissä Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimistolla, jatkaen työuraa Suomessa Tamperelaisen kokoomuksen kunnallissihteerinä ja kuntavaalien 2021 vaalipäällikkönä. Tällä hetkellä työskentelen Pirkanmaan kokoomuksen aluehallintokoordinaattorina. Koen, että kaikessa tekemisessäni korostuu juurikin hallinnon ja politiikan rajapinnoissa toimiminen ruohonjuuritasolla. Muun tekemisen ohella olen intohimoinen ruoanlaittaja, ystävien ja perheen kanssa aikaa viettävä optimistinen nautiskelija.

Blogissa:

Asiantuntijuus, edustavuus sekä hyvä käytös – millainen on hyvä hallinnon edustaja? Riittävätkö kirjalliset pätevyysvaatimukset viran täyttämiseen?

Strateginen johtaminen julkisessa hallinnossa – kumpi vie kumpaa strategian laadinnassa, virkakoneisto vai politiikka?

Maakunnallinen EU-vaikuttaminen suomalaisittain – kuka johtaa, missä makaa päätöksenteko?

Seuraa Neea Loimuvirtaa Twitterissä

Ville Laakso

”Olen Ville Laakso ja opiskelen oikeustiedettä Turun yliopistossa. Opintojen ohessa, usein jopa niiden sijaan, olen toiminut järjestötyön ja politiikan parissa. Tällä hetkellä olen muun muassa Turun kaupunginvaltuuston jäsen. Oikeustieteilijöiden joukossa olen ajoittain ollut musta lammas, sillä toinen jalkani on politiikassa, toinen juridiikassa. Opinnoissani olen syventynyt lainsäädäntötutkimukseen, sillä haluan tietää miten ja miksi päätökset yhteiskunnassa syntyvät.

Tutkin gradussani eduskunnan perustuslakivaliokunnan asemaa. Perustuslakivaliokunta on polttopiste, missä perusoikeudet ja demokratia sovitetaan – tai ainakin yritetään sovittaa – yhteen. Perustuslakivaliokunta siis arvioi, missä kulkee demokraattisesti valitun lainsäätäjän päätösvallan raja suhteessa kansalaisten perusoikeuksiin.

Kysymys on mielenkiintoinen, sillä perusoikeuksien rooli on kasvanut, mutta niin on myös tarve suurille yhteiskunnallisille uudistuksille.”

Seuraa Villeä Twitterissä!

Blogissa:

Onko Suomen perustuslainmukaisuuden valvonnassa mitään järkeä?

Perustuslakivaliokunta politikoi – kuten sen kuuluukin

Politisoitunut perustuslakivaliokunta?

Lenita Ketola

”Olen Lenita Ketola ja opiskelen oikeustiedettä Helsingin yliopistossa. Kirjoitan tällä hetkellägraduani eurooppaoikeuden projektissa. Notaarityöni tein EU-oikeuteen ja välimiesmenettelyyn liittyen.

Graduprojektini alkoi jo vuonna 2018, jolloin suoritin pakolliset luentoseminaarit. Eduskunta-avustajan työn vuoksi kirjoittamistyö ja projektitentit jäivät vuoden tauolle, mutta nyt olen palannut mielenkiinnolla tutkielmani pariin ja aion saada projektin ripeästi valmiiksi Gradupajan kirittämänä. Graduni käsittelee keskinäisen luottamuksen periaatetta Euroopan unionissa. Tutkielman inspiraationa on Tanskan korkeimman oikeuden Ajos-ratkaisu, jonka on nähty kuvastavan luottamuksen rikkoutumista EUT:n ja kansallisen tuomioistuimen välillä.

Gradun näkökulma on oikeudellinen, mutta aiheessa on myös laajempaa yhteiskunnallista tarttumapintaa ja ajankohtaista pohdintaa Euroopan perusarvioista ja niiden merkityksestä.”

Blogissa:

Keskinäisen luottamuksen periaate Euroopan unionissa

Keskinäisen luottamuksen todellinen luonne näyttäytyy käytännön kautta

Keskinäinen luottamus on EU:n mahdollisuus

Seuraa Lenitaa Twitterissä!

Elisa Kitunen

”Olen Elisa Kitunen, viestinnän opiskelija Helsingin yliopistosta. Olen opiskellut myös johtamisesta ja valtio-oppia. Opintojen ohessa olen tehnyt aktiivisesti viestinnän töitä aina Kouvolasta Seattleen.

Olen kiinnostunut uusien ideoiden dynamiikasta. Uudistuminen nähdään usein menestymisen mahdollistajana niin yritysmaailmassa kuin valtionhallinnossakin. Se vaatii uusia ideoita, mutta erityisesti yksilöiden kykyä kertoa niistä ja vastaanottaa niitä: kuinka viestiä jostakin, jota ei ikinä ole tehty tai nähty, ja saada muut vakuuttuneeksi asiasta?

Olen harrastanut kilpaurheilua koko ikäni. Otan graduni yhtenä pitkänä kilpailuna, jossa pyrin haastamaan itsestäni – mutta myös muita. Olen jo saanut paljon uusia oivalluksia keskusteluissa eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Tässä Gradupaja toimii erinomaisena alustana. Toivon, että tämä aloite toimii yhtenä kimmokkeena tuoda enemmän tutkimustietoon perustuvaa keskustelua Suomeen!”

Blogissa:

“Aamulla esitetty idea kaadetaan yleensä lounaaseen mennessä” – Miten sinä vastaat työkaverin uuteen ideaan?

Uusi idea on epätäydellinen ja siitä viestitään kömpelösti, minkä vuoksi idean ensimmäinen vastaanottaja on uudistumisen avainpelaaja

Digitalisaatiojohtaja löytää timanttisimmat ideat keskustelun kautta

Seuraa Elisaa Twitterissä!