Uudellamaalla on ehdolla sekä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne että SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Kaksikko pyrkii johdattamaan puolueensa lisäpaikkaan puheenjohtaja Rinteen pääministeriehdokkuudella. Kaksikon harmiksi eduskuntapuolueiden suuruusjärjestystä ei mitä todennäköisemmin ratkaista Uudellamaalla. Se kisa käydään tällä kertaa aivan toisissa vaalipiireissä.

Kokoomus säilyy suurimpana

Uudenmaan vaalipiiri on aiemmin ollut yksittäisistä vaalipiireistä kaikista merkittävin kokoomukselle. Kokoomuksen valtakunnallisesta tuloksesta lähes neljännes tehdään Uudellamaalla. Viime eduskuntavaaleissa puolueen edustaja- ja äänimäärä kuitenkin laski vaalipiirissä. Uudellemaalle nyt luvassa oleva viherjytky sekä erilaiset uudet pienyrittäjät luovat kuitenkin haastetta vaalipiirin suurimmalle puolueelle saada takaisin viime vaaleissa menettämänsä kaksi kansanedustajaa. Oman puolueen perustanut liikemies Hjallis ”Harry” Harkimo (11416) on liikkeellä näissä vaaleissa oman uuden puolueensa ehdokaslistalta.

Kokoomus säilytti vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 11 edustajaansa, koska puheenjohtaja Jyrki Katainen ja ulkoministerinä toiminut Alexander Stubb saivat kaksistaan enemmän ääniä (65730) kuin vuoden 2007 vaaleissa ääniennätykseen yltänyt Sauli Niinistö (60563). Pystyvätkö puolueen nousevat johtohahmot Kai Mykkänen ja Elina Lepomäki tekemään nyt saman ja samaan yhdessä enemmän ääniä kuin puheenjohtaja Stubb (27129) vuoden 2015 eduskuntavaaleissa?

Toisten puolueiden suosituista ehdokkaista Carl Haglund (21468) ja Anne Berner (9691) eivät ole enää ehdolla ja tämän seikan on yleisesti arvoitu antavan kokoomukselle lisää liikkumatilaa kasvattaa kannatustaan.

Viherjytky nostaa vihreiden valtakunnallista tulosta

Kuntavaaleissa vihreät kasvattivat jo yli 20 000 äänellä viime eduskuntavaalien äänimääräänsä. Vihreät itse ilmoittavat tavoittelevansa kolmea lisäedustajaa, mutta kaksi uutta lisäpaikkaa lienee todennäköisempi tulos, koska puolueen väliaikainen puheenjohtaja Pekka Haavisto valitsi Helsingin vaalipiirin Uudenmaan sijasta. Helsingissä Vihreät tavoittelevat vain yhtä lisäpaikkaa, jonka takia valinnan perusteita on kyseenalaistettu.

Perussuomalaisten puoluehajaannus näkyy selkeimmin Uudellamaalla, jossa puolueen entinen puheenjohtaja Timo Soini ei ole enää ehdolla. Väsynyt suomenhevonen laittoi loimen yllensä ja on täysin palvelleena kauransa ansainnut. Soini sai vielä viime vaaleissa yli 29 000 ääntä, vaikkei kunto enää riittänyt jytkyn 43 000 äänen tasolle. Ilman entistä puheenjohtajaansakin perussuomalaiset voi yllättää ja saada neljä tai jopa viisi edustajaa.

Valtakunnalliset kannatuskyselyt siivittävät SDP:tä vaalivoittoon myös Uudellamaalla. Kahdeksas edustaja voi olla vielä liian haastava rasti nykyisellä kannatustasolla, mutta vaalivoittoon riittää yksikin lisäedustaja. Vaalipiireissä on ehdolla sekä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne että SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Mielenkiintoista tulee olemaan kumpi kaksikosta saa enemmän ääniä. Viimeksi Rinne vielä voitti: Rinne 12147 ääntä – Lindtman 10687 ääntä.

Keskustaa uhkaa kahden edustajan menetys eikä puolueen entisen puheenjohtajan Matti Vanhasen tai nykyisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen henkilökohtaiset hyvät vaalitulokset tai pääministeri Sipilän teatraaliset eroilmoitukset riitä pelastamaan puoluetta tulevalta vaalitappiolta.

Vasemmistoliitto jäi vuoden 2011 eduskuntavaalissa vain 119 äänen päähän toisesta edustajasta. Toivottu lisäpaikka saattaa nytkin jäädä saamatta uusien ehdokaslistojen tuoman lisäkilpailun johdosta. Vasemmistoliiton kansanedustaja vaihtuu Kari Uotilan jättäydyttyä pois. Samalla eduskunnan jalkapallokerho menettää oman luottapelaajansa. Uotilalta vapautuvasta paikasta kamppailevat puoluevaltuuston puheenjohtaja Pia Lohikoski (2411), Arhinmäen entinen erityisavustaja Jussi Saramo (2881) ja puolueen piirijärjestön puheenjohtaja Antero Eerola (1276).

Divarissa käydään kovaa taistoa

Uudenmaan vaalipiirin muuta maata selkeästi alempi piilevä äänikynnys (2,7 %) houkuttelee uusia ehdokaslistoja vaaleihin. Uudenmaan äänikynnystä voi verrata Lapin vaalipiiriin, jossa ehdokaslista tarvitsee enimmillään 12,5 % kannatuksen saadakseen yhden kansanedustajan vaalipiiristä. Lähes 10 prosenttiyksikön ero kahden vaalipiirien äänikynnyksissä asettaa suomalaiset eriarvoiseen asemaan äänestäjinä asuinpaikkakuntansa perusteella.

Uusina ehdokaslistoina paikkaa eduskunnasta tavoittelevat Uudeltamaalta muun muassa: Seitsemän tähden liike, Kansalaispuolue, Suomen Kansa Ensin, Eläinoikeuspuolue, Sininen Tulevaisuus, Piraattipuolue, Feministinen puolue, Itsenäisyyspuolue, Reformin yhteislista ja Liike Nyt Uusimaa. Jätän tämän vain tähän.

 

Vaalipiirisarjan edellisissä analyyseissa tarkasteltiin Varsinais-Suomen sekä Oulun vaalipiirin asetelmia.

Aiemmissa Ajatuspaja Toivon selvityksissä on analysoitu puolueiden kannatusrakennetta edellisissä eduskuntavaaleissa sekä perattu v. 2017 kuntavaalien tuloksia  Ehdokkaiden kaupunkikannatus– ja Puolueiden kaupunkikannatus -raporteissa.