Sosiaalinen media on kovassa käytössä vaalikampanjoinnissa. Siksi on kiinnostavaa verrata puolueiden suorituksia Facebookissa ja samalla pohtia, miten klikkien kerääminen istuu tai on istumatta puolueen muuhun kampanjastrategiaan. Some voi olla hyvä renki, mutta huono isäntä.

Ajatuspaja Toivon pilottihanke Gradupaja polkaistiin käyntiin vuoden 2018 alussa. Hankkeen tarkoitus on tukea poliittista päätöksentekoa ja keskustelua nostamalla esiin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyviä pro gradu -tutkielmia. Opiskelijat kirjoittavat työn edetessä blogi-tekstejä ajatuspajan sivuille ja samalla tutkielmien havaintoja saatetaan julkiseen keskusteluun.

Avustajan vallan määrä vaihtelee riippuen hänen henkilökohtaisista ominaisuuksista tai suhteesta ministeriin ja kollegoihin. Myös se vaikuttaa, missä ministeriössä on erityisavustajana. Haastateltavia pyydettiin pohtimaan esimerkiksi sitä, onko valtaa enemmän jos ministeri on heikko tai amatööri alallaan. Asiantuntemuksen roolin päätöksenteossa voi katsoa korostuvan, jos poliitikot ovat esimerkiksi matalammin koulutettuja tai heidän substanssiosaamisensa ei vielä ole aivan terävintä huippua.

Uudistuminen. Sitä janoaa jokainen organisaatio korporaatioista puolueisiin ja yhdistyksistä korkeakouluihin. Mutta mitä todellisuudessa tapahtuu, kun kollega ehdottaa uutta ideaa?

Euroopan parlamentin hyväksymä direktiiviesitys purkaa audiovisuaalisen alan sääntelyä ja tuo alan eri toimijoita keskenään samalle viivalle. Kohuttu eurooppalaisuuskiintiö on ollut osa EU-lainsäädäntöä jo 1980-luvulta lähtien.

Poliitikot vaihtavat puoluetta lennossa eikä siitä tule loikkarin leimaa – liikkeet rakentuvat ilmiöiden ja johtohenkilöiden ympärille. Eri puolueryhmät keräävät kannatuksessa eri alueilta, joten suosituimmat poliitikot ovat ennemminkin heimopäälliköitä kuin koko kansan edustajia.

Sukupuolten tasa-arvo ei toteudu erityisavustajien rekrytoinneissa vieläkään; keskimäärin erityisavustaja on kolmekymppinen mies, jolla on valtiotieteellinen koulutus.

Äärioikeistolaiset ja EU-vastaiset puolueet saavat seuraavissa eurovaaleissa vaalivoiton, mutta puolueiden paikkamäärä ei nouse dramaattisesti. Jussi Halla-ahon mukaan puolueet pyrkivät rakentamaan Euroopan parlamenttiin yhteisen ryhmän tulevien eurovaalien jälkeen.

Mistä poliittisesta ryhmästä tulee Euroopan komission seuraava puheenjohtaja? Jatkuuko keskusta-oikeiston ja keskusta-vasemmiston alamäki? Nouseeko äärioikeiston paikkamäärä? Raportissa etsitään vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin.

Euroopan parlamentissa keskusta-oikeistolaisessa EPP-ryhmässä istuvat puolueet ovat menettäneet kannatustaan, mutta tämänhetkisillä gallup-luvuilla ryhmä on pitämässä kiinni asemastaan parlamentin suurimpana myös ensi vuoden vaalien jälkeen.