Siisti edunvalvonta tarkoittaa sääntöjen ja ohjeiden mukaan pelaamista. Sinnikäs suomalainen EU-edunvalvonta on pitkäjänteistä, tulevaisuuteen katsovaa, visiotyöskentelyyn perustuvaa työtä, jossa saa olla kiltti, mutta ei tyhmä. Sisukkaalla otteella edunvalvontaan saadaan yhteinen tahtotila. Kun saamme luotua paremman EU-edunvalvonnallisen tarinan Suomessa niin kansallisesti kuin alueellisestikin, väitän, että rahoitus allokoituisi meille pohjolaan entistä tehokkaammin.

Vuonna 2040 Suomessa asuu jo lähes 900 000 vieraskielistä ja heidän osuutensa koko maan väestöstä on ennustettu kaksinkertaistuvan noin 16 prosenttiin. Ilmiö vaikuttaa moneen yhteiskunnalliseen seikkaan – ja varsin paljon myös politiikkaan.

Uuden maakuntaveron käyttöönottoa ilmoittaa vastustavansa kaikista vastaajista 61 prosenttia. Vain Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattajista löytyy niukasti enemmän maakuntaveron hyväksyviä kuin sitä vastustavia. Väitteestä ”Suomi ei tarvitse maakuntauudistusta, jossa luodaan uusi hallinnon taso kuntien ja valtion välille” enemmän eri kuin samaa mieltä ovat kaikista tutkituista ryhmistä vain Keskustan kannattajat.

Suomalaisista 58% tukee rokotetodistuksen käyttöä yhteiskunnan nopeamman avaamisen keinona. Velvoittavaa kasvomaskin käyttöä julkisissa sisätiloissa ja liikennevälineissä kannattaa 85%.