Näin Suomen Nato-jäsenyyden kannattajat ja vastustajat perustelivat kantojansa keväällä 2022

Elina Riutta

Kyselytutkimuksissa suomalaiset kääntyivät heti Ukrainan sodan alkaessa selkeästi Nato-jäsenyyden kannalle. Eduskunnassa sen sijaan perustelut Nato-jäsenyydelle eivät olleet niin yhdenmukaisia, vaikka lopulta selvällä enemmistöllä liittoumaan haettiinkin. Useille kansanedustajille yhtäkkinen mielipiteen muutos Nato-jäsenyyttä kohtaan vaati perusteluja, ja tämän seurauksena keskusteluista voidaan erottaa useampia puhujatyyppejä. Puhujatyypit perustelevat kukin eri tavoin jäsenyyden hakemista tai sen vastustamista. Keskusteluissa puhujatyyppejä erottaa toisistaan erityisesti näkemykset turvallisuustilanteesta, ja sen tuomista riskeistä.

Neljä Nato-puhujatyyppiä

Kannattaja-puhujatyyppi nimensä mukaisesti kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä ja on avoimen myönteinen jäsenyydestä käydylle keskustelulle. Puhujatyypeistä kannattajien kesken on eniten sisäistä hajontaa näkemyseroissa erityisesti identiteetti-näkökulman kautta.

Näkemys Suomen identiteetistä vaikuttaa puhujan perusteluihin Nato-jäsenyydestä arvokysymyksenä. Ne kannattajat, jotka näkevät Nato-jäsenyyden myös arvokysymyksenä kokevat, että Natoon olisi tullut liittyä jo aiemmin arvo- ja turvallisuussyistä. Kannattajat, jotka eivät ole aiemmin tukeneet Nato-jäsenyyttä eivät pidä Natoa arvoyhteisönä, vaan perustelevat jäsenyyden hakemista puhtaasti puolustuksellisena muuttuneen turvallisuustilanteen kautta. Heidän näkökulmastaan EU-jäsenyys on jo aikanaan ollut osoitus Suomen asemoitumisesta länteen.

Yhteinen näkemys kannattajille kuitenkin on, että Suomen arvot sopivat yhteen muiden Nato-jäsenmaiden kanssa. Puheissa korostuu länsimaiset arvot kuten demokratia, vapaus ja tasa-arvo. Monet kannattajat, etenkin pitkään jäsenyyttä kannattaneet, vetoavat puheissaan velvollisuuteen taata Suomen itsenäisyys myös tulevaisuudessa. Ukrainan sota herättää samastumisen tunteita ja useampi puhuja viittaa ”ei enää koskaan yksin”-ajatukseen.

Neutraali-puhujatyyppi ei nimensä mukaisesti ota suoraan kantaa Nato-jäsenyyskeskusteluun. Puhujatyyppi kuitenkin yhdistää turvallisuuspoliittisen tilanteen historiaan, ja pitää Suomea osana läntistä arvoyhteisöä korostaen demokraattisten arvojen tärkeyttä. Neutraali keskustelee siis Nato-jäsenyyden ympäriltä, mutta ei kannastaan siihen.

Skeptikko-puhujatyyppi puolestaan suhtautuu Nato-jäsenyyskeskusteluun varauksellisesti ja kyseenalaistavasti. Skeptikon mukaan Nato ei ole arvoyhteisö, vaan ensisijaisesti sotilasliitto. Suomi on jo osa länttä, eikä Suomella ole syytä korostaa asemaansa Nato-jäsenyyden kautta.

Vastustaja on avoimen kriittinen ja suhtautuu kielteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Puhujatyypin näkemys on, että Suomi on puolueeton ja sotilaallisesti liittoutumaton, ja tästä historiallisesta jatkumosta tulee pitää kiinni. Riippumattomuus ja liittoutumattomuus ovat vastustajalle itseisarvoja, ja perustelu Naton ulkopuolella pysymiseen.

Turvallisuusriskien arviointi erottaa Nato-puhujatyyppejä eniten

Puhujatyypit erottaa toisistaan selkeimmin turvallisuusriskien punnitsemisen kautta. Niillä on toisistaan eroavat näkemykset siitä, mikä turvallisuuspoliittinen ratkaisu olisi heikentyneeseen turvallisuustilanteeseen nähden riskittömin vaihtoehto.

Kannattaja-puhujatyyppi pitää Naton ulkopuolelle jäämistä suurimpana riskinä, koska silloin Suomi jäisi alttiiksi Venäjän mahdolliselle hyökkäykselle. Venäjä on Suomelle selkeä uhka, jonka varalta tulee liittoutua sotilaallisesti, ja tähän tarvitaan Naton tuomaa pidäkettä. Koska tehokkain pidäke on artikla 5 ja Naton jäsenmaiden ydinaseet, mikään muu puolustusyhteistyön muoto ei toisi riittävää korvaavaa pidäkettä. Vaikka Nato-jäsenyydelle ei ole muita vaihtoehtoja, kannattajien mukaan on silti hyvä syventää myös muita puolustusyhteistyön muotoja.

Neutraali puolestaan haluaa pohtia vaihtoehtojen riskejä harkiten ja rauhallisesti, mutta myöntää Suomen turvallisuustilanteen edellyttävän puolustuspoliiittista ratkaisua. Neutraali puhujatyyppi tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, ja Venäjän potentiaalinen uhka Suomelle mainitaan, mutta ratkaisua uhkaan ei vielä kerrota suoraan. Useimmin neutraaleilla ei ole ollut ennen jäsenyyskeskustelua selkeää kantaa Nato-jäsenyyteen, tai puhuja odottaa puolueen kantaa ja valtiojohdon näkemystä.

Skeptikko ei pidä mitään saatavilla olevista vaihtoehdoista selkeästi riskittömimpänä, mutta kyseenalaistaa Nato-jäsenyyden tuomat hyödyt Suomelle. Skeptikot joko eivät mainitse lainkaan Venäjää tai eivät pidä sitä uhkana Suomelle muutoin kuin Natoon liittyessä. Skeptikko kyseenalaistaa erityisesti Yhdysvaltojen luotettavuuden, ja näkee Naton ydinaseet ensisijaisesti uhkana jäsenmaille itselleen. Skeptikon mukaan tulisi etsiä muita puolustusyhteistyön muotoja Nato-jäsenyyden sijasta.

Vastustaja puolestaan näkee Natoon liittymisen selkeästi suurimpana riskinä Suomen turvallisuudelle ja Nato-jäsenyys itsessään tuo riskejä ja uhkakuvia, joita ei osata arvioida. Näitä potentiaalisia riskejä ovat muun muassa Yhdysvallat ja Turkki, jotka ovat epäluotettavia kumppaneita. Vastustaja näkee Naton ydinaseet riskinä eikä pidäkkeenä ja vetoaa, ettei etukäeen voida tietää, mihin Nato-jäsenyys lopulta velvoittaa.

Vastustajan suhtautuminen Venäjään on uhan kannalta monisyinen. Puhujatyypin mukaan jäsenyys olisi suoraan kohdistettu provokaatio Venäjälle ja johtaisi todennäköisesti Venäjän aggressiiviseen reaktioon Suomea kohtaan. Toisaalta moni vastustaja ei välttämättä mainitse Venäjää lainkaan tai näe Venäjää muutoin uhkana Suomelle.

Neutraaleista kannattajiksi

Valtioneuvoston ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta käsittelevässä lähetekeskustelussa (20.4.2022) moni kansanedustaja on vielä neutraali eikä halua paljastaa kantaansa Nato-jäsenyyteen. Lähetekeskustelussa Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon (16.-17.5.2022) sen sijaan on selkeästi vähemmän neutraaleja puheenvuoroja. Huomattavin muutos eri puhujatyyppien määrien välillä onkin neutraalien puhujatyyppien siirtyminen kannattajiksi.

Yllättävää on, että toisessa lähetekeskustelussa oli myös useita neutraaleja sekä skeptisiä puheenvuoroja. Koska toisessa lähetekeskustelussa oli tarkoitus ottaa kantaa jäsenyyden hakemisesta, olisi voinut olettaa puhujatyyppien välimuotojen puuttuvan. Neutraaleita ja skeptisiä puheenvuoroja voi selittää kansanedustajien perustelut yleisölle: miksi kantaa jäsenyyteen on pitänyt muuttaa, ja mitä riskejä keskustelussa halutaan ilmaista.

Monelle kansanedustajalle ratkaisevaa päätöksenteossa oli suomalaisten muuttunut mielipide Nato-jäsenyyden suhteen, ja puheenvuoroissa jäsenyyden hakemista perusteltiinkin sillä, että tämä on kansan tahto. Julkinen keskustelu ja kansalaisten mielipide ohjasi päättäjiä, sen sijaan että eduskuntakeskustelu argumentteineen olisi ohjannut julkista keskustelua. Nato-puhujatyyppien argumentit arvoista, identiteetistä ja etenkin riskien arvioinnista eivät näkyneet jäsenyyttä koskevassa julkisessa keskustelussa, vaan suomalaisia ajoi Nato-jäsenyyden kannalle puhtaasti muuttunut turvallisuustilanne.

17.5.2022 täysistunto päätti äänin 188–8 valiokunnan mietinnön mukaisesti, että eduskunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaisesti Suomi hakee Naton jäsenyyttä. Neutraali- ja skeptikko-puhujatyypit joutuivat valitsemaan kannattamisen ja vastustamisen välillä, ja äänestystuloksen perusteella päätyivät lopulta äänestämään Naton jäsenyyden hakemisen puolesta.

Elina Riutta

Kirjoittaja teki maisterintutkielmansa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa politiikan ja viestinnän maisteriohjelmasta. Maisterintutkielmassa selvitetään, kuinka kansanedustajat kehystävät Natosta ja sen jäsenyydestä käytyä keskustelua eduskunnassa keväällä 2022 lähetekeskusteluissa pitämissään puheissa.

Riutan ensimmäinen blogi-kirjoitus pro gradu -työstään: Nato-retoriikan muutos: Muuttunut turvallisuusympäristö ja kansalaismielipide

Lue lisää Gradupajasta.

Lähteet:

Eduskunta. (2022). Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja 41. Keskiviikkona 20. päivänä huhtikuuta 2022. Valtioneuvoston selonteko-lähetekeskustelu VNS 1/2022. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_41+2022.pdf

Eduskunta. (2022). Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja 56. Maanantaina 16. päivänä toukokuuta 2022. Valtioneuvoston selonteko-lähetekeskustelu VNS 3/2022. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_56+2022.pdf

Eduskunta. (2022). Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja 58. Tiistaina 17. päivänä toukokuuta 2022. Täysistunto. Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_58+2022.pdf