Mitä aluevaltuutettujen edustusrooleilta voi odottaa? Kahdeksan hypoteesia
YTK Pinja Niinivuori
Kirjoittaja opiskelee Tampereen yliopistossa politiikan tutkimusta valtio-opin maisteriohjelmassa. Niinivuori laatii pro gradu -tutkielmaansa aluevaltuutettujen edustusrooleista ja suhteista edustettaviinsa.
Ensimmäisessä blogikirjoituksessani avasin gradututkielmani teoreettisen taustoja. Ne pohjautuvat edustajien edustusrooleihin, jotka jakautuvat painopisteeseen ja tyyliin. Näiden lisäksi edustajien käsitykset kansalaisten kyvyistä osallistua politiikkaan avaavat edustusroolien kanssa edustajan suhdetta edustettaviinsa entistä laajemmin.
Muodostan työssäni erilaisia hypoteeseja siitä, millaisia edustajia aluevaltuutetut ovat ja millaiset asiat vaikuttavat heidän edustajuuteensa. Edustusroolien testaamiseen hyödynnän syksyllä 2024 keräämääni kyselytutkimusaineistoa aluevaltuutetuista.
Hypoteesien muodostaminen
Aikaisempi tutkimus on nostanut esille edustajien omien kokemusten vaikutuksen siihen, millainen edustaja on. Erilaisten roolien omaksumista on pyritty selittämään esimerkiksi poliittisen sosialisaation avulla, jolloin esimerkiksi se minkä ikäisenä on aloittanut politiikassa voi olla tärkeä osa edustusroolien omaksumisessa. Sosiaalistumisagentti on vaikuttanut olevan merkityksellisempi silloin, kun edustajan työhön liittyy suoraan henkilökohtaisia kokemuksia, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa myös edustuksen painopisteeseen.
Tutkielman kannalta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat erityisesti kiinnostuksen kohteena, jonka takia ensimmäisenä hypoteesina on, että ”sosiaali- ja terveysalataustaiset aluevaltuutetut kokevat vahvemmin edustavansa omaa ammattiryhmäänsä kuin muut valtuutetut”.
Myös poliittinen kokemus ja kokemus lainsäädäntötyöstä sekä edustajana toimimisesta vaikuttaa edustusroolien kehittymiseen. Esimerkiksi senioriteetin, eli kuinka pitkään on ollut mukana poliittisessa toiminnassa tai lainsäädäntötyössä, merkitys erilaisten roolien omaksumisessa on havaittu: mitä pidempään on mukana poliittisessa päätöksenteossa ja lainsäädäntötyössä, sitä todennäköisemmin edustaja haluaa toimia ns. luotettuna miehenä, eli itsenäisempänä päätöksentekijänä.
Senioriteettiperiaatteen pohjalta tutkielman toisena hypoteesina on, että ”pidempi poliittinen kokemus lisää todennäköisyyttä luotetun miehen tyylimandaatille”.
Poliittisen kokemuksen lisäksi myös kunnianhimoiset tavoitteet vaikuttavat edustuksen kehittymiseen. Kunnianhimoisina tavoitteina voidaan pitää esimerkiksi luottamustoimien määrää, sekä erityisesti korkeatasoisia luottamustoimia kuten valtuustojen tai hallituksen puheenjohtajia, tai kansanedustajana toimimista.
Tutkimuksessa on havaittu, että kunnianhimoiset tavoitteet ja toimet ovat yhteydessä heikompaan suhteeseen edustajan ja edustettavan välillä. Tämän takia edustajalla ei ole välttämättä mitään selkeää yksittäistä ryhmää, jota hän katsoisi edustavansa tai rajoittavaa mandaattia: edustaja kokee edustavansa pikemmin laajempaa ryhmää, kuten hyvinvointialueen asukkaita, kuin omaa puoluettaan tai jotain yhteiskuntaryhmää.
Kolmas hypoteesi on ” Vahvempi poliittinen kokemus lisää todennäköisyyttä kokea edustavansa laajempaa osaa edustettavista”.
Edustuksen tyyli kiteytyy edustajan näkemykseen siitä, miten hän asettaa oman toimintansa rajat ja mahdollisuudet suhteessa edustettaviin. Edustajan voi ymmärtää valitsijoidensa tai edustettaviensa etuja ajavana lähettiläänä, tai toisaalta suhteellisen riippumattomana itsenäisenä päätöksentekijänä, kansanedustajana ja parlamentaarikkona, joka päättää siitä mitä yleinen etu edellyttää. Suhteen muotoutumiseen aikaisemmin mainitusti voi vaikuttaa muun muassa ammatillinen tausta, poliittinen kokemus ja kunnianhimo.
Neljäs hypoteesi näin ollen on ” sosiaali- ja terveysalataustaiset ovat todennäköisemmin sotedelegaatteja”, viides hypoteesi on ”johtavat tehtävät ja asiantuntijuuteen painottuva asema lisäävät todennäköisyyttä luotetun miehen tyylimandaatille” ja kuudes hypoteesi on ”pidempi poliittinen kokemus lisää todennäköisyyttä luotetun miehen tyylimandaatille”.
Ammattilaisuuden ja kokemuksen lisäksi selvitetään työssä ilmiötä, jossa edustajien luottamus kansalaisten kykyihin osallistua päätöksentekoon ja siitä käytävään keskusteluun
Luottamuksen tasoon on havaittu vaikuttavan esimerkiksi edustajan oma ammattiasema, asiantuntijuus sekä aikaisempi poliittinen kokemus. Tutkielman seitsemäs hypoteesi on ”laajempi kokemus poliittisista luottamustehtävistä vähentää luottamusta kansalaisten kykyihin osallistua poliittiseen päätöksentekoon”.
Kahdeksas hypoteesi on ”sosiaali- ja terveysalataustaisilla aluevaltuutetuilla on vähemmän luottamusta kansalaisten kykyihin osallistua poliittiseen päätöksentekoon kuin muilla aluevaltuutetuilla”.
Ilmiöt eivät toimi tyhjiössä, vaan ovat yhteydessä toisiinsa
Vaikka ennen varsinaista analyysiosuutta on mahdotonta todeta eri ilmiöiden välisiä yhteyksiä, ovat tutkittavat käsitteet kuitenkin sen verran samanlaisia, että niiden väliltä mitä todennäköisimmin löytyy yhteyksiä. Kuten jo edustusroolien kehittäjät ovat todenneet, painopiste ja tyyli ovat toisistaan eroavaisia, mutta eivät toimi täysin erillään, vaan ovat yhteydessä toisiinsa ja tukevat toisiaan edustajan toimissa.
Myös poliittisen luottamuksen hahmottaminen edustajien näkökulmasta auttaa myös hahmottamaan edustuksen tyyliä: heikompi luottamus voisi indikoida mahdollisesti vapaampaan mandaattiin perustuvaa edustuksen tyyliä, kun taas vahvempi luottamus voisi indikoida sidotumpaan mandaattiin perustuvaa edustuksen tyyliä.
Valtuutettujen tarkastelu kyselyaineistolla
Selvittääkseni rooleja ja ajatuksia kansalaisten kyvyistä toteutin syksyllä 2023 kyselytutkimuksen kaikille Suomen aluevaltuutetuille. Vastausprosentti oli odotetusti matala (noin 18 prosenttia), mutta resursseihin nähden olen tyytyväinen lopputulokseen.
Aineiston alustavassa tarkastelussa merkittäviä vinoumia ei ollut, jonka ansiosta monipuolinen analysointi tutkielman seuraavassa vaiheessa onnistunee hyvin. Aineiston tarkempi avaus, sekä muun muassa kyselylomake tulee löytymään loppuvuonna valmistuvasta pro gradu -tutkielmasta ja tuolloin laadittavasta kolmannesta Gradupajan blogikirjoituksesta.
YTK Pinja Niinivuori
Kirjoittaja opiskelee Tampereen yliopistossa politiikan tutkimusta valtio-opin maisteriohjelmassa. Niinivuori laatii pro gradu -tutkielmaansa aluevaltuutettujen edustusrooleista ja suhteista edustettaviinsa. Lue Pinjan ensimmäinen Grapupaja-kirjoitus: Edustuskäsitykset ja roolit – keitä poliitikot edustavat?
Lue lisää Ajatuspaja Toivon Gradupajasta.