Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö ennen Venäjän hyökkäyssotaa
Oli 24. helmikuuta 2022, kun Venäjä aloitti brutaalin hyökkäyssodan Ukrainassa. Istuin ystäväni
Riku Ariman kanssa kahvilassa ja hän vakuutti, että lähtee Ukrainan armeijaan puolustamaan
länsimaisia arvoja. Arima taistelee tälläkin hetkellä Ukrainassa Venäjän armeijaa vastaan ja on
esiintynyt aiheesta julkisuudessa.
Itsekin halusin tehdä muutakin kuin olla aktiivinen virtuaalisesti, joten ajattelin tehdä gradun, mikä
käsittelisi Ukrainan tapahtumien heijastusvaikutuksia Suomeen ja Ruotsiin. Syntyi ajatus, että
kirjoittaisin Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä Krimin laittomasta liittämisestä Venäjään aina
Venäjän hyökkäyssotaan saakka.
Geopolitiikka muuttui ja etupiiriajattelu, jossa puolustusbudjetit ovat korkeat on palannut Euroopan
mantereelle. Ukrainan tapahtumilla on seurauksia Pohjois-Euroopassa. Krimin miehitys ei saanut
Euroopan maiden päättäjiä muuttamaan suhtautumistaan Venäjään. Ukraina lähentyi Krimin
miehityksen jälkeen EU:ta ja NATO:a, mikä ei sopinut Vladimir Putinille. Minskin toisen
sopimuksen jälkeen Ukrainan ja Venäjän suhde oli pattitilanteessa ja Venäjän sotaharjoitukset sai
esimerkiksi Suomen puolustusvoimat aavistamaan Venäjän hyökkäysaikeen.
Sotaharjoitusten yhteydessä Venäjä jätti kalustoa Ukrainan rajan läheisyyteen, mikä viittasi siihen, että Putinilla on
halu aloittaa täysimittainen hyökkäys Ukrainaan. Hyökkäys on kuitenkin saanut Pohjolan
puolueettomat maat NATO-maiksi. Suomi on NATO-maa ja Ruotsi de facto NATO-maa. Ennen
Venäjän täysimittaista hyökkäystä, Suomi ja Ruotsi olivat alkaneet tarkastelemaan suhdettaan sekä
bilateraalisesti että NATO suhdettaan uudella tavalla.
Tutkimuskysymysten muotoilu
Gradu pyrkii saamaan paremman käsityksen ylätasolla Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyöstä vuosina
2014–2022. Miten tämä yhteistyö tiivistyi kyseisellä ajanjaksolla Suomen perspektiivistä ja oliko
hallitukset ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö samanmielisiä, vai oliko instituutioiden välillä
eroavaisuuksia liittyen Ruotsin kanssa tehtävään puolustusyhteistyöhön.
Primäärinä lähteenä gradussa käytetään valtioneuvoston puolustusselontekoja, hallitusohjelmia ja
tasavallan presidentin uudenvuodenpuheita vuosilta 2012–2024. Myös Ruotsin vastaavia lähteitä
käytetään, mutta niihin ei keskitytä syvällisesti, sillä gradu käsittelee Suomen ja Ruotsin
puolustusyhteistyötä Suomen näkökulmasta. Metodologisesti gradu tulee käyttämään
diskurssianalyysia, sillä tarkoitus on tutkia Suomen valtionjohdon narratiivia liittyen Ruotsin kanssa
tehtävään puolustusyhteistyöhön.
Miksi aihe on tärkeä?
Suomi on NATO:n täysimääräinen jäsen ja pian todennäköisesti Ruotsikin Virkamiestasolla asiaa
tutkittiin jo heti Krimin miehityksen jälkeen, vaikka kansalaisten mielipide ei ollut tuolloin
kummassakaan maassa otollinen NATO-jäsenyydelle. Jos Suomessa syttyisi sota, se olisi
todennäköisesti osana laajempaa konfliktia ja tuolloin NATO:lla ei välttämättä olisi resursseja
keskittää Suomeen joukkoja. Näin ollen, oma uskottava puolustus yhdistettynä Pohjoismaiseen
yhteistyöhön, etenkin Ruotsin kanssa tehtävään yhteistyöhön korostuu.
Suomi ja Ruotsi ovat molemmat olleet NORDEFCO:ssa kehittämässä Pohjoismaiden turvallisuutta.
NORDEFCO on Pohjoismainen yhteinen puolustusyhteistyöhanke, johon kuuluvat kaikki
Pohjoismaat. Puheenjohtajuus on kiertävä ja Suomi on ollut järjestön puheenjohtajana 2013 ja 2017.
Sotilaallista yhteistyötä tehdään viidellä osa-alueella: suorituskyvyt, puolustusmateriaali,
henkilöstöhallinto ja koulutusjärjestelmät, harjoitukset ja opetustilaisuudet sekä operaatiot.
Nordefcolla ei ole pysyviä poliittisen tason rakenteita.
Hahmottaako länsi mitä on meneillään?
Kansainvälinen politiikka on monimutkaista, sillä Ukrainassa, Syyriassa ja Israelissa on sota ja
kaikissa näissä konflikteissa hyökkääjät ovat olleet joko Venäjän presidentti Vladimir Putin tai Iranin
islamilaisen tasavallan valtionjohtaja Ali Khamenei ja hänen alaisuudessansa toimivat Proxy-joukot.
Suomi ja Ruotsi ovat pieniä maita, mutta yhdessä ne voivat vaikuttaa merkittävästi kansainväliseen
politiikan kulisseissa. Ukrainan täytyy voittaa sota, muuten muutaman vuoden päästä alkaa uusi sota
Euroopassa.
Bijan Jahromi
Kirjoittaja tekee graduaan Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä Helsingin yliopistossa.
Katso lisää Gradupajasta.