Miten keskusta korvaa listoilta hävinneen "herrakerhon"? Jatkuuko SDP:ssa naisten nousu? Tarvitseeko kokoomus uusia johtotähtiä voittaakseen vaalit? Selvitys v. 2007, 2011 ja 2015 eduskuntavaaleista tarjoaa näkökulmia ja työkaluja vaalivalmistautumiseen.

Suomessa hallituksen syntyyn tarvitaan tasavallan presidentin nimitys ja yli puolet eduskunnassa annetuista äänistä. Ruotsissa hallituksen syntyyn riittää valtiopäivien puhemiehen esitys ja se, että yli puolet valtiopäiväedustajista ei vastusta sitä.

Raportissa tarkastellaan Ruotsin syyskuun 2018 valtiopäivävaaleja seurannutta poliittista tilannetta ja sen mahdollisia ratkaisuja maan hallitusmuodon kautta.

Vaikka Euroopan unionista on kasvanut globaalisti merkittävä ihmisoikeustoimija, on unioni kohdannut viime vuosina myös merkittäviä ihmisoikeusongelmia unionin jäsenvaltioiden sisällä. Näistä rajuimmat esimerkit lienevät Puola ja Unkari.  

Sosiaalinen media on kovassa käytössä vaalikampanjoinnissa. Siksi on kiinnostavaa verrata puolueiden suorituksia Facebookissa ja samalla pohtia, miten klikkien kerääminen istuu tai on istumatta puolueen muuhun kampanjastrategiaan. Some voi olla hyvä renki, mutta huono isäntä.

Ajatuspaja Toivon pilottihanke Gradupaja polkaistiin käyntiin vuoden 2018 alussa. Hankkeen tarkoitus on tukea poliittista päätöksentekoa ja keskustelua nostamalla esiin ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyviä pro gradu -tutkielmia. Opiskelijat kirjoittavat työn edetessä blogi-tekstejä ajatuspajan sivuille ja samalla tutkielmien havaintoja saatetaan julkiseen keskusteluun.

Avustajan vallan määrä vaihtelee riippuen hänen henkilökohtaisista ominaisuuksista tai suhteesta ministeriin ja kollegoihin. Myös se vaikuttaa, missä ministeriössä on erityisavustajana. Haastateltavia pyydettiin pohtimaan esimerkiksi sitä, onko valtaa enemmän jos ministeri on heikko tai amatööri alallaan. Asiantuntemuksen roolin päätöksenteossa voi katsoa korostuvan, jos poliitikot ovat esimerkiksi matalammin koulutettuja tai heidän substanssiosaamisensa ei vielä ole aivan terävintä huippua.

Uudistuminen. Sitä janoaa jokainen organisaatio korporaatioista puolueisiin ja yhdistyksistä korkeakouluihin. Mutta mitä todellisuudessa tapahtuu, kun kollega ehdottaa uutta ideaa?

Euroopan parlamentin hyväksymä direktiiviesitys purkaa audiovisuaalisen alan sääntelyä ja tuo alan eri toimijoita keskenään samalle viivalle. Kohuttu eurooppalaisuuskiintiö on ollut osa EU-lainsäädäntöä jo 1980-luvulta lähtien.

Poliitikot vaihtavat puoluetta lennossa eikä siitä tule loikkarin leimaa – liikkeet rakentuvat ilmiöiden ja johtohenkilöiden ympärille. Eri puolueryhmät keräävät kannatuksessa eri alueilta, joten suosituimmat poliitikot ovat ennemminkin heimopäälliköitä kuin koko kansan edustajia.