Kuntapoliitikoista asiantuntijoihin – maakuntavaalien neljä ehdokastyyppiä
Maakuntavaalit sijoittuvat kunta- ja eduskuntavaalien välimaastoon. Vaalit käydään joko osin tai täysin samoissa vaalipiireissä kuin eduskuntavaalit, mutta valittuja valtuutettuja on moninkertainen määrä kansanedustajiin nähden. Maakuntavaaleissa edustajan mandaatin lunastaa siis useampi, mutta kuntavaaleihin nähden äänisaalista on kasvatettava. Ehdokasasettelu on maakuntavaaleissa omanlaisensa.
Ajatuspaja Toivon #Makuvaalit -julkaisussa esitetään maakuntavaalien neljä ehdokastyyppiä, jotka sijoittuvat kahden akselin muodostamalle nelikentälle. Julkaisusta löytyy myös tiedot eri maakuntavaltuustojen paikkamääristä ja listojen enimmäispituuksista.
Vaaka-akseli kuvastaa ehdokkaiden alueellista kannatuspotentiaalia. Akselin toisessa päässä ovat ne ehdokkaat, joiden kannatuspohja rajoittuu tiukasti heidän omalle kotipaikkakunnalleen. Toisessa päässä ovat ne ehdokkaat, jotka voivat saada ääniä tasaisesti koko maakunnan alueelta.
Pystyakseli kuvastaa ehdokkaiden poliittista kokemusta. Akselin alapäähän sijoittuvilla ehdokkailla ei ole lainkaan aiempaa poliittista kokemusta, kun taas akselin yläpäässä olevilla ehdokkailta löytyy mittava kokemus poliittisesta elämästä.
Ehdokastyypit ovat yleistyksiä, eivätkä luonnollisesti tee oikeutta maakuntavaalien valtavalle ehdokaskirjolle. Silti jokainen maakuntavaalien yli 10 000 ehdokkaasta voidaan sijoittaa johonkin kohti näiden kahden janan muodostamaa nelikenttää.
Paikallisuus ja poliittinen kokemus
Suurin ehdokasryhmä tulevat olemaan kuntapoliitikot, eli nykyiset kunnanvaltuutetut ja kuntajohtajat. Kuntapoliitikkojen suurin kannatuspotentiaali on heidän omalla kotipaikkakunnallaan, missä he ovat kaikista tunnetuimpia. Vaikka maakuntavaltuutettu edustaakin koko maakuntaa, tulee ehdokkaan kotipaikkakunnalla olemaan oma merkityksensä. Usea äänestäjä haluaa varmasti, että oma kunnan ääni on edustettuna myös maakuntatasolla.
Kuntapoliitikot tulevat olemaan suuri ryhmä, koska maakuntavaaleissa yksi puolue voi asettaa valtakunnallisesti lähes 1 800 ehdokasta, mikäli se ei solmi vaaliliittoja. Kuntia Manner-Suomessa on 295, joten on oletettavaa että maakuntavaaleissa tullaan näkemään ehdokkaita jokaisesta Suomen kunnasta. Eduskuntavaaleissa tämä on jo matemaattisesti mahdotonta.
Toinen ehdokasryhmä ovat yleispoliitikot. Yleispoliitikot ovat koko maakunnan alueella tunnettuja henkilöitä, kuten istuvia kansanedustajia ja ministereitä, europarlamentaarikkoja tai nykyisiä maakuntajohtajia. Heidän kannatuspotentiaalinsa ei ole samalla lailla sidoksissa heidän kotipaikkakuntaansa, kuten kuntapoliitikoilla. Yleispoliitikot ovat tärkeitä ehdokkaita puolueille, sillä he saavat pääsääntöisesti paljon ääniä. Yleispoliitikon oman poliittisen uran jatkon kannalta vaalien tarjoamalla näkyvyydellä on oma merkityksensä.
Oletettavasti suuri osa kansanedustajista, mutta myös europarlamentaarikkoja ja ministereitä lähtee ehdolle maakuntavaaleissa. Monet heistä istuvat jo valmiiksi kotikuntansa valtuustossa. Huomattavaa on, että kansanedustajat ja europarlamentaarikot voivat kuitenkin enemmilläänkin kerätä vain noin viidenneksen maakuntavaltuustojen paikoista ja huomattavasti pienemmän osan ehdokaslistoilla.
Asiantuntemus valttia
Kolmas ehdokasryhmä ovat asiantuntijapoliitikot. Toisin kuin kunta- ja yleispoliitikoilla asiantuntijapoliitikoilla ei ole merkittävää aiempaa poliittista kokemusta, vaan heidän asiantuntemuksensa on nimenomaan sisältöosaamisessa. Vankka asiaosaaminen on peruja koulutus- ja ammattitaustasta. Koska asiantuntijapoliitikon profiili ei rakennu niinkään kunnallisten luottamustoimien ympärille, voi kannatuspotentiaali ulottua helpommin kuntarajojen yli.
Maakuntien päätehtäväkentän muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joten on oletettavaa, että osa äänestäjistä haluaa ehdokkaaltaan tämän alan osaamista. Tällöin esimerkiksi lääkärit ja hoitajat sekä muut sosiaali- ja terveydenhuoltoa tuntevat asiantuntijat ovat potentiaalisia ehdokkaita.
Toiset äänestäjät voivat vaalia ja arvostaa toisenlaista asiaosaamista, kuten hallinto- ja taloudenpitotaitoa. Lisäksi maakuntavaltuustoilla tulee olemaan myös kaavoitukseen, elinkeinopolitiikkaan ja kasvupalveluihin liittyviä tehtäviä, jolloin asiantuntijapoliitikkoja voi tulla myös näihin tehtäviin liittyviltä aloilta.
Eduskuntaan tähtäävät
Neljännen ehdokasryhmän muodostavat urapoliitikot. Urapoliitikot ovat erityisesti nuoria, mutta myös muun ikäisiä aloittelevia poliitikkoja, joiden pitkän aikavälin tähtäimenä on valinta eduskuntaan. Kansanedustajat ovat tyypillisesti karaistuneet erilaisissa kunnallisissa ja muissa luottamustoimissa ennen eduskuntaan nousemista. Maakuntavaltuustot muodostavatkin todennäköisesti uuden välietapin ja ponnahduslaudan kunnanvaltuustojen ja eduskunnan väliin.
Puolueiden näkökulmasta maakuntavaltuutetut ovat houkuttelevia ehdokkaita eduskuntavaaleihin. He ovat osoittaneet kykynsä kerätä paljon ääniä, ja maakuntavaalituloksen pohjalta voidaan vetää johtopäätöksiä heidän menestyksestä omaa kuntaa suuremmassa vaalipiirissä. Maakuntavaltuusto mahdollistaa myös maakunnallista näkyvyyden, mikä on tärkeää tulevaa eduskuntavaalimenestystä silmällä pitäen.
Ehdokashankinta on jo käynnissä, vaikka maakuntavaalit eivät olekaan saanet vielä viimeistä sinettiään eduskunnassa. Lainsäädännön viivästyminen ja jatkuva epävarmuus eivät varmastikaan helpota puolueiden tehtävää.
Maakuntavaaleihin on aikaa seitsemän kuukautta. Valmistautuminen on jo alkanut ja puolueiden strategisia valintoja voi seurata ehdokasasettelun edetessä: Haetaanko ehdokkaita kaikista kunnista väestömäärään suhteutettuna? Painotetaanko asiantuntemusta? Kuinka usea kansanedustaja lähtee tavoittelemaan maakuntavaltuutetun paikkaa? Julkistetaanko ensimmäiset nimet jo kevään aikana?
Kirjoittaja YTM Annu Perälä on Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen tohtorikoulutettava. Perälän ja hänen kollegansa VTM Mikko Leinon laajempi selvitys maakuntavaalien ehdokasasettelusta löytyy Ajatuspaja Toivon #Makuvaalit – pientä hienosäätöä maakuntavaaleihin (23.11.2017) julkiaisusta.