Puolueen uudistajan on löydettävä aatteenpalo ja hanskattava megatrendit

 

Monien yhteiskunnallisten muutosten keskellä myös puolueet ovat risteyksessä. Jos puolueet eivät uudistu, niiden rooliksi jää sinnitellä kampanjakoneistoina, jotka allokoivat muutaman vuoden välein rahaa ja ihmisiä sopiville paikoille. Tällöin uudistuminen on lähinnä organisaatiokaavioiden taiteilua. Vaihtoehtona on kuitenkin löytää puolueista jälleen se tarpeellinen uudistusvoima, joka esittää ratkaisuja ja luo toivoa paremmasta huomisesta.

 

Kivijalkana vahva, jotakin puolustava aate

 

Puolueen olemassaolo perustuu muutamalle kivijalalle; sosiaalisiin verkostoihin, toimijoihin, politiikan tekemisen paikkoihin ja maantieteelliseen ulottuvuuteen. Rakenteiden lisäksi tarvitaan aatetta, jonka avulla syntyy konflikteja – puolue on olemassa nimensä mukaisesti jonkun asian puolesta. Ja asia on sellainen, josta muut eivät kanna samalla pieteetillä huolta.

 

Jos puolueen pontimena on vastustaminen, on aloiteoikeus ja agendan määrittelyn valta muilla kuin itsellä. Esimerkiksi nytkin käynnissä olevassa sote-keskustelussa: onko kyse kunta- ja kaupunkilähtöisen mallin puolustamisesta vai maakuntamallin vastustamisesta? Argumentaatio rakentuu eri tavoin näissä vaihtoehdoissa.

 

Uudistaminen lähtee globaaleista megatrendeistä

 

Kun puolustamisen ajatus on iskostunut läpikotaisin puolueen toimintaan, on hyvä peilata uudistumista globaaleihin ilmiöihin.

 

Sosiaaliset verkostot näyttävät kuplautuvan edelleen. Yhtenäistä julkisuutta ei ole, ihmisiä on vaikeaa tavoittaa kerralla, ja toisen mielisiin vaikuttaminen käy yhä vaikeammaksi. Millaista aitoa lisäarvoa esimerkiksi sosiaalinen media tarjoaa politiikalle? Ovatko puolueen toimijat keskinäisissä ringeissään yhä kauempana muista kansalaisista?

 

Entäpä maantieteellinen ulottuvuus? Herkästi juutumme pohtimaan puolueiden ikiaikaista asemoitumista maaseutu vs. kaupungit -akselilla. Kyse on kuitenkin globalisaation aikakaudella paljon laajemmasta problematiikasta. Millaisella ulottuvuudella puolue esittää ratkaisuja esimerkiksi pakolaisuuteen tai ilmastonmuutokseen? Mikä on puolueen maailmanlaajuinen viiteryhmä ja millaista yhteistyötä se tekee kansainvälisissä verkostoissa?

 

Kolmantena vallankumouksellisena voimana näkyy työn ja teknologian murros, joka voi eriyttää kansalaiset toisistaan. Millä tavoin puolue ratkaisee koko liberaalia demokratiaa uhkaavan tilanteen, jossa osa kansalaisista on vaarassa liukua yhteiskunnasta syrjään? Kuinka huolehtia siitä, ettei elitismi ota valtaa?

 

Sopeutuminen ei riitä

 

Valtavien yhteiskunnallisten muutosten keskellä näyttää ilmeiseltä, että puolueilla on mahdollisuus toimia edelläkävijöinä, mutta se vaatii todennäköisesti radikaalia uudistumista. Edustuksellisen demokratian välittäjän roolissa ne voivat kitkutella vielä tovin, mutta ennen pitkää tilalle nousee muita vallankäyttäjäinstituutioita.

 

Ohjelmatyössä jyräävät jo nyt edunvalvontajärjestöt. Arvopohjaisissa kampanjoissa erilaiset kansanliikkeet pesevät puoluekoneistot mennen tullen. Valtionhoitajaksi heittäytyminen ei tee puolueesta muuta kuin virkakoneiston jatkeen.

 

Puolueiden uusiutumisen aika on viimeistään nyt.

 

Sini Ruohonen

 

Kirjoitus pohjautuu aihetta hieman laajemmin käsittelevään Puolueet vuonna 2029 -kirjoitukseen (Ruohonen & Mickelsson), joka julkaistiin Politiikasta-verkkolehdessä 17.4.2019.