Kysely: Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa sote-palvelujen tehostamista – kokemukset eri palvelujen toimivuudesta jakavat näkemyksiä
Julkaistu 1.11.2024
Kyselyraportti 4/2024: Sote-palvelut (PDF)
Ajatuspaja Toivo toteutti tutkimuksen kansalaisten mielipiteistä liittyen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tutkimuksessa kysyttiin kansalaisten kokemuksesta sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudesta ja kuinka sote-palveluiden kasvavaan rahoitustarpeeseen tulisi vastata.
Julkisuudessa on käyty repivääkin keskustelua sote-palveluiden tilasta. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli syventää ymmärrystä kansalaisten kokemuksista sekä palvelujen laatuun että kehitystarpeisiin liittyen.
Kyselyssä selvitettiin näkemyksiä seuraaviin aiheisiin:
- Hyvinvointialueiden rahoitus sekä talouden ja toiminnan sopeuttaminen
- Halukkuus käyttää nykyistä enemmän digitaalisia sote-palveluja
- Kokemus sote-palvelujen toimivuudesta tällä hetkellä omalla hyvinvointialueella
- Toimiviksi koetut sote-palvelut
- Toimimattomiksi koetut sote-palvelut
Tutkimuksen vastausten perusteella kokemukset vaihtelevat. Osa suomalaisista kokee terveysasemat toimiviksi ja osa taas toimimattomiksi. Kokemus vaihtelee jonkin verran vastaajien iän, työmarkkinastatuksen ja puoluekannatuksen välillä. Jotkut palvelut, kuten mielenterveyspalvelut koetaan lähes poikkeuksetta toimimattomiksi, kun taas neuvolapalvelut koetaan toimiviksi myös heidän piirissänsä, jotka eivät todennäköisesti käytä palveluita.
Sote-palveluiden rahoituksen lisäämistä koskevassa kysymyksessä suosituimmaksi vastaukseksi nousi haluttomuus maksaa enempää veroja sote-palvelujen rahoittamiseksi. Sen sijaan sote-palveluja tulisi tehostaa tai osasta palveluja luopua. Hallituspuolueiden kannattajat olivat haluttomampia maksamaan lisää veroja hyvinvointialueiden rahoituksen lisäämiseksi.
Tulokset tiivistetysti
Selvä enemmistö suomalaisista (65 %) kannattaa sote-palvelujen tehostamista – vihreiden kannattajat halukkaimpia nostamaan veroja ja asiakasmaksuja
Ajatuspaja Toivon kyselytutkimuksen perusteella suomalaiset edellyttävät ennemmin sote-palvelujen tehostamista kuin lisäveroja tai asiakasmaksujen nostoa.
Yli kolmannes (36 %) vastaajista kertoo, ettei halua maksaa lisää veroja, vaan nykyisen rahoituksen on riitettävä ja talouden sopeuttaminen tulee tehdä ensisijaisesti palveluita tehostamalla ja tarpeettomista palveluista luopumalla. Vastaajista 29 % on sitä mieltä, että sopeuttaminen edellyttää sekä lisärahoitusta että palvelujen tehostamista.
Viidennes (19 %) kaikista vastaajista on valmis maksamaan enemmän veroja tai asiakasmaksuja, jotta palvelujen laatu ei heikkene eikä palveluja jouduta karsimaan. Vihreiden kannattajat olivat eniten tällä kannalla (38 %) jättäen taakseen niin vasemmistoliiton (34 %) kuin SDP:n kannattajat (28 %).
Yli 70-vuotiaat ovat tyytyväisimpiä sote-palveluihin – asiakaskokemuksista on vaikea tehdä yleistyksiä
Sosiaali- ja terveyspalvelut koettiin omalla hyvinvointialueella jonkin verran useammin vähintään melko hyvin toimiviksi (47 %) kuin toimimattomiksi (43 %).
Tyytyväisimpiä olivat yli 70-vuotiaat vastaajat, joista yli puolet (54 %) kertoi kokemuksensa palveluista olleen myönteinen. Työikäiset olivat hieman tyytymättömämpiä kuin nuoret ja eläkeikäisset vastaajat.
Kokemukset terveysasemapalveluista jakoivat vastaajia eniten. Terveysasemapalvelut mainittiin lähes yhtä usein toimivina (26 %) kuin toimimattomina (29 %) palveluina. Samoin suun terveydenhuollon osalta kokemukset jakautuivat.
Neuvolapalveluihin oltiin lähes yksimielisesti tyytyväisiä jopa niissä ikäryhmissä, jotka eivät palveluja todennäköisesti itse käytä. Mielenterveys- ja päihdepalvelut koettiin toimimattomiksi erityisesti nuorten vastaajien joukossa.
Selvä enemmistö (58 %) suomalaista on halukas käyttämään nykyistä enemmän digitaalisia sote-palveluja
Kyselyyn vastanneista joka neljäs (27 %) ei haluaisi lisätä digitaalisia palveluja. Haluttomimpia ovat ikääntyneimmät, mutta yli 70-vuotiaidenkin vastaajien joukossa selvästi suurempi osa on digitaalisten palvelujen kannalla (49 %) kuin niitä vastaan (36 %).
Kyselytutkimus toteutettiin Verian Oy:n toimesta 27.9.-3.10.2024. Vastaajia 2137 ja tilastollinen virhemarginaali on n. + 2,1 prosenttiyksikköä.