Varsinais-Suomessa kolme ministeriä ehdolla

 

Yksi tulevien pääministerivaalien kiinnostavimmista vaalipiireistä on Varsinais-Suomi, jossa ehdolla on kolmen ministerin Petteri Orpon (kok.), Anne-Mari Virolaisen (kok.) ja Annika Saarikon (kesk.) lisäksi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo pyrkii johdattamaan ehdokaslistansa lisäpaikkaan pääministeriehdokkuudellaan. Viides kansanedustaja on mahdollinen, mutta toteutuakseen vaatii myös onnekkaasti toisten ehdokaslistojen alisuoriutumista.

Sosiaalidemokraatit haastavat kokoomusta ja hallituksen sote-uudistusta HUS:n entisen toimitusjohtaja Aki Lindénin asiantuntemuksen voimin. SDP tavoittelee neljättä edustajaa Varsinais-Suomen vaalipiiristä.

Tiukin taistelu käydään punavihreiden ehdokaslistojen sekä perussuomalaisten ja KD vaaliliiton välillä. Kukin ehdokaslistoista tavoittelee kolmea edustajaa, mutta Li Anderssonin vetovoima ei välttämättä riitä pitämään vihreitä enää vasemmistoliiton takana jolloin molemmat puolueet saavat kaksi edustajaa Varsinais-Suomesta. Perussuomalaisilla on vaaliliiton ansiosta mahdollisuus vielä yllättää kaikki ja säilyttää jopa nykyinen edustajamääränsä.

Keskustan ehdokaslista rakentuu puolueen varapuheenjohtaja Annika Saarikon ympärille, mutta kolmen edustajan säilyttäminen voi osoittautua liian haastavaksi ottaen huomioon gallupien ennusteet. Keskusta todennäköisesti menettää yhden edustajan vaalipiirissä.

Ilman vaaliliittoja jäänyt RKP on vaarassa menettää ainoan edustajansa, joten suomenruotsalainen yhteisö joutuu tekemään kaikkensa ja yhdistämään voimansa kansanedustajapaikan säilyttämiseksi.

Varsinais-Suomen tilanteesta tekee mielenkiintoisen myös se, että SDP ja Vihreät saivat kuntavaaleissa enemmän ääniä kuin viime eduskuntavaaleissa. Perussuomalaisten äänestäjistä puolestaan katosi puolet kuntavaaleissa.

Kokoomus: Listalla paljon ensikertalaisia ja vahva kärki

 

Kokoomuksen ehdokkaista vain kuusi osallistui viime eduskuntavaaleihin. Heistä valituiksi tulivat kaikki muut paitsi Lauri Kattelus ja Ville Valkonen. Tämä kuusikko keräsi äänistä yli 67 %. Uudelta listalta puuttuu useita kovan tuloksen tehneitä: Pertti Hemmilä (4 324), Minna Arve (3 381), Sanna Vauranoja (2 334) ja Annika Viitanen (2 263).

Noin 18 000 kokoomusta viime kerralla äänestänyttä etsii siis näissä vaaleissa itselleen uuden ehdokkaan. 11 uuden ehdokkaan joukosta kaksi ehdokasta ei osallistunut kuntavaaleihin 2017: Veli-Pekka Nurmi ja Maarit Korhonen.

Kuntavaaleissa kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaat saivat piirissä yhteensä 18 % puolueen kaikista äänistä. Näin ollen kuntavaaleissa äänestäneistä peräti 43 000 etsii nyt eduskuntavaaleissa itselleen uuden ehdokkaan.

Perussuomalaiset: Ykkösnimi puuttuu

 

Perussuomalaisten uusi ehdokaslista keräsi viime eduskuntavaaleissa 49 % kaikista puolueen äänistä. Tämä lähes 25 000 äänen potti kerättiin neljän ehdokkaan voimin. Listalta puuttuu useita sellaisia henkilöitä, jotka saivat hyvän tuloksen viime vaaleissa.

Maria Lohelan lisäksi neljä muuta ehdokasta keräsivät yli 2000 henkilökohtaista ääntä. Heistä Janne Aso on ehdolla myös kevään 2019 vaaleissa, mutta kokoomuksen listalta.

Kuntavaaleissa perussuomalaiset jäi vaalipiirissä kuudenneksi suurimmaksi ja ääniä kertyi vain hieman yli 18 000. Eduskuntavaaliehdokkaat saivat näistä äänistä 28 %. Näin ollen perussuomalaisia eduskuntavaaleissa äänestäneistä yli 35 000 etsii nyt uutta ehdokasta ja kuntavaaleissa äänestäneistä lähes 13 000.

Eduskuntavaalien ehdokkaista Sanna Paasikivi ja Ritva Elomaa (9 571) eivät olleet mukana kuntavaaleissa.

Keskusta: Kuntavaalituloksista ei juurikaan vetoapua

 

Viime eduskuntavaaleissa keskusta oli Varsinais-Suomessa kolmanneksi suurin puolue. Sen sijaan vuoden 2017 kuntavaaleissa tulos jäi selvästi alemmalle tasolle; äänimäärässä erotus neljänneksi tulleeseen vihreisiin oli alle 2 000 ääntä.

Ehdokaslista kevään 2019 vaaleissa keräsi viime eduskuntavaaleissa 76 % äänistä. Uudelta listalta löytyvät kuusi eniten ääniä saaneet. Listalta puuttuu vain yksi yli 2 000 ääneen ylittäjä eli Ulla Huittinen.

Kuntavaaleissa eduskuntavaaliehdokkaat keräsivät keskustan äänistä vain 9 %, vaikka 17 ehdokkaasta kaikki paitsi kaksi ehdokasta osallistuivat kuntavaaleihin. Listan potentiaalisia yllättäjiä ovatkin siis Piia Koriseva ja Tytti Hyytiä. Peräti 29 000 keskustaa kuntavaaleissa äänestänyttä etsii eduskuntavaaleissa itselleen uuden ehdokkaan.

SDP: Listalla toistuu viime eduskuntavaaleissa menestyneiden nimet

 

SDP on asettanut täyden 17 nimen ehdokaslistan Varsinais-Suomessa. Listalla on 10 nimeä, jotka osallistuivat edellisiin eduskuntavaaleihin. Tämä joukko keräsi silloisista äänistä peräti yli 86 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että viime kerralla SDP:n ehdokasta äänestäneistä vain hieman yli 5 000 joutuu nyt etsimään itselleen uuden ehdokkaan.

Ehdokkaista, jotka eivät tällä kertaa ole mukana vain Taru Pätäri sai vuonna 2015 yli 1000 ääntä, muutoin listalta on jätetty tai jättäytynyt pois juuri se joukko, jotka viimeksi saivat heikoimman tuloksen.

Uusista seitsemästä ehdokkaasta peräti neljä on sellaisia, jotka eivät olleet mukana viime kuntavaaleissa. Minna Holtlundin, Aki Lindénin ja Miika Tiaisen kannatusta ei siis ole mitattu kaksissa viime vaaleissa.

Vaikka eduskuntavaalien äänimäärissä mitattuna kevään 2019 ehdokaslistalla on niin sanotusti hyvät pohjat, kuntavaaleihin verrattuna suuri osa SDP:n äänestäjistä (lähes 85 %) etsii nyt väistämättä itselleen uuden ehdokkaan.

Näyttää siltä, että SDP:n on mahdollista nostaa kannatustaan Varsinais-Suomessa, jos edellisellä kerralla ehdolla olleet pystyvät saamaan vähintään yhtä hyvän tuloksen kuin viimeksi ja suurin osa uusista ehdokkaista pystyy ylittämään 1000 äänen rajapyykin.

Vasemmistoliitto: Listalta vain kolme ”vanhaa” ehdokasta

 

Vasemmistoliiton täydestä 17 nimen listalta vain kolme ehdokasta osallistui edellisiin eduskuntavaaleihin. Tämä joukko sai kuitenkin 67 % listan äänistä, sillä puolueen puheenjohtaja Li Anderssonin tulos oli koko tuloksesta 56 %.

Listalta jäi nyt pois kansanedustaja Annika Lapintie, joka sai yli 5 000 ääntä. Muiden ehdokkaiden äänimäärät vaihtelivat 78 ja 1 100 äänen välillä.

Kuntavaaleissakin eduskuntavaaliehdokkaiden tulososuutta selittää pitkälti Li Anderssonin henkilökohtainen tulos. Vasemmistoliiton listalla ei ole yhtäkään ehdokasta, joka ei olisi ollut ehdolla myös edellisissä kuntavaaleissa. Siinä mielessä yllätyksiä ei varmaankaan ole näköpiirissä.

Vihreät: Kuka korvaa Ville Niinistön?

 

Vihreiden eduskuntavaaliehdokkaat saivat viime vaaleissa 34 % puolueen äänistä. Näin ollen yli 15 000 vihreitä viimeksi äänestänyttä etsii nyt uutta ehdokasta. Äänien uusjako koskee eniten Ville Niinistön yli 8 800 ääntä, sillä hän ei asetu enää ehdolla. Muut listalta pois jääneet saivat yhteensä 6 359 ääntä.

Kuntavaaleissa 2017 vihreiden eduskuntavaaliehdokkaat saivat 17 % puolueen tuloksesta. Vihreiden äänimäärä nousi selvästi eduskuntavaaleista. Kevään 2019 eduskuntavaaleissa 25 000 äänestäjää ei voi valita samaa ehdokasta kuin kuntavaaleissa.

Vihreiden ehdokkaista kaksi eivät olleet mukana viime kuntavaaleissa: Paco Diop ja Johanna Niemi. Lista on naisvaltainen, sillä 10 ehdokkaista on naisia ja seitsemän miehiä. Mielenkiintoista on, onko sukupuoli ollut merkittävä tekijä Ville Niinistön äänestäjille. Jos näin on, voivat äänet jakaantua myös muiden puolueiden miesehdokkaille.

 

Perkaamme Ajatuspaja Toivossa kiinnostavimpien vaalipiirien ehdokaslistoja kevään aikana. Seuraavaksi analysoimme Uudenmaan vaalipiirin tilannetta, jossa ehdolla on pääministeriksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Vaalipiirisarjan edellisessä analyysissa tarkasteltiin Oulun vaalipiirin asetelmia.

Aiemmissa Ajatuspaja Toivon selvityksissä on analysoitu puolueiden kannatusrakennetta edellisissä eduskuntavaaleissa sekä perattu v. 2017 kuntavaalien tuloksia  Ehdokkaiden kaupunkikannatus– ja Puolueiden kaupunkikannatus -raporteissa.