SDP:n kannatus noussut samaa tahtia muiden pääministeripuolueiden kanssa
Suomessa nähty SDP:n gallup-nousu on osa yleiseurooppalaista trendiä, jossa pääministeripuolueiden suosio on noussut sitä mukaa, kun koronaviruspandemia on levinnyt.
Pääministeripuolue SDP:n kannatus on noussut merkittävästi viimeisimmissä mielipidemittauksissa. Tuoreessa Ylen tilaamassa ja Taloustutkimuksen toteuttamassa gallupissa SDP:n kannatus oli 19,6 prosenttia ja nousua edelliseen mittaukseen oli kolme prosenttiyksikköä. Samaa tarinaa kertoo myös Alma Median ja Tietoykkösen mielipidemittaus, jossa SDP:n kannatus nousi 4,4 prosenttiyksikköä. Näin suuret vaihtelut perättäisissä mittauksissa ovat erittäin harvinaisia.
Suomessa SDP:n gallup-nousua on selitetty paitsi koronaviruspandemialla, myös pääministeri Sanna Marinin suoriutumisella kriisin keskellä. Kun tarkastelua laajennetaan Suomesta muihin Pohjoismaihin ja koko Eurooppaan, SDP:n kannatusnousu ei kuitenkaan näyttäydy erityisen poikkeuksellisena, vaan osa laajempaa kansainvälistä trendiä, jossa erityisesti pääministeripuolueiden ja muiden valtiojohtajien suosio kasvaa samanaikaisesti pandemian kanssa.
Tarkastelemme Ajatuspaja Toivon Pandemia ja pääministerit -raportissa puoluekannatusten muutoksia Euroopassa ajanjaksolla, jolloin koronaviruspandemia on ajanut kaikki Euroopan valtiot poikkeuksellisten rajoitustoimien ääreen. Analyysi julkaistaan huhti-toukokuun vaihteessa.
Pääministeripuolueet nousussa kaikkialla, mutta erityisesti Pohjoismaissa
Raporttia varten tehdystä 18 EU-maata sekä Norjan, Iso-Britannian ja Islannin kattavasta gallup-kannatusten tarkastelusta käy ilmi, että erityisesti pääministeripuolueiden suosio on noussut kriisin edetessä.
Kun eurooppalaisten pääministeripuolueiden kannatuskeskiarvo oli tammikuussa 30,1 %, oli se maaliskuun lopulla ja huhtikuussa julkaistuissa mielipidemittauksissa noussut 33,4 %:in. Erityisen vahvaa nousua pääministeripuolueiden kannatuksessa on näkynyt huhtikuussa tai maaliskuun viimeisinä päivinä julkaistuissa mielipidemittauksissa, joissa mitattu kannatus oli suurelle osalle puolueita tarkastelujakson korkeinta. [1]
Vielä muuta Eurooppa nopeampaa kannatuskasvu on ollut Pohjoismaissa, joissa pääministeripuolueet nauttivat tammikuussa keskiarvona vain 19,2 % kannatusta, mutta maalis-huhtikuussa jo 24 % kannatusta. Tarkastelussa ei ole havaittu merkittäviä eroja esimerkiksi siinä, mitä poliittista suuntausta pääministeripuolue edustaa. Esimerkiksi Ruotsin, Tanskan ja Suomen sosiaalidemokraatit ovat nousseet gallup-mittauksissa jotakuinkin samaa tahtia Norjan keskusta-oikeistolaisen pääministeripuolueen Høyren kanssa. Islannin vasemmistolainen pääministeripuolue on niin ikään nostanut kriisin edetessä kannatustaan 2-3 prosenttiyksiköllä.
Toisin kuin kaikkialla Euroopassa, nimenomaan Pohjoismaiden kohdalla laskelmaa voidaan pitää luotettavana, sillä gallup-dataa on saatavilla kaikista laskelman maista luotettavasti ja ajantasaisesti. Suomen sosiaalidemokraattien kannatusnousu on Pohjoismaiseen trendiin peilattuna hyvin tavanomaista, vaikkakin esimerkiksi kotimaisessa historiallisessa tarkastelussa varsin poikkeuksellista.
Raportti gallup-kannatuksista koronakriisissä
Raportissa käymme läpi tarkemmin pandemian vaikutuksia yhteyttä gallup-kannatuksiin ja valtionjohtajien suosioon. Laaja mittausaineisto mahdollistaa suomalaisten puolueiden kannatusmittaussuosion vertailemisen muiden maiden trendeihin.
Pääministeripuolueiden lisäksi kerromme myös, miten pandemia-aika on näkynyt eri eurooppalaisten puolueryhmien, oppositiopuolueiden, koalitiohallitusten kakkospuolueiden ja nationalististen populistipuolueiden gallup-luvuissa sekä peilaamme tuloksia aiempaan tutkimuskirjallisuuteen.
Juho Mäki-Lohiluoman ja Sini Ruohosen raportti Pandemia ja pääministerit (Ajatuspaja Toivo) ilmestyy huhti-toukokuun vaihteessa. Jos olet median edustaja ja toivot raporttia käyttöösi etukäteen embargolla, voit olla yhteydessä sini.ruohonen@toivoajatuspaja.fi.
Sini Ruohonen, VTM, on Ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja. Työnsä ohessa Ruohonen toimii Turun kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä sekä kirjoittaa Turun yliopistolla poliittisen historian väitöskirjaa puoluelehtien roolista. Hän on aiemmin toiminut muun muassa tutkijana Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksessa.
Juho Mäki-Lohiluoma, OTM, työskentelee poliittisena avustajana Euroopan parlamentissa ja toimii työnsä ohessa Ajatuspaja Toivon asiantuntijana. Hän on kirjoittanut Toivolle aiemmin muun muassa kirjan 10 teesiä modernille oikeistolle yhdessä kansanedustaja Matias Marttisen kanssa. Mäki-Lohiluoma on työskennellyt muun muassa juristina, opetusministerin erityisavustajana ja toimittajana.
[1]
Laskelman pohjana on käytetty Europe Elects -palvelun kokoamaa gallup-dataa. Palvelusta on saatavilla vapaaehtoisten kokoamia mielipidemittausten tuloksia kaikista EU-maista ja Isosta-Britanniasta. Tätä dataa on pyritty varmentamaan laajoilla satunnaistarkastuksilla ja sitä on täydennetty omalla tiedonkeruulla. Haluamme jo tässä vaiheessa kiittää Europe Elects -palvelun vapaaehtoisia, jotka tietoa ovat keränneet.
Pääministeripuolueiden kannatusta kuvaamasta laskelmasta on jätetty EU-maista pois Belgia, Kypros, Luxembourg, Ranska, Bulgaria, Slovenia, Slovakia, Italia ja Liettua. EU-maiden ulkopuolelta mukaan on otettu Ison-Britannian ja Norjan tulokset.
Kyproksen, Luxembourgin, Ranskan ja Bulgarian kohdalla syynä ulosrajaamiseen on se, että maassa ei ole toteutettu riittävästi mielipidemittauksia, jotta pääministeripuolueiden kannatuksessa tapahtunutta muutosta pystyttäisiin mielekkäällä tavalla havainnoimaan. Sloveniassa ja Slovakiassa taas hallitus ja pääministeripuolue ovat vaihtuneet tarkasteluvälillä. Belgiassa ja Romaniassa aiemmin toimitusministeristönä hallinneet hallitukset ovat saaneet parlamentilta uuden mandaatin koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan johdosta. Näissä tapauksissa eroa ei ole tehty toimitusministeristön ja toimivaltaisen hallituksen välillä. Italiassa ja Liettuassa pääministerit Giuseppe Conte ja Saulius Skvernelis ovat sitoutumattomia eli varsinaisia pääministeripuolueita ei maissa ole, vaikka Conte ja Skvernelis onkin valittu tehtäviinsä hallituskoalition suurimpien puolueiden tuella.
Belgia on jätetty laskelmasta sivuun maan monimutkaisen vaali- ja hallintojärjestelmän johdosta, minkä myötä myös Belgiassa tehtävät gallup-mittaukset toteutetaan alueittain ja kieliryhmittäin. Maata liittovaltiotasolla johtava Mouvement Réformateur ei osallistu vaaleihin Flanderissa ja maa hajautuu usealle hallinnon tasolle tavalla, jossa myös kriisitoimia on toteutettu alueittain hieman eritahtisesti ja erillisillä päätöksillä. Liittovaltiotasolla pääministeripuolueena on Mouvement Réformateur, mutta Vallonian ja Brysselin aluehallitusta johtaa Parti socialiste ja Flanderin aluehallitusta Nieuw-Vlaamse Alliantie. Tämän johdosta Mouvement Réformateurille vain ranskan- ja saksankielisillä alueilla mitattu kannatus ei ole vertailukelpoista laskelman näkökulmasta.
Koska tulokset puuttuvat yhteensä yhdeksästä maasta, laskelmassa saaduilla tuloksilla on arvoa ainoastaan kannatuksessa tapahtuneen muutoksen havainnoin näkökulmasta, ei siis kuvaamaan eurooppalaisten pääministeripuolueiden todellista kannatuskeskiarvoa. Toisin kuin koko Euroopan kohdalla, Pohjoismaita koskevaa laskelmaa voidaan pitää myös tältä osin luotettavana, sillä gallup-dataa on saatavilla kaikista laskelman maista luotettavasti ja ajantasaisesti.