Meidän suomalaisten kannalta oleellisinta ei ole se, mitä ympärillämme tapahtuu, vaan se miten siihen reagoimme. Vaarallisin yhteiskuntamme uhkakuva on sisäisen yhtenäisyytemme mureneminen ja eripuraisuuden lisääntyminen. Se on myös yhä vahvemmin esiintyvän hybridivaikuttajan keskeisin tavoite.

Vihreiden ja vasemmistoliiton CAP-kritiikistä unohtui kokonaan puolueiden oma rooli Suomen hallituksessa. On nimittäin kiistatonta, että niiden kritisoima Euroopan parlamentin kanta on ilmasto- ja ympäristöpolitiikan näkökulmasta huomattavasti Suomen kantaa edistyksellisempi.

Suomen poliittisen keskustelun vakioaiheeksi on muodostunut eriarvoisuus ja sen vähentäminen. Varsin laajalta vaikuttaa konsensus, jonka mukaan eriarvoisuus on Suomessa ensinnäkin suuri ongelma, ja se lisäksi on kasvussa.

Johtajat määrittelevät roolinsa kahden kehitysmission kautta. Ensimmäinen on yrityksen digitaalisuuden lisääminen – joko vanhojen prosessien, palveluiden ja tuotteiden digitalisoimisen tai täysin uusien liiketoimintamallien kehittämisenä. Toinen missio on henkilöstön ja käyttäytymisen muuttaminen osaksi nykyistä digitaalista toimintakenttää. Erityisesti jälkimmäinen vaatii koulutusta sekä muutosjohtamista -ja viestintää.

Kriisi on osoittanut EU:n keskeneräisen valmistautumisen vastaaviin poikkeustilanteisiin, mikä vaikuttaa väistämättä keskinäiseen luottamukseen unionissa.  Sekä unionin passiivisuus epidemian alkuvaiheessa että aktiivisuus 750 miljardin euron arvoisen elpymisvälineen toteuttamisessa ovat omiaan luomaan jakolinjoja jäsenmaiden välille.

Ajatuspaja Toivon toiminnanjohtajan tehtävää hoitaa vuoden 2021 kesäkuun loppuun saakka FM Antti Vesala.

Tutkimusten mukaan on tyypillistä, että uusi idea syntyy ja se kommunikoidaan ensimmäisen kerran epävirallisissa tilanteissa ja ad hoc -päätösten johdattamana. Oman pro gradu -tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia ovat uusien ideoiden ympärillä käydyt ensimmäiset viestintätilanteet suurissa organisaatioissa.

Tutkimalla eduskuntapuolueiden sosiaalisen median sisältöjä, voidaan selvittää minkälaisia teemoja puolueet halusivat nostaa poikkeustilanteen alkuvaiheessa. Tuloksien avulla voidaan arvioida puolueiden eri painotuksia kriisin alkuvaiheessa sekä poliittisen konsensuksen ajan luonnetta.

Perustuslaki, kuin mikä tahansa laki, vaatii tulkintaa. Perustuslain kohdalla tulkinnan tarve korostuu, sillä perustuslaki on yleisluontoinen ja moniselitteinen. Perustuslain moniselitteisyys on seurausta sen roolista, pysyvyydestä ja viime kädessä politiikasta.

Miten päästöttömyystavoite kannattaisi myydä kaupunkilaisille? Onko media kiinnostunut mistään muusta kuin repivistä kaavahankkeista? Miksi ympäristökysymykset kietoutuvat niin vahvasti demokratian ympärille? Ympäristökysymyksistä keskustelevat Ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Sini Ruohosen kanssa Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen ja Etelä-Suomen Median sisältöjohtaja Silja Tenhunen.