Ruotsi on vähemmistöhallitusten luvattu maa
Suomen ja Ruotsin välillä on maiden perustuslaeista syntyvä olennainen ero siinä, minkälaisen tuen eduskunnalta hallitus tarvitsee syntyäkseen.
Suomessa hallituksen syntyyn tarvitaan tasavallan presidentin nimitys ja yli puolet eduskunnassa annetuista äänistä. Ruotsissa hallituksen syntyyn riittää valtiopäivien puhemiehen esitys ja se, että yli puolet valtiopäiväedustajista ei vastusta esitystä.
”Ruotsin hallitusmuodon mukaan hallituksen syntymiseen siis riittää, että yli puolet valtiopäivistä ei äänestä pääministeriehdokasta vastaan. Kyllä-äänten määrällä ei ole äänestyksessä kuin symbolinen merkitys”, arvioi Ajatuspaja Toivon EU- ja lakiasioiden analyytikko Juho Mäki-Lohiluoma.
Mäki-Lohiluoma tarkastelee Ruotsin tämänhetkistä poliittista tilannetta ja maan hallitusmuotoa (regeringsformen) Ajatuspaja Toivon raportissa Vähemmistöhallitusten luvattu maa.
”Valtiopäivien puhemies Andres Norlén käyttää Ruotsin hallitusmuodon mukaisesti nykyisessä poliittisessa tilanteessa merkittävää valtaa. Hänellä on valta itsenäisesti esittää pääministeriehdokkaita ja lopulta pakottaa puolueet valitsemaan pääministeriehdokkaan ja uusien vaalien välillä.”
Ruotsissa äänestetään vain pääministeriehdokkaasta, ei koko hallituksen kokoonpanosta. Ruotsin hallitusmuodon mukaan mikään ei estä puhemiestä nimittämästä samaa pääministeriehdokasta kahdesti. Toistaiseksi Ruotsissa on äänestetty maltillisen kokoomuksen puheenjohtajan Ulf Kristerssonin ja sosialidemokraattien puheenjohtajan Stefan Löfvenin pääministeryidestä, mutta molemmat hävisivät äänestyksessä.
Ruotsin poliittiselle kriisille ei ole verrokkia, mutta ratkaisuun voi hakea inspiraatiota historiasta.
”On mahdollista, että tilanne päättyy samalla tavalla kuin vuoden 1978 hallituskriisi, jonka yhteydessä valtaan nousi Ola Ullstenin johtama kansanpuolueen yksipuoluehallitus. Pääministeriäänestyksessä Ullstenin puolesta äänesti vain 39 edustajaa ja häntä vastusti 66 edustajaa. Jopa 215 edustajaa äänesti kuitenkin tyhjää, jolloin Ullstenin hallitus nousi valtaan”, Mäki-Lohiluoma kertaa.
Suomeen ajoittain toivotun vähemmistöhallituksen asemaa ei sen syntyessä voisi rinnastaa Ruotsiin. Suomessa voi syntyä ja elää vain vähemmistöhallituksia, joiden puolesta äänestää useampi kansanedustaja kuin niitä vastaan.
Ruotsissa voi syntyä ja elää myös vähemmistöhallituksia, joiden puolesta ei äänestä kukaan, mutta jota valtiopäivien enemmistö ei myöskään vastusta. Tämä luo Ruotsin vähemmistöhallituksille merkittävästi Suomea paremmat toimintaedellytykset.
Lue koko raportti täältä.