Nato-retoriikan muutos: Muuttunut turvallisuusympäristö ja kansalaismielipide
”Natoon liittyminen on erittäin epätodennäköistä tällä hallituskaudella” Pääministeri Sanna Marin (19.1.2022)
”Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät” Presidentti Sauli Niinistö (24.2.2022)
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan on mullistanut suomalaisten turvallisuuspoliittiset ajatukset.” Yle Uutiset (14.3.2022)
”Kolme neljästä suomalaisesta arvioi, että Nato-jäsenyys parantaa Suomen sotilaallista turvallisuutta” HS (30.3.2022)
Suomen turvallisuusympäristö muuttui, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa 24. helmikuuta. Venäjän hyökkäys on vaikuttanut Suomen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun sekä sotilaallisen liittoutumattomuuden linjaan. Hyökkäys vaikutti suomalaisten turvallisuuden tunteeseen, mikä näkyy kansalaismielipiteen muutoksena Suomen Nato-jäsenyyttä kohtaan sekä muuttuneena näkemyksenä Natosta sotilaallista turvallisuutta lisäävänä tekijänä.
Suomen Nato-jäsenyyden kannatuksen muutosta havainnollistaa erinomaisesti kyselytutkimukset, joissa Nato-jäsenyyden kannatus on ollut nousujohteista Venäjän hyökkäyksestä asti. Kansalaisten muuttunut mielipide Nato-jäsenyydestä puolestaan loi painetta päättäjien suuntaan. Paine johti lopulta keväällä valtioneuvoston ajankohtaisselvitykseen turvallisuusympäristön muutoksesta sekä Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon. Prosessi huipentui eduskunnan äänestykseen Suomen Nato-jäsenyydestä.
Suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus kasvaa
Suomalaisten keskuudessa Nato-kannatus lähti nousuun alkuvuodesta jo hieman ennen Venäjän hyökkäystä. Nopeaa muutosta Suomen Nato-jäsenyyden kannatuksessa havainnollistaa Ylen Taloustutkimuksen kautta teettämä kysely, jossa kysyttiin suomalaisten Nato-mielipiteitä internetpaneelissa 23.–25. helmikuuta. Kyselyn tulos oli historiallinen, sillä ensimmäisen kerran yli puolet vastanneista halusi Suomen liittyvän Natoon. Kyselytutkimuksen mukaan 53 % vastanneista kannatti ja 28 % vastusti Suomen Nato-jäsenyyttä. (Yle 28.2.2022)
Nato-kannatuksen nousu jatkui Ylen 14. maaliskuuta julkaiseman kyselyn tuloksissa, kun 62 % suomalaisista kannatti Nato-jäsenyyttä. (Yle 14.3.2022) Nousutrendi vain jatkui kevään aikana. Ylen 9. toukokuuta julkaiseman kyselyn tuloksien mukaan jo 76 % suomalaisista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. (Yle 9.5.2022)
(Yle 9.5.2022)
Nato-jäsenyys sotilaallisen turvallisuuden vahvistajana
Suomalaiset alkoivat nähdä Suomen Nato-jäsenyyden turvallisuutta vahvistavana tekijänä. Elinkeinoelämän valtuuskunnan eli Evan teettämässä kyselyssä kolme neljästä suomalaisesta arvioi, että Nato-jäsenyys parantaa Suomen sotilaallista turvallisuutta. Seitsemän prosenttia kyselyn vastaajista arvioi jäsenyyden heikentävän sotilaallista turvallisuutta ja loput eivät osaa arvioida tai eivät usko jäsenyyden vaikuttavan asiaan. Evan tutkimuspäällikön Ilkka Haaviston mukaan Ukrainan sota on paljastanut selkeän turvallisuusvajeen Suomessa ja että kansalaismielipiteen suuri muutos kertoo suomalaisten tulleen yllätetyiksi. (HS 30.3.2022)
Kyselyiden aikana ja niiden jälkeen Nato-keskustelu vilkastui. Kansalaisten muuttunut mielipide pakotti poliitikot ottamaan osaa Nato-jäsenyydestä käytävään keskusteluun. Pikkuhiljaa yhä useampi poliitikko kertoi oman mielipiteensä Nato-jäsenyydestä julkisuudessa. Useimmiten näkemykset olivat Nato-jäsenyyttä kannattavia, mutta monet kansanedustajat, enimmäkseen sdp:n ja keskustan riveistä, odottivat vielä valtiojohdon mielipiteitä ennen kuin kertoivat oman kantansa.
Alkukeväästä Suomen poliittinen johto ei kokonaan ollut mukana Nato-jäsenyyden ajamisessa, ainakaan julkisesti. Vasta 12. toukokuuta, viisi päivää ennen eduskunnan äänestystä Natoon liittymisestä, presidentti Niinistö ja pääministeri Marin kertoivat kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä yhteisessä tiedotteessaan (Yle 12.5.2022).
Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta ja Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon
Eduskunta käsitteli keväällä 2022 kaksi ajankohtaisselontekoa, jotka liittyvät turvallisuusympäristön muutokseen ja ulkopoliittiseen tilanteeseen. Ensimmäisen selonteon, ”Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta”, lähetekeskustelu käytiin 20. huhtikuuta ja toinen selonteko, ”Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon”, oli lähetekeskustelussa 16. toukokuuta (Ajankohtaisten selontekojen eduskuntakäsittely 2022)
Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 5/2022 molemmista selonteoista valmistui 17. toukokuuta. Mietinnössä todetaan, että ”Suomen Nato-jäsenyys on Suomen puolustusta ja Naton kollektiivista puolustusta vahvistava ratkaisu”. (Valiokunnan mietintö UaVM 5/2022) Samana päivänä täysistunto päätti äänin 188–8 valiokunnan mietinnön mukaisesti, että eduskunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaisesti Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton eli Naton jäsenyyttä. (Ajankohtaisten selontekojen eduskuntakäsittely 2022)
Havainnot muutoksesta
Kyselytutkimukset osuivat hyvään aikaan, ja voidaan olla montaa mieltä siitä, vaikuttivatko ne tarkoitushakuisesti Nato-jäsenyydestä käytävään keskusteluun. Kuitenkaan ei voida laskea ainoastaan niiden syyksi tai ansioksi sitä, että Suomi päätti hakea Nato-jäsenyyttä, mutta varmasti Nato-myönteisyyden muuttuminen valtavirraksi oli näkyvän ja positiivisen uutisoinnin sekä kyselyiden edesauttamaa.
Nato-retoriikan muuttuminen on enemmänkin usean tekijän ja sopivien olosuhteiden summa: poliittinen johto oli spekulaatioiden mukaan Nato-myönteinen jo alunperinkin, kansalaismielipiteen puolto toi prosessin etenemiselle julkisen mandaatin ja Venäjän sota Ukrainassa loi nopeasti kiinni menevän aikaikkunan hakemuksen jättämiselle, jolloin jäsenyydestä keskustelukin muuttui nopeassa tahdissa.
Elina Riutta
Kirjoittaja tekee graduaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa politiikan ja viestinnän maisteriohjelmassa. Gradun aiheena on Nato-retoriikan muutos eduskunnassa Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen.
Maisterin tutkielmassa analysoidaan, kuinka tapa puhua puolustusliitto Natosta ja sen jäsenyydestä̈ on muuttunut tai ei ole muuttunut kansanedustajien eduskunnassa pitämissä puheissa. Aineistona on valtioneuvoston ajankohtaisselvityksen palaute- ja lähetekeskusteluita. Tutkielmassa analysoidaan keskusteluja tunnistamalla ja luokittelemalla erilaisia Nato-puhujatyyppejä ja vertaillaan löydöksiä aiempaan tutkimukseen.
Lue Ajatuspaja Toivon Gradupaja-hankkeesta lisää täältä.
Lähteet:
Ajankohtaisten selontekojen eduskuntakäsittely (viitattu 3.8.2022)
HS: Evan kysely: Nato-jäsenyys parantaisi turvallisuutta mutta asevelvollisuus tulisi säilyttää, arvioi suomalaisten enemmistö (30.3.2022)
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008716714.html
Reuters: Finland’s PM says NATO membership is ”very unlikely” in her current term (20.1.2022)
Valiokunnan mietintö UaVM 5/2022: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/UaVM_5+2022.aspx (17.5.2022)
Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2022: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_41+2022.pdf (20.04.2022)
Yle: Pika-analyysi: 77 päivän tuuminnan jälkeen presidentti ja pääministeri toivovat Suomelta ripeitä askeleita kohti Natoa (12.5.2022) https://yle.fi/uutiset/3-12440949
Yle: Presidentti Sauli Niinistö: “Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät” – näin Suomen johto tuomitsi Venäjän hyökkäyksen (24.2.2022) https://yle.fi/uutiset/3-12331829
Yle: Suomalaisten Nato-kanta kääntyi jyrkästi – muutos lienee pysyvä ja pakottaa päättäjät ulos kuorestaan, tutkijat uskovat (1.3.2022) https://yle.fi/uutiset/3-12337319
Yle: Ylen kysely: Enemmistö suomalaisista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä (28.2.2022) https://yle.fi/uutiset/3-12336530
Yle: Ylen kysely: Nato-jäsenyyden kannatus vahvistuu – 62 prosenttia haluaa nyt Natoon (14.3.2022) https://yle.fi/uutiset/3-12354756
Yle: Ylen kysely: Nato-jäsenyydellä on suomalaisten vankka tuki – 76 prosenttia haluaa Suomen Natoon (9.5.2022) https://yle.fi/uutiset/3-12436782