Ajatuspaja ToivoJulkaisutKuusi syytä siirtää maakuntavaalit kevääseen 2019

Kuusi syytä siirtää maakuntavaalit kevääseen 2019

 

Ajatuspaja Toivon julkaisussa ”#Makuvaalit – pientä hienosäätöä maakuntavaaleihin” (23.11.2017) lähestytään monista eri näkökulmista hallituksen suurta sote- ja aluereformia sekä vaaleja.

Johtopäätöksissä esitetään, että vaalit pitää siirtää kevään 2019 eduskuntavaalien yhteyteen. Tässä perustelut kuutena pointtina:

 

  1. Äänestysaktiivisuus. Ensimmäiset eurovaalit järjestettiin kuntavaalien yhteydessä vuonna 1996. Tuolloin äänestysprosentti oli 60,3. Sittemmin eurovaalit on järjestetty erillään ja äänestysprosentit ovat olleet 40 prosentin tasolla. Maakuntavaaleissa voi helposti käydä samoin, jos ne järjestetään erillisvaaleina. Heikko äänestysaktiivisuus irvailee perustelulle, jonka mukaan uudet maakuntavaltuustot ovat tärkeitä demokratian näkökulmasta.

 

2. Ajoitus suhteessa eduskuntavaalien kampanjointiin. Jos maakuntavaalit toimitetaan lokakuussa, uudet valtuustot järjestäytyvät ja aloittavat reformiin valmistavan työnsä alkuvuodesta 2019. Samaan aikaan käynnistyy kampanjointi huhtikuun eduskuntavaaleihin.

On ilmeistä, että suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista olisi vastavalittuja maakuntavaltuutettuja. Maakuntavaltuustojen järjestäytyminen ja eduskuntavaalikampanjoinnin samanaikaisuus tarkoittaisi ristiriitoja ja vaikeuksia kumpaankin työhön. Miten samojen henkilöiden aika riittää molempien asioiden hoitamiseen? Useimmilla on kuitenkin leipätyökin tehtävänä.

 

3. Lainsäädännön hyväksyminen. Vaikka kriittinen keskustelu sote- ja maakuntauudistuksesta jatkuisi vaaleissa ja niiden jälkeenkin, tilanne kuitenkin selkenee, kun lainsäädäntö hyväksytään. Vaalivalmistautumisen näkökulmasta aikaikkuna jää liian lyhyeksi, jos lainsäädäntö hyväksytään vain muutama kuukausi ennen vaaleja. Tämä on myös Euroopan neuvoston suositus. Siksi vaalit pitää siirtää myöhemmäksi.

 

4. Ehdokaslistojen maksimipituutta pitää laskea. Nykyisessä suunnitelmassa kullekin listalle saa asettaa 1,5-kertaisen määrän ehdokkaita valtuuston kokoon nähden. Suuret ehdokasmäärät eivät motivoi kampanjoimaan ja myös äänestäjien valintatilanne vaikeutuu. Lisäksi valtava ehdokasmäärä hankaloittaa alueellisen edustavuuden toteutumista – mitä enemmän ehdokkaita, sitä vaikeampaa pienemmän paikkakunnan on saada ainuttakaan valtuutettua.

Yhden listan ehdokkaiden enimmäismääräksi on sopiva uuden valtuuston koko. Muutos pitää tehdä ennen kuin ehdokashankintaa voidaan aloittaa. Kuinka ripeästi puoluesihteerit saavat päätöksen aikaan? Vaalien siirtäminen helpottaa painetta perehtyä asiaan.

 

5. Tiedotus erityisen tärkeää uusissa vaaleissa, eikä se saa jäädä yksinomaan ehdokkaiden vastuulle. Mitä nopeammin vaalit tulevat, sitä vähemmän jää aikaa kertoa tiedotusvälineiden ja viranomaistiedotuksen avulla äänestäjille siitä, mistä maakuntavaltuustot päättävät ja miksi äänestäminen on tärkeää. Käytännössä tiedotusta on mahdotonta aloittaa ennen lainsäädännön valmistumista. Muutaman kuukauden tiedotustyö ei aktivoi äänestäjiä riittävästi.

 

6. Resurssit. Vaalien järjestäminen erillään on myös rahakysymys. Sekä puolueilta että valtiolta kuluu valtavasti resursseja erillisten maakuntavaalien järjestämiseen verrattuna siihen, että vaalit toimitetaan eduskuntavaalien 2019 yhteydessä.


Nykyiset maakuntavaltuustot on valittu keväällä 2017 kuntavaalituloksen perusteella. Istuvat maakuntavaltuustot voivat hyvin jatkaa työskentelyään kevääseen 2019 ja siten uudistukseen valmistautuminen ei myöhästy hallituksen suunnitelmasta.