Gradupaja: Kuntapäättäjien ja kansalaisten välinen vuorovaikutus Twitterissä on vähäistä
Poliittinen viestintä on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana sosiaalisen median alustojen myötä enemmän henkilölähtöisemmäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että poliitikot pystyvät nykyään paremmin kiertämään sekä oman puolueensa ja toisaalta toimittajien portinvartijan roolin. Poliitikot voivat itse olla suorassa vuorovaikutuksessa seuraajiensa kanssa. Tässä vuorovaikutuksessa varsinkin Twitterillä on merkittävä rooli.
Poliittista kampanjointia on tutkittu huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi kuntapoliitikkoja ylipäätään. Suomessa jonkinlaisena Twitterin läpimurtona poliittisessa kampanjoinnissa voidaan pitää vuoden 2011 eduskuntavaaleja, joista voidaan puhua ensimmäisinä ”some-vaaleina”. Tuolloin kansanedustajaehdokkaat profiloituivat ensimmäistä kertaa sosiaalisen median aktiivisina käyttäjinä vaalikampanjoidensa yhteydessä.
Feministinen puolue aktiivisin Twitterissä
Tutkielmassa tarkasteltiin yhden kaupunginvaltuuston kokousviikon Twitterissä tapahtunutta vuorovaikutusta. Helsingissä on yhteensä 85 valtuutettua, joista aineistonkeruun aikana Twitter-tili oli 81 valtuutetulla. Aineistonkeruun aikana heistä aktiivisia oli seitsemänkymmentä. Ensimmäiseksi otettiin tarkasteluun kaikkien valtuustoryhmien keskimääräinen tviittausaktiivisuus.
Feministisen puolueen Katju Aro tviittasi viikon aikana 149 kertaa, mikä nosti feministisen puolueen kaikista aktiivisimmaksi tviittaajaksi. Prosenttimääräisesti se julkaisi kaksikymmentäyhdeksän prosenttia kaikista tviiteistä. Seuraavana perässä tulivat vasemmistoliitto (14 %) ja kokoomus (12 %).
Muutamat kunnanvaltuutetut nostivat valtuustoryhmien tviittauskeskiarvoa huimasti. Tulokset olivat hyvin samankaltaisia kuin eduskuntapuolueissa. Tulosten kannalta on yllättävää, että vihreät olivat vasta kuudenneksi aktiivisin valtuustoryhmä, vaikka juuri pääkaupunkiseudulla suositut vihreät ja kokoomus on nähty aiemmassa tutkimuksessa aktiivisina Twitter-käyttäjinä.
Huomattavaa oli myös se, että kaikki valtuustoryhmät olivat edustettuina Twitterissä ja suurimmalla osalla ryhmistä Twitter-tili oli kaikilla ryhmän valtuutetuilla.
Näyttää siltä, että kuntapäättäjät ovat ottaneet Twitterin aktiivisesti käyttöön, mutta eivät välttämättä hyödynnä kaikkia sen tarjoamia mahdollisuuksia.
Jyrkät mielipiteet keräävät reaktioita
Tarkastelin tutkielmassani lähemmin yhdentoista aineistonkeruun aikana aktiivisimman Helsingin kaupunginvaltuutetun Twitter-viestintää. Aktiivisimmat valtuutetut olivat Juhana Vartiainen (Kok.), Mia Nygård (Kok.), Pia Pakarinen (Kok.), Dan Koivulaakso (Vas.), Anni Sinnemäki (Vihr.), Otto Meri (Kok.), Suldaan Said Ahmed (Vas.), Katju Aro, (FP), Pilvi Torsti (SDP), Jussi Halla-Aho (PS) ja Mai Kivelä (Vas.).
Yksitoista aktiivisinta kaupunginvaltuutettua julkaisivat viikon aikana omia tviittejä yhteensä 277 kappaletta. Eniten julkaistiin mielipiteiksi tyypiteltyjä tviittejä. Tämän lisäksi julkaistiin myös ilmoituksiksi, henkilökohtaiseen elämään ja toivotuksiksi tyypiteltyjä tviittejä.
Tviittien saamien reaktioiden määrä vaihteli suuresti. Mielipiteet keräsivät suurimman määrän reaktioita, keskimäärin 40 tykkäystä, 4,3 uudelleentviittausta ja 3 kommenttia. Vertailun vuoksi heikoiten reaktioita saivat toivotukset, jotka keräsivät keskimäärin 15,4 tykkäystä, 1,4 uudelleentviittausta ja yhden kommentin.
Huomionarvoista tarkastelussa on se, että reaktiomäärien keskiarvoa nostivat monessa tapauksessa perussuomalaisten Jussi Halla-Ahon tviitit, jotka keräsivät suuria reaktiomääriä. Tviitit olivat monessa tapauksessa jyrkkiä, suorasanaisia ja retoriikaltaan populistisia. Halla-Ahon tviitit saattoivat kerätä satoja tykkäyksiä, kun monien muiden valtuutettujen julkaisut vain jotain kymmeniä tai ehkä vain muutamia.
Tätä saattaa osaltaan selittää Halla-Ahon vankka internetissä oleva kannattajajoukko, joka on seurannut häntä jo ennen liittymistään perussuomalaisiin. Halla-Ahon kannattajakunta ei ole laaja pelkästään internetissä, vaan hänen seuraajansa ovat aktiivisia äänestämään mestariksikin kutsuttua perussuomalaisten johtajaa. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa Halla-Aho sai yli 30 000 ääntä Helsingin vaalipiirissä.
Vuorovaikutus kansalaisten kanssa on vähäistä
Kokonaisuudessa näyttää siltä Helsingin kaupunginvaltuutettujen ja kansalaisten välillä esiintyy vähäistä vuorovaikutusta, mutta pidemmät keskustelut osapuolten välillä olivat harvinaisia.
Helsingin kaupunginvaltuutetut olivat enemmän vuorovaikutuksessa mielipidevaikuttajien ja asiantuntijoiden kanssa. Toisaalta rajanveto näiden kaikkien ryhmien välillä onkin välillä häilyvä. Vastausmäärät kansalaisille vaihtelivat myös huomattavasti yhdentoista kaupunginvaltuutetun kesken.
Vastausmäärät näyttivät luonnollisesti olevan yhteydessä valtuutettujen yleiseen tviittausaktiivisuuteen. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, etteivät valtuutetut olisi valmiita keskustelemaan kansalaisten kanssa. Mahdollista on, ettei osa valtuutetuista saanut kommentteja kansalaisilta, joihin olisi välttämättä vaadittu vastusta. Toisaalta tutkielmassa ei myöskään perehdytty valtuutettujen saamien kommenttien luonteeseen.
Voikin olla, että osa valtuutettujen saamista kommenteista oli sisällöltään esimerkiksi epäasiallisia, eikä niihin sen vuoksi vastattu.
Valtuutetut näyttivät aineiston perusteella vastaavan tviitteihin asioista, joissa he olivat olleet aiemminkin aktiivisia. Esimerkiksi Juhana Vartiainen tviittasi ja vastasi moniin talouteen liittyviin kysymyksiin kun taas Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristöä koskeviin asioihin.
Twitter näyttäytyi aineiston perusteella olevan kuntapoliitikoille nimenomaan vahvasti työhön liittyvä sosiaalisen median alusta, jossa henkilökohtaiseen elämään liittyvää tietoa jaettiin tai tuotiin esiin melko vähän.
Emma Virkkunen
Kirjoittaja on Ajatuspaja Toivon gradupajalainen, joka valmistuu yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen Yliopistosta. Kahdessa muussa blogi-kirjoituksessa Virkkunen on kertonut tutkielmansa lähtökodista ja poliittisesta Twitter-viestinnästä tutkimuskirjallisuudessa.
Lue tästä, mistä Gradupajassa on oikein kyse!