Suomalaisista 58% tukee rokotetodistuksen käyttöä yhteiskunnan nopeamman avaamisen keinona. Velvoittavaa kasvomaskin käyttöä julkisissa sisätiloissa ja liikennevälineissä kannattaa 85%.

Selvä enemmistö suomalaisista pelkää, että sote-maakuntauudistus heikentää merkittävästi heidän kuntansa palveluita. Jos uudistus kuitenkin toteutetaan, palveluiden rahoituksen välineeksi ei haluta uutta maakuntaveroa.

Tulossa lähiaikoina: Laajan kyselyaineiston pohjalta tehty julkistus kansalaisten sote-uudistuksiin liittyvistä odotuksista ja näkemyksistä.

Mikä yhdistää Brexitiä, Ranskan keltaliivejä ja Donald Trumpin valintaa Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleissa? Mitä näiden ilmiöiden taustalla on, ja mitä tekemistä näillä asioilla on suomalaisten seutukaupunkien kanssa?

On hyvä, jos yksilöt tekevät ilmastomielessä omia kulutusvalintojaan, mutta usein hinta ratkaisee valinnan. Pelkkä vero ilman parempaa vaihtoehtoa on vain lisärasite, joka iskee eniten pienituloisiin. Uudella teknologialla, ohjauksella ja kansainvälisillä sopimuksilla ilmastonmuutoksen torjuntaan saadaan mukaan nekin, jotka sitä vähättelevät.

Porvarillinen identiteetti lähtee yksilön itsemääräämisoikeudesta ja vapaudesta toteuttaa itseään valitsemillaan tavoilla, kunhan toiminnassaan kunnioittaa muiden vastaavia vapauksia. Loogisesti porvari kannattaa vapautta myös yhteiskunnallisina oloina, mukaan lukien taloudellinen toiminta. Vapauden mahdollistava yhteiskunta tarvitsee selkärangakseen instituutiot, jotka tuottavat ja ylläpitävät yhteiseen hyvään tähtäävät pelisäännöt.

Onnettomuuksiin kuin myös tarkoituksellisesti aiheutettuihin ongelmiin liittyy tyypillisesti ennakoimattomia piirteitä, jotka haastavat tarkkarajaisesti määritetyt toimivaltuudet. Jotta yhteiskunnassa selvitään vaikeista tilanteista, on lainsäädännön mahdollistettava eri toimijoille riittävä tilanteen edellyttämä joustavuus. Tämä taas lyö korvalle vahvoille toimivaltuuksille ominaista tarkkarajaisuuden vaatimusta.

Ajatuspaja Toivo on julkaissut kirjan kiertotaloudesta. Se käsittelee aihetta viidestä eri näkökulmasta: Teollisuuden, liikenteen ja logistiikan, raaka-aineiden ja energian sekä kaupunkien ja Euroopan tason päätöksenteon kautta.