Ajatuspaja ToivoJulkaisutKommentitAjatuspaja Toivon selvitys: EPP-ryhmä jatkamassa Euroopan parlamentin suurimpana

Ajatuspaja Toivon selvitys: EPP-ryhmä jatkamassa Euroopan parlamentin suurimpana

 

EU-maiden kansallisista gallup-mittauksista laskettuna keskusta-oikeistolainen EPP on pitämässä kiinni asemastaan parlamentin suurimpana ryhmänä. Viime eurovaalien tulokseen nähden paikkamäärä olisi EPP:llä laskussa, kuten myös S&D-ryhmällä. ALDE-ryhmä olisi kannatusmittausten mukaan kasvamassa.

 

Ajatuspaja Toivon kokoamien kansallisten mielipidemittaustulosten (alla) mukaan Euroopan kansanpuolue (EPP) muodostaisi Euroopan parlamentin suurimman ryhmän myös vuoden 2019 eurovaalien jälkeen.

EPP-ryhmään laskettavat kansalliset puolueet saavat kotimaidensa gallup-mittauksissa tällä hetkellä tuen, joka tarkoittaa koko Euroopan laajuiseksi kannatukseksi muutettuna noin 23 prosentin tulosta. Toiseksi suurin on keskusta-vasemmistolainen S&D, joka saa 18 prosentin kannatuksen ja kolmanneksi suurin liberaali ALDE-ryhmä.

Suomesta EPP-ryhmään kuuluu nykyisessä parlamentissa kokoomus, S&D-ryhmään SDP ja ALDE-ryhmään keskusta ja RKP.

 

Brexit muuttaa eurovaalien asetelmia

 

EPP:n etumatkaa kasvattaa Brexit, jonka myötä S&D-ryhmä menettää yhden suurimmista jäsenistään, kun Ison-Britannian työväenpuolue ei ole mukana tulevissa eurovaaleissa. EPP:llä ei ole jäsenpuoluetta Britanniassa, sillä maan konservatiivipuolue istuu Euroopan parlamentissa osana euroskeptistä ECR-ryhmää, johon kuuluu Suomesta perussuomalaiset.

Kansallisten gallup-tulosten pohjalta tehty paikkamääräarvio ennakoi niin ikään suurta laskua sekä EPP:lle että S&D:lle. Paikkamääräarvio on laskettu 705 edustajan koostumuksen perusteella, joka on Euroopan parlamentin todennäköisin paikkajako tulevissa vaaleissa. Nykyisin parlamentissa istuu 751 edustajaa, mutta Ison-Britannian EU-ero sekä samalla tehtävät korjaukset eri maiden europarlamentaarikkojen määriin tiputtavat parlamentin kokoa 46 edustajalla.

Kun EPP:llä on tällä hetkellä parlamentissa 219 edustajaa ja S&D:llä 189 edustajaa, ennustavat kansalliset mielipidemittaukset ryhmien saavan vaaleissa vain 189 ja 136 paikkaa. Paikkalaskelmia voidaan pitää vain suuntaa-antavana, koska ne perustuvat kansallisiin puoluekannatusmittauksiin, ei eurovaalikannatusta ennakoiviin mielipidetiedusteluihin.

”Osasyy paikkamäärän laskuun on parlamentin kutistuminen, mutta vielä merkittävämpi selitys löytyy ryhmien jäsenpuolueiden laskeneesta kannatuksesta erityisesti suurissa jäsenmaissa. EPP- ja S&D-ryhmien jäsenpuolueet ovat menettäneet kuluneen viiden vuoden aikana huomattavasti kannatustaan erityisesti suurimmissa jäsenmaissa, kuten Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa”, arvioi Ajatuspaja Toivon analyytikko Juho Mäki-Lohiluoma.

 

EPP:n kärkiehdokas vahvoilla Euroopan komission johtoon

 

Euroopan parlamentin suurimpien ryhmien taustalla olevat europuolueet ovat sitoutuneet asettamaan eurovaaleihin oman kärkiehdokkaansa (spitzenkandidat), jota ryhmä esittää Euroopan komission johtoon, jos se voittaa vaalit. Tämän hetken kansalliset mielipidemittaukset näyttävät Euroopan kansanpuolueelle huomattavaa kaulaa toiseksi suurimpaan S&D-ryhmään ja sen taustalla olevaan Euroopan sosialidemokraattiseen puolueeseen.

Nykyinen Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nousi tehtävään juuri EPP:n kärkiehdokkaana. Suomalaisista EU-vaikuttajista EPP:n kärkiehdokasspekulaatioissa ovat esiintyneet Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb, joista ensimmäinen on kieltäytynyt ehdokkuudesta.

Jos Alexander Stubb lähtisi ehdolle ja tulisi valituksi EPP:n kärkiehdokkaaksi, olisi hänellä nykyisten gallup-lukujen valossa erinomaiset mahdollisuudet tulla valituksi myös Euroopan komission johtoon.

 

ALDE ja äärioikeisto kasvattaneet kannatustaan

 

ALDE-ryhmän jäsenpuolueet ovat kasvattaneet kannatustaan kuluneiden neljän vuoden aikana. Ryhmä ottaa todennäköisesti tulevissa eurovaaleissa selvän pesäeron muihin keskisuuriin ryhmiin ja on parlamenttiryhmistä vaalien jälkeen kolmanneksi suurin.

Usein toisteltu havainto suurten jäsenmaiden perinteisten valtapuolueiden kriiseistä ei ole johtanut vain äärioikeiston kannatuksen kasvuun. Iso osa keskusta-oikeiston ja keskusta-vasemmiston kannatuksesta on valunut uusille liberaaleille ja EU-myönteisille puolueille, joista parhaita esimerkkejä ovat Ranskan En Marche ja Espanjan Ciudadanos.

Erityisen merkittäväksi ALDE:n vaalivoitto muuttuu, jos Ranskan presidentti Emmanuel Macronin En Marche -puolue liittyy siihen tai muodostaa ryhmän kanssa allianssin Euroopan parlamentissa. En Marchella ei ole tällä hetkellä europarlamentaarikoita, mutta sen läheisen liittolaispuolueen MoDEM:n euroedustajat istuvat ALDE-ryhmässä.

”Macronin on ennakoitu yrittävän muodostaa vaalien jälkeen oma parlamenttiryhmä, eikä En Marche varmasti halua liittyä ALDE:en vain sen nykyjohdon äänenkannattajaksi. Uuden ryhmän luominen vaatii kuitenkin vähintään 25 edustajaa seitsemästä eri jäsenmaasta, joten toistaiseksi näyttää siltä, että Macron joutuisi tyytymään tekemään yhteistyötä ALDE:n kanssa muodossa tai toisessa”, Mäki-Lohiluoma sanoo.

 

Paikkamääräennusteet

 

(ALDE:n tuloksiin on laskettu mukaan En Marchen ja MoDEM:n gallup-tulokset. Ilman näitä ALDE:n paikkamäärä olisi 81.)

EPP – Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kokoomus ja kristillisdemokraatit): 183 paikkaa (219, -36)

S&D – Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (SDP): 136 paikkaa (189, -53)

ECR – Euroopan konservatiivit ja reformistit (perussuomalaiset ja siniset): 42 paikkaa (71, -29)

ALDE – Euroopan liberaalidemokraattien liitto (keskusta ja RKP): 103 paikkaa (68, +35)

GUE/NGL – Euroopan yhtynyt vasemmisto / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (vasemmistoliitto): 60 paikkaa (51, +9)

Greens/EVA – Vihreät / Euroopan vapaa allianssi (vihreät): 36 paikkaa (52, -16)

ENF – Kansakuntien ja vapauden Eurooppa (ei suomalaisjäseniä): 44 paikkaa (35, +9)

EFDD – Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa (ei suomalaisjäseniä): 54 paikkaa (45, +9)

 

Kiihdytyskaista eurovaaleihin  on ensimmäinen osa Ajatuspa Toivon eurovaaleja koskevaa julkaisusarjaa.  Julkaisuissa seurataan kansallisten gallup-mittausten kehittymistä ja esitetään vaalien lähestyessä päivitettyjä arvioita euroryhmien kannatuksista sekä analyysejä vaaliasetelmista.

Lue julkaisu täältä.