#Perhevapaauudistus
Karkeasti ilmaistuna on kaksi tapaa osallistua poliittiseen päätöksentekoon: esittää ideoita ja ehdotuksia etukäteen tai osoittaa mieltä jälkikäteen. Molemmista tavoista löytyy esimerkkejä.
Perhevapaauudistuksen kohdalla on pohdittu kiitettävästi läpi järjestökentän erilaisia malleja ja esityksiä. Hallituksen esitystä perhevapaiden uudistamisesta odotetaan lähipäivinä.
Perhevapaiden uudistustarpeesta vallitsee yksimielisyys, mutta tyydyttävän mallin löytäminen tuntuu olevan työn takana. Eri tahojen esittämät mallit eroavat monin tavoin toisistaan.
Ristiriitaisia näkemyksiä on löytynyt yhtä lailla hallituksen sisältä kuin hallituksen ja opposition väliltä. Puolueiden lisäksi malleja ovat esittäneet esimerkiksi SAK, THL ja Tradenomiliitto. Aihe kiinnostaa ja puhuttelee monia yhteiskunnallisia vaikuttajaryhmiä.
Tuleva perhevapaauudistus pyrkii joustavuuden lisäksi yhdenvertaisuuden ja työllisyyden edistämiseen.
Nykymalli jättää äidit kotiin
Nykymallin mukaan äitiysraha on kestoltaan noin neljä kuukautta, isyysraha noin kaksi kuukautta ja yhteinen siirrettävä vanhempainraha kuusi kuukautta. Tämän lisäksi kotihoidontukea voi saada kumpi tahansa vanhemmista noin 24 kuukautta.
Mallin seurauksena äiti valikoituu lapsen kotihoitajaksi yli 90 prosentissa tilanteista. Tämä näkyy synnytysikäisten naisten miehiä matalampana työllisyysasteena, millä on vaikutusta naisten ura- ja palkkakehitykseen aina eläkkeisiin asti.
Ehdotuksissa raskausrahaa ja taaperobonuksia
Kaikkia esitettyjä malleja yhdistää joustavuuden tavoittelu nykymalliin verrattuna. Perhevapaita tulisi voida jakaa useampiin jaksoihin ja myös yhdistää osa-aikaisesti työelämän kanssa. Myös esimerkiksi yksinhuoltajien ja monimuotoisten perheiden erityistarpeet tunnistetaan.
Suurimmat eroavaisuudet malleissa liittyvät toiselle vanhemmalle kiintiöitävän vapaajakson pituuteen.
Miltei kaikissa esitetyissä malleissa äidin ja toisen vanhemman ansiosidonnaisen kiintiöidyn jakson pituutta jaettaisiin tasaisemmin.
Mothers in Business jakaisi vapaat täysin tasan yhdeksän ja yhdeksän kuukauden mittaisiksi jaksoiksi. Myös EK:n mallissa kuukauden mittaisen raskausrahan jälkeen vapaajaksot jaettaisiin vanhempien kesken tasan 6+6.
Keskusta tekisi nykymalliin nähden vähiten muutoksia ansiosidonnaisiin jaksoihin, mutta porrastaisi kotihoidontukea niin, että se olisi nykyistä suurempi ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta, ja nykyistä pienempi sen jälkeen.
Kristillisdemokraatit taas esittää taaperobonusta, joka kannustaisi hoitamaan lasta kotona nykyistä pitempään.
Kaikissa malleissa ei oteta kantaa kotihoidontukeen, mutta esimerkiksi SDP:n 3+3+6 -mallissa ansiosidonnaisen vuoden lisäksi lastenhoitoon olisi saatavilla kaikille sama kiinteä euromääräinen vanhempainraha, joka on käytettävissä siihen asti, että lapsi täyttää 10 vuotta.
THL esitti ensimmäisenä 6+6+6-mallia, jossa kummallekin vanhemmalle on kiintiöity puolen vuoden mittainen vapaajakso, ja lisäksi kuuden kuukauden mittainen jakso on vapaasti jaettavissa. Puolueista vasemmistoliitto ja RKP ovat ilmaisseet olevansa tämän kannalla. Myös Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujenmalli on joustava 6+6+6 -malli.
Kokoomuksen ja SAK:n malleissa äidillä olisi kuukauden mittainen raskausraha, jonka jälkeen kummallakin vanhemmalla olisi oma kiintiöity kolmen kuukauden vapaajakso ja yhteinen jaettava kuuden kuukauden vapaajakso. SAK:n mallissa vapaat on jaettu ensin kummallekin vanhemmalle tasan, mutta osa päivistä on siirrettävissä toiselle, jolloin malli vastaa pitkälti kokoomuksen mallia.
Vihreät kiintiöisi kummankin vanhemman jaksot pidemmiksi: heidän mallissaan on viisi viikkoa synnyttäjälle, viisi kuukautta äidille, viisi kuukautta toiselle vanhemmalle ja viisi kuukautta yhteistä jaettavaa osuutta. Tämän lisäksi olisi kuusi kuukautta jaettavaa hoitorahaa.
Perussuomalaisten esityksessä ansiosidonnaiset perhevapaat puolestaan jaettaisiin 3+3+9 -mallilla.
Tradenomiliiton ja AKAVA:n malleissa kiintiöityjen ansiosidonnaisten jaksojen jälkeen perheillä olisi käytettävissään jaettava hoitovapaa, jonka korvaustaso ja sen myötä kesto olisi joko puolitettavissa tai muutoin valittavissa.
Monimuotoiset perheet –verkoston malli pureutuu malleista yksityiskohtaisimmin erilaisten perheiden tilanteisiin. Verkoston esityksessä synnyttäjällä on ensin kuukauden vapaa, minkä jälkeen kummallekin vanhemmalle kiintiöidyt 75 päivää ja 75 päivää. Tämän jälkeen kummallakin vanhemmalla olisi vielä 175 ja 175 päivää, joita voi myös siirtää sopivaksi katsomalleen henkilölle – siis muullekin kuin toiselle vanhemmalle.
Malli huomioi myös esimerkiksi monikkoperheet pidemmillä vapaajaksoilla. Adoptioperheiden vanhempainraha nostettaisiin syntymävanhempien tasolle ja vanhempainraha ulotettaisiin myös yli 7-vuotiaana adoptoituihin lapsiin.
Hallituksella positiivinen ongelma
Päätöksentekijöillä on siis tukku huolellisesti valmisteltuja ja laskettuja perhevapaamalleja oman esityksensä valmistelun tueksi – tätä voisi kutsua positiiviseksi ongelmaksi.
Avoin julkinen keskustelu palvelee kansalaisia ja päättäjiä. Mahdollinen kritiikkikin on ymmärrettävämpää, kun omat mielipiteet on esitetty etukäteen. Yhteistyötä tekemällä ja joukkovoimaa käyttämällä yleensä saavutetaan parhaimmat tulokset.
Tietopankki perhevapaauudistuksesta vapaaseen käyttöön
Olemme Ajatuspaja Toivossa koonneet puolueiden ja järjestöjen esittämät perhevapaamallit osoitteeseen www.perhevapaa.fi. Sivustolta löytyy myös kootusti aiheeseen liittyvää uutisointia ja kannanottoja. Aiheesta keskustellaan aktiivisesti somessa tunnisteella #perhevapaauudistus.
Poliittisen keskustelun ja päätöksenteon tueksi tulisi mielestämme etsiä uudenlaisia yhteistoiminnan malleja, jotka edistäisivät esimerkiksi puolueiden rajapintojen rikkomista. Nyt yhteistyön tekemisessä ollaan monessa asiassa seminaarikeskustelutasolla.
Verkko ja some antavat yhteistyöhön uudenlaisia mahdollisuuksia. Perhevapaa.fi on Ajatuspaja Toivon pilottihanke uudenlaisesta tiedonjaosta. Olemme valmiita kehittämään ja kokeilemaan erilaisia yhteistyön muotoja parhaan mahdollisen tietoon perustuvan päätöksenteon edistämiseksi.