Ajatuspaja ToivoJulkaisutKommentitGradupaja: Millaista Twitter-viestintää kansalaiset odottavat poliitikoilta?

Gradupaja: Millaista Twitter-viestintää kansalaiset odottavat poliitikoilta?

 

Politiikasta ja Twitteristä puhuttaessa ei voi olla mainitsematta Yhdysvaltain vuoden 2008 presidentinvaaleja. Niitä pidetään monelta osin käänteentekevänä poliittisena tapahtumana paitsi ylipäätään sosiaalisen median niin ennen kaikkea Twitterin näkökulmasta.

On vaikeaa löytää yhtäkään Twitterin kontekstiin sijoittuvaa poliittista tutkimusta, jossa Barack Obaman vaalikampanjan sosiaalisen median strategiaa ei jossain muodossa mainittaisi.  Juuri Obaman viestintästrategia erotti hänet muista kandidaateista, vaikka ei hän suinkaan ollut heistä ainoa, joka käytti Twitteriä.

Obaman nähtiin viestintätiiminsä kanssa ymmärtävän Twitterin todellisen luonteen, eli vuorovaikutteisuuden. Näin Obama-hype oli valmis ja lopputuloksen tiedämmekin. Obaman viesintästrategia vaikutti myös moniin poliitikkoihin, sillä hänen valitsemisensa jälkeen Yhdysvaltain kongressiedustajien Twitter-tilien määrä lähes tuplaantui kolmessa kuukaudessa.

 

Vuorovaikutus muokkaa poliittisia mielipiteitä

 

Perusolemukseltaan Twitter on nopeatahtinen, ympärivuorokautinen ja täynnä iskulauseita. Sen takia se sopiikin hänen mukaansa yhteen politiikkaan vaikuttavien trendien, kuten henkilöitymisen kanssa. Tämän Obama tiimeineen osasi ottaa huomioon kampanjoidessaan.

Kuten Yhdysvaltain vuoden 2008 presidentinvaalit osoittivat, Twitter on muuttanut poliitikkojen toimintaympäristöä merkittävästi. Twitter tarjoaa poliitikoille alustan, jossa mediavälitteiset vuorovaikutuksen muodot rakentuvat omalla erityisellä tavallaan.

Twitterin vuorovaikutteisuuden tarkastelu on tärkeää poliittisessa kontekstissa, sillä sen merkitys henkilön poliittisen kannan syntymiseen saattaa olla merkittävä. Twitter-käyttäjien suhde poliitikkoihin vaikuttaa usein enemmän heidän poliittisiin mielipiteisiinsä kuin esimerkiksi ystävät tai perhe.

Vuorovaikutussuhteen rakentumisella on poliitikon kannalta suuri merkitys, sillä omaa agendaa on helpompi saada läpi, mikäli seuraajan ja poliitikon suhde on kunnossa. Hyvä vuorovaikutussuhde on tärkeä molemmille osapuolille, sillä poliitikot tarvitsevat alustan, jossa heidän tietojaan jaetaan ja seuraajat nimenomaan nauttivat tiedon jakamisesta sekä siitä keskustelemisesta.

 

Pettymyksiä vuorovaikutussuhteissa

 

Tutkielmani kannalta onkin tärkeä selvittää, mikä aiheuttaa vuorovaikutusta kuntapoliitikon ja kansalaisten välillä Twitterissä. Aiemmissa tutkimuksissa on lähinnä keskitytty valtakunnan poliitikoihin kuin kuntapäättäjiin. Useissa tapauksissa näissä on tietysti päällekkäisyyksiä.

Aiemman tutkimustiedon mukaan poliitikoilla ja heidän seuraajillaan on hyvin erilaiset toiveet vuorovaikutuksesta.  Heidän mukaansa kansalaiset usein pettyvät seuraamiensa poliittisten päättäjien sitoutumisesta omiin seuraajiinsa.

Poliitikoille Twitter toimii yleensä yksisuuntaisena viestintäkanavana, kuin taas seuraajat haluavat käyttää Twitteriä molemminpuoliseen viestintään. Pettymyksistä huolimatta epätasapaino poliitikkojen ja seuraajien välisessä vuorovaikutuksessa ei kuitenkaan näytä aiheuttavan suuria ongelmia.

 

Eliittiverkostojen valta

 

Poliittinen valta on ollut viime viikkojen kuuma puheenaihe, kun keskustelua on käyty varsin värikkäissä tunnelmissa niin sotesta kuin tiedustelulaeistakin. Puolustusministeri Jussi Niinistö kommentoi helmikuun puolivälissä tiedustelulakien paluuta takaisin hallinto- ja puolustusvaliokunnan käsittelyyn kutsumalla twiittailevia perustuslakiasiantuntijoita perustuslakitalebaneiksi.

Kommentista voi päätellä, että puolustusministeri koki vallan siirtyneen eduskunnan suurelta enemmistöltä twiittailevien asiantuntijoiden käsiin, vaikka sotilastiedustelulakien kohtalon piti olla jo lähes selvä.

Epätasapainoa poliitikkojen ja kansalaisten välisissä vuorovaikutussuhteissa aiheuttavat niin ikään valtasuhteet. Dijck (2013) toteaakin, ettei Twitter ole neutraali kanava ja kaikki sen käyttäjät eivät ole tasavertaisesti vaikutusvaltaisia. Hän käyttää esimerkkinä juuri asiantuntijavaltaa käyttäviä henkilöitä, joiden mielipiteellä on suurempi painoarvo kuin vaikka tavallisella kansalaisella.

Tuskin puolustusministeri Niinistökään olisi kommentoinut tavallisen kansalaisen twiittailua tiedustelulaeista. Näen valtasuhteiden osaltaan muodostuvan poliitikkojen ja kansalaisten välisten vuorovaikutussuhteiden haasteeksi.  Isotaluksen (2017) mukaan pelkkä poliittinen asema ei kuitenkaan takaa suosiota Twitterissä, vaan olennaisempaa on viestiä aktiivisesti, jolloin keskeisiin keskusteluihin voi päästä mukaan myös eliitin ulkopuolelta.

 

Retoriikkataituruus kaksiteräinen miekka

 

Twitter ei välttämättä tuo mitään uutta vuorovaikutukseen, jos jo aiemmin olemassa olleet eliittiverkostot siirtyvät suoraan sinne. Näkökulma on mielenkiintoinen, sillä tämä tarkoittaisi kansalaisten vallan pysymistä samansuuntaisissa mittasuhteissa kuin perinteisen median aikakautena. Sen sijaan, että valta eliitin ulkopuolella olisi kasvanut se onkin pysynyt samana ja vain alusta on muuttunut.

Näen, että populistinen retoriikka voi kääntyä poliitikkojen ihmisläheisempää mediaosallistumista vastaan, vaikka tunnepitoisuus olisikin poliitikkojen ja kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa merkittävää.  Haasteeksi poliitikoille voi muodostua monien asioiden yhteen sovitettavuus, sillä poliitikot joutuvat mykypäivänä panostamaan sekä poliittiseen päätöksentekoon että reagoimaan ennalta arvaamattomiin poliittisiin tapahtumiin ja kysymyksiin.

 

Twitter-gradun aineistona Helsingin kaupunginvaltuutetut

 

Pro gradu -työtäni varten tviitit on kerätty Helsingin kaupunginvaltuuston syyskuun viimeisen kokouksen ja sitä seuranneen viikon (26.9.-3.10.) välisenä aikana. Tviittiaineisto on yhteensä useita tuhansia tviittejä, jotka koostuvat kaupunginvaltuutettujen, kokouksista viestivien toimijoiden (esim. kaupunkien virallinenTwitter-tili) ja kansalaisten tviiteistä sekä niiden uudelleentviittauksista, tykkäämisistä että Twitter-tilien maininnoista.

Aineisto kerättiin NodelXL-ohjelman avulla käyttäen sen Import / From Twitter Search Network –toimintoa, jolla pystyy hakemaan maksimissaan 2000 tviittiä viikon ajalta. Haut tehtiin kaupunginvaltuutetuista, kokousten virallisista aihetunnisteista ja kaupungin Twitter-tilistä.

Alustavasti voidaan jo todeta, että kaupunginvaltuutetut käyttivät Twitteriä monesti yksisuuntaiseen viestintään sekä muiden eliittiryhmien, kuten toimittajien tai muiden poliitikkojen kanssa viestimiseen. Tviittien määrissä oli myös suuria eroja ja muutamilla kaupunginvaltuutetuilla ei ollut lainkaan Twitter-tiliä tai se ei ollut aktiivinen. Nämä jätettiin aineistossa huomioimatta.

Seuraavassa blogikirjoituksessani tulen avaamaan tutkielmani tuloksia siitä, mikä saa aikaan kuntapäättäjien ja kansalaisten vuorovaikutusta Twitterissä.

 

Emma Virkkunen

Kirjoittaja on Ajatuspaja Toivon gradupajalainen, joka valmistuu yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen Yliopistosta. Tässä ensimmäisessä  gradupaja-kirjoituksessaan Virkkunen kuvasi tutkielman lähtökohdat. Lue tästä, mistä Gradupajassa on oikein kyse!

 

 

Kirjallisuus:

Dijck, J. 2013. The Culture of Connectivity: a Critical History of Social Media. Oxford New York: Oxford University Press.

Helsingin Sanomat. 2019. Tiedustelulait myöhästyvät huomattavasti: palautettiin yllättäen takaisin valiokuntien käsittelyyn – Jussi Niinistö nimitteli asiantuntijoita ”perustuslakitalebaneiksi”. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006001586.html. Viitattu 20.2.2019.

Isotalus, P. 2017. Mediapoliitikko. Helsinki: Gaudeamus.

Marttila, M. 2018. #vainkansanedustajajutut – Kansanedustajien Twitter-käyttö ja sitä selittävät tekijät. Teoksessa: Isotalus, P., Jussila, J. & Matikainen, M. (toim.) 2018. Twitter viestintänä: ilmiöt ja verkostot. Tampere: Vastapaino.

Parmelee, J. & Bichard. S. 2012. Politics and the Twitter Revolution. New York: Lexington Books.

Ruoho, I. & Kuusipalo, J. 2018. Läsnäolon valtaa: Politiikan ja median eliittiverkostot Twitterissä. Teoksessa: Isotalus, P., Jussila, J. & Matikainen, M. (toim.) 2018. Twitter viestintänä: ilmiöt ja verkostot. Tampere: Vastapaino.

Venetsias, T. 2009. UM Study shows congressional use of Twitter falls short. University of Maryland.

Yle. 2019. Puolustusministeri syytti ”perustuslakitalebaneja” tiedustelulakien viivyttämisestä. https://yle.fi/uutiset/3-10647077. Viitattu 20.2.2019.