Oulun vaalipiirissä punnitaan Sipilän vetovoima

 

Yksi tulevien pääministerivaalien kiinnostavimmista vaalipiireistä on Oulu, jossa ehdolla on Juha Sipilä. Vaalipiirin ehdokasasettelu on muutamia nimiä vaille valmis. Vain sosiaalidemokraateilla ja vasemmistoliitolla on ehdokkaita muutama asettamatta. Ehdokaslista tulee jättää 5.3.2019 mennessä ja virallinen ehdokasasettelu vahvistetaan 14. maaliskuuta.

Aiemmissa Ajatuspaja Toivon selvityksissä on analysoitu puolueiden kannatusrakennetta edellisissä eduskuntavaaleissa sekä perattu v. 2017 kuntavaalien tuloksia  Ehdokkaiden kaupunkikannatus– ja Puolueiden kaupunkikannatus -raporteissa.

Keskustan osalta kannatusta painaa osaltaan alas luonnollinen hallitusvastuun taakka sekä trendinomaisesti laskevat galluptulokset. Lisäksi useampi istuva edustaja luopuu paikastaan myös Oulun vaalipiirissä.

Tuoreimmassa gallupissa keskustan kannatus oli enää vain 14,4 %. Valtakunnallinen kannatus ei heijastune yhtä kovaa Ouluun kuin muihin vaalipiireihin, sillä tilannetta oikaisee Sipilän henkilökohtainen ehdokkuus. Vuonna 2011 puolue hävisi omalla kotikentällään eli Oulun piirissä kolme paikkaa. Keskustan kannatus 2000-luvun eduskuntavaaleissa on vaihdellut Oulun vaalipiirissä 33 ja 47 prosentin välillä. Jos kannatus on 35 %, keskusta saa seitsemän kansanedustajaa (-2).

Perussuomalaisten ja vihreiden osalta riskit liittyvät siihen, löytävätkö äänestäjät uuden ehdokkaan, kun molemmissa puolueissa edellinen listaykkönen jättää eduskuntatyön. Tilannetta helpottaa kuitenkin se, että molempien puolueiden listat keräsivät puolueidensa Oulun vaalipiirin kuntavaalitulokseen yli neljäsosan.

SDP:n ehdokasasettelu on Oulun vaalipiirissä melko riskitön. Mukana on suurin osa viime kerran menestyjistä ja yhtä ehdokasta lukuun ottamatta kaikki nimetyt kisasivat kuntavaaleissa. Varman päälle rakentuvan ehdokasasettelun haitta on se, että listan sisäinen kamppailu voi jäädä laimeaksi, jos tulos näyttää selvältä.

Kokoomuksessakin istuvat pyrkivät uusimaan paikkansa. Mari-Leena Talvitie on noussut puolueensa varapuheenjohtajaksi nykyisen vaalikauden aikana. Jännitystä ja sisäistä kisaa tilanteeseen tuo kuitenkin se, että listalla on peräti kolme uutta ehdokasta, joiden kannatusta ei ole mitattu kunta- tai eduskuntavaaleissa. Nämä naisjokerit voivat yllättää.

Vasemmistoliitto tavoittelee Merja Kyllösen johdolla kolmatta edustajaa vaalipiiristä. Istuva europarlamentaarikko, ex-ministeri Kyllönen on ehdolla europarlamentin lisäksi myös eduskuntaan. Kyllönen sai viimeksi eurovaaleissa Oulun vaalipiiristä yli 15 000 ääntä, mikä oli kaksinkertainen tulos edellisiin eduskuntavaaleihin nähden.

 

 

 

Miltä tilanne eri puolueiden välillä näyttää, kun verrataan nyt asetettujen ehdokkaiden äänimääriä edellisissä vaaleissa? Kuinka suuri osa äänestäjistä joutuu väistämättä äänestämään eri ehdokasta kuin edellisissä kunta- tai eduskuntavaaleissa? Peilasimme kuuden suurimman puolueen ehdokasasettelua aikaisempiin tuloksiin.

 

Keskusta: 35 000 äänestäjää etsii uuden ehdokkaan

 

Oulun vaalipiirissä ylivoimaisesti suurin puolue on ollut keskusta niin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa (42,7 %) kuin edellisissä kuntavaaleissa (39,1 %). Keskusta on kuitenkin suuren haasteen edessä pyrkiessään säilyttämään nykyiset yhdeksän kansanedustajaansa.

Keskustan vuoden 2019 ehdokkaista yhdeksän oli ehdolla vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Joukko keräsi vuoden 2015 vaaleissa lähes 70 000 ääntä, eli 65 % silloisesta listasta. Juha Sipilän henkilökohtainen osuus koko listasta oli peräti 29 % (45 % uudelleen ehdolla olevien listasta).

Yli 35 000 keskustan ehdokasta v. 2015 vaaleissa äänestänyttä etsii nyt uuden ehdokkaan tulevissa vaaleissa. 18 ehdokkaan keskustan listalla on kymmenen nimeä, jotka osallistuivat vuoden 2015 eduskuntavaaleihin (Susanna Kisner oli viimeksi vihreiden ehdokkaana, mutta oli kuntavaaleissa jo keskustan ehdokkaana). Heistä kuusi tuli valituksi.

Kuntavaaleissa 2017 Juha Sipilä ei ollut ehdolla. Nyt nimetyt ehdokkaat keräsivät keskustan kuntavaaliäänistä vain reilut 6 %. Näin ollen noin 77 000 kuntavaaleissa keskustaa äänestänyttä etsii vaaleissa uuden ehdokkaan – tai jättää äänestämättä. Nimetyistä ehdokkaista Sipilän lisäksi vain kansanedustaja Antti Rantakangas ei ollut ehdolla viime kuntavaaleissa.

Keskustan listoilta puuttuu nyt istuvista tai varakansanedustajista Tapani Tölli, Niilo Keränen, Mirja Vehkaperä ja Eija Nivala. Heidän yhteinen äänimääränsä oli lähes 25 000.

 

Perussuomalaiset: Kuntavaaleissa tehty pohjatyötä eduskuntavaaleihin

 

Perussuomalaiset sai vuoden 2015 vaaleissa yli 40 000 ääntä Oulun vaalipiirissä ja oli toiseksi suurin puolue. Moni äänestäjä joutuu etsimään uuden ehdokkaan, sillä nyt nimetty lista keräsi viime tuloksesta vain 40 %. Yli 14 000 perussuomalaisten äänestäjää joutuu vaihtamaan toiseen ehdokkaaseen kevään vaaleissa.

Vaikka viime eduskuntavaaleihin nähden monet äänestäjät eivät voi äänestää samaa ehdokasta kuin viimeksi, perussuomalaisten ehdokkaat vastasivat kuitenkin kuntavaaleissa merkittävästä osuudesta puolueen tuloksesta (25 %).  Ehdokaslistalta kaikki olivat kuntavaaliehdokkaina pois lukien kansanedustaja Olli Immonen.

Ylivoimaisesti suurimman loven jättää edellisten eduskuntavaalien äänikuningatar Pirkko Mattila, joka keräsi lähes 6 600 ääntä. Lisäksi varaedustaja Henna Kupsalan lähes 3 600 ääntä ovat uusjaossa.

 

Kokoomus: Uusia nimiä listalla

 

Viime eduskuntavaaleissa kokoomus oli Oulun vaalipiirissä kolmanneksi suurin puolue. Samoin kuntavaaleissa (13,3 %).  Nyt nimetyt ehdokkaat keräsivät viime eduskuntavaaleissa yhteensä 67 % listan äänistä vuonna 2015. Viime eduskuntavaaleissa kokoomusta äänestäneistä uutta ehdokasta etsii lähes 9 000 äänestäjää.

Kuntavaaleissa ehdokkaat saivat kaikista piirin kokoomusäänistä 23 %. Kokoomus on RKP:n kanssa vaaliliitossa. Kokoomuksen 16 ehdokkaasta kolme ei ole ollut ehdolla viime kunta- tai eduskuntavaaleissa: Sofia Ervasti, Päivi Hirsio ja Hanne-Mari Juntunen.

Kokoomuksen listalta löytyy kaksi istuvaa kansanedustajaa ja varaedustaja. Vaihtopenkille jäi 10 ehdokasta, mutta heidän joukossaan oli vain yksi ehdokas, Outi Ervasti, joka keräsi yli 2000 ääntä edellisessä kisassa.

 

SDP: Ehdokasasettelua varman päälle

 

SDP:n tilanne on lukujen valossa hyvin samanlainen kuin kokoomuksella. Nyt nimetyt ehdokkaat saivat viime eduskuntavaaleissa 66 % listan äänistä. Puolueen kuntavaalituloksesta eduskuntavaaliehdokkaat vastasivat 19 % osuuden verran.

SDP:n listalla on ehdokkaista kaikki muut ovat mittauttaneet henkilökohtaista kannatustaan viime kunta- tai eduskuntavaaleissa paitsi Janne-Pekka Niemimäki.

Yli 7 500 äänestäjää joutuu nyt äänestämään eri ehdokasta kuin viime vaaleissa. Suurin potti on Mikko Salmen viime vaalien 3004 ääntä. Sen sijaan muut viime kerralla ehdolla olleista keräsivät kukin alle 1 000 henkilökohtaista ääntä.

 

Vasemmistoliitto: Ääniharavat jälleen ehdolla

 

Vasemmistoliitto on nimennyt vasta 16 ehdokasta 18:sta. Listalla ovat ehdolla kolme eniten viime eduskuntavaaleissa ääniä keränneet kolme ehdokasta, mutta muutoin vaihtuvuus on kova. Siitä huolimatta, että vasemmistoliittoa viimeksi äänestäneistä vain 24 % joutuu nyt etsimään uuden ehdokkaan.

Vasemmistoliiton listalla on tällä hetkellä peräti 10 sellaista ehdokasta, jotka eivät tavoitelleet kansanedustajuutta vuonna 2015. Heidän joukossaan on kuitenkin vain kolme yli 1000 ääntä saanutta.

Sen sijaan viime kuntavaalitulokseen nähden vasemmistoliiton äänestäjistä lähes 20 % voi äänestää samaa ehdokasta kuin keväällä 2017. Vasemmistoliiton 16 nimen joukossa vain Suvi Röntynen on ehdokas, joka ei ollut kuntavaaliehdokkaana.

 

Vihreät: Haussa uusi veturi

 

Vihreiden tilanne on lukujen valossa lähellä perussuomalaisia. Puolueen ainoa kansanedustajaehdokas Hanna Halmeenpää ei lähde uudelleen ehdolle. Näin ollen yli 60 % vihreitä viime eduskuntavaaleissa äänestäneistä joutuu etsimään keväällä itselleen uuden ehdokkaan.

Vihreiden listalla on vaihtuvuutta muutoinkin, tilanne muistuttaa siltä osin vasemmistoliittoa. Täydestä 18 ehdokkaan listasta vain viisi oli ehdolla kevään 2015 vaalissa. Varalle jäänyt Mika Flöjlt oli ainoa, joka ylsi yli 2 000 ääneen.

Kevään kuntavaaleihin nähden tilanne on kuitenkin eri. Peräti yli 28 % vihreitä silloin äänestäneistä voi valita nyt keväällä samaan ehdokkaan eduskuntavaaleissa. Tässäkin vertailussa luku on lähellä perussuomalaisia. Toisaalta pitää huomioida, että absoluuttisissa äänimäärissä perussuomalaisten tulos heikentyi merkittävästi eduskunta- ja kuntavaalien välillä, kun vihreiden äänimäärä kasvoi.

Vihreiden listalla on kaksi ehdokasta, jotka eivät ole olleet ehdolla viime kunta- tai eduskuntavaaleissa; Marjo Tapaninen ja Antti Yrjölä.

 

Perkaamme Ajatuspaja Toivossa kiinnostavimpien vaalipiirien ehdokaslistoja kevään aikana. Seuraavaksi analysoimme Varsinais-Suomen vaalipiirin tilannetta, jossa ehdolla on pääministeriksi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.