Vuonna 2017 kovin poliittinen meteli syntyi Halla-ahon valinnasta perussuomalaisten johtoon, puolueen hajoamisesta ja hallitustyön jatkumisesta. Mutta mikä oli suunnitelmien ja sattumien suhde tapahtumaketjussa? Sattumatutkija, HTT Jukka Helttula arvioi toimittaja Lauri Nurmen teosta Perussuomalaisten hajoamisen historia. "Me voimme myös tehdä suunnitelmia erilaisten vaihtoehtojen varalta. Emme kuitenkaan ole täällä yksin. Lukemattomien muiden toiveet, ajatukset ja teot vaikuttavat siihen, mitä lopulta tapahtuu."

The Toivo Think Tank and the Wilfried Martens Centre for European studies had an seminar about Brexit. It was held in Edinburgh, Scotland on 9.-11.11.2017. Now available the publication of this seminar. Discussion about the future of the EU is very current on these days.

Maakuntavaalit olisi järkevää siirtää lokakuusta 2018 muutamalla kuukaudella eteenpäin. Muuten hallitus saa taakakseen kansanvallan katastrofin liittyen alhaiseen äänesysaktiivisuuteeen. Nykyiset maakuntavaltuustot on valittu keväällä 2017 kuntavaalituloksen perusteella. Istuvat maakuntavaltuustot voivat hyvin jatkaa työskentelyään kevääseen 2019 ja siten uudistukseen valmistautuminen ei myöhästy hallituksen suunnitelmasta.

Maakuntavaalit eivät ole rutiiniharjoitus, vaan merkittävä pilotointi. Vaalit järjestetään, jotta saadaan valittua uudet maakuntavaltuustot edustamaan uutta hallinnon tasoa. #Makuvaalit-julkaisussa tutkijat, poliitikot, viranhaltijat ja toimittaja kirjoittavat näkemyksiään maakuntauudistuksesta ja maakuntavaaleihin valmistautumisesta. Julkaisussa esitetään kriittisiä arvioita ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

Mitä voidaan sanoa vaaleista, jotka järjestetään ensimmäisen kerran? Maakuntavaalit käydään näillä näkymin ensi syksynä, mutta kansaa ei kiinnosta. Ehkä ei oikein poliitikkojakaan, eikä varsinkaan mediaa. Tylsät vaalit ovat merkittävä ongelma. Muutenkin rapautumisesta parjattu poliittinen järjestelmämme ei kestä sitä, että maassa järjestetään vaalit heikolla osallistumisasteella. Äänestysaktiivisuus on oiva mittari edustuksellisen demokratian toimivuudesta.

Poliittinen osallistuminen ei missään nimessä ole vain äänestyskoppiin asettumista, vaan se lähtee siitä, että järjestötyö, ehdokkuus, kampanjointi ja luottamustehtävät herättävät kansalaisissa innostuksen lähteä mukaan vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Mitä useampi on mukana politiikan tekemisessä, sitä paremmin tietoisuus yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta leviää. Jos äänestysaktiivisuutta halutaan nostaa ja edustuksellisesta demokratiasta pitää kiinni, puoluelähtöisestä osallistumisesta pitää tehdä houkuttelevaa ja mielenkiintoista.

Puolueiden kaupunkikannatus on analyysi vuoden 2017 kuntavaaleista yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Puolueiden välillä on merkittäviä eroja valtakunnallisen ja kaupunkikannatuksen välillä. Kaupungitkaan eivät ole lainkaan samanlaisia. Analyysi haastaa keskustelemaan ehdokaslistojen pituudesta – ovatko pitkät listat demokratian edellytys vai sittenkin poliittisen osallistumisen hidaste?

Keskustelu poliittista virkanimityksistä on kiusallista seurattavaa. Poliitikot kiemurtelevat, rekrytoitavat häkeltyvät, kommentaattorit kiehuvat ja kansalaiset etääntyvät. Politiikan arvostus laskee ja joku ehdottaa jo virkamieshallitusta demokratiaa paikkaamaan.

Hallitusta pidetään kaikkivoipaisena hyvässä ja pahassa. Vanhemmuuden ja työmarkkinoiden tasa-arvoasioissa toiveet ovat nyt perhevapaauudistuksessa.

Välillä hyvä ja tärkeä asia peittyy huonon sanavalinnan aiheuttaman kohahduksen alle. Näin kävi Antti Rinteelle, kun hän tiivisti huolensa alhaisesta syntyvyydestä sanaan ”synnytystalkoot”. Twitterissä tapaus kyllä synnytti talkoot. Moittivia kannanottoja, irvailevia twiittejä ja vitsejä vilisi päivän verran feedissä. Siihen oli helppo osallistua itsekin.