Gradupaja: Keskinäisen luottamuksen todellinen luonne näyttäytyy käytännön kautta
Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä lausunto 2/13 osoittavat keskinäisen luottamuksen periaatteen merkityksen käytännössä. Sen perusteella voidaan havaita, että vaikka olettama luottamuksesta on vahva, ei sillä kuitenkaan tarkoiteta ns. sokeaa luottamusta. EUT:n tuomioiden perusteella on selvää, että jäsenvaltioilta ei vaadita täysin automaattista ja poikkeuksetonta luottamusta toistensa toimintaan.
Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että jäsenvaltioiden yhteiset arvot ja niitä toimeenpanevan lainsäädännön noudattaminen luovat pohjan keskinäiselle luottamukselle. Periaatteen merkitys on perustavanlaatuinen, koska se mahdollistaa unionin sisämarkkinat. Unionin tuomioistuimen mukaan perusoikeudet kuuluvat lisäksi tällaisen rakennelman keskiöön. Jäsenvaltioiden on siten katsottava, että toiset jäsenvaltiot noudattavat unionin oikeuksia ja erityisesti perusoikeuksia.
Tästä seuraa myös kaksi negatiivista velvoitetta jäsenvaltioille. Ne eivät saa vaatia toiselta jäsenvaltiolta unionin oikeuden takaamaa perusoikeuksien tasoa korkeampaa perusoikeussuojaa. Ne eivät myöskään saa poikkeuksellisia tilanteita lukuun ottamatta tarkistaa, onko toinen jäsenvaltio tietyssä yksittäistapauksessa noudattanut perusoikeuksia.
Keskinäinen luottamus ja eurooppalainen pidätysmääräys
EUT:n eurooppalaista pidätysmääräystä koskevien tapausten tarkastelu havainnollistaa sitä, millaisissa konkreettisissa tilanteissa keskinäisen luottamuksen periaate tulee esiin. Eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla toimeenpaneva jäsenvaltio tekee oikeudellisen päätöksen henkilön kiinniottamisesta. Tämä kiinniotettu henkilö palautetaan pidätysmääräyksen antaneeseen jäsenvaltioon vastaamaan teoistaan. Pidätysmääräystä koskevan puitepäätöksen mukaan menettelyssä on kuitenkin noudatettava perusoikeuksia.
EUT:n Aranyosi & Căldăraru -tuomiossa (yhdistetyt asiat C-404/15 ja C‑659/15 PPU, ECLI:EU:C:2016:198) arvioitiin sitä, voidaanko henkilöitä palauttaa Unkariin ja Romaniaan, joissa kansallisen tuomioistuimen mukaan on riski syytettyjen epäinhimillisestä ja halventavasta kohtelusta. EUT:n mukaan eurooppalainen pidätysmääräys on lähtökohtaisesti pantava täytäntöön, sillä puitepäätöksen nimenomaiset kieltäytymisperusteet eivät soveltuneet tapaukseen.
Tuomioistuimen mukaan poikkeaminen tästä pääsäännöstä on kuitenkin poikkeuksellisissa olosuhteissa mahdollista. Mikäli on painavia perusteita sille, että syytetty joutuisi luovutuksen vuoksi epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi, tulee luovuttamispäätöstä EUT:n mukaan ensin lykätä, ja mikäli vaaran olemassaoloa ei voida kohtuullisessa ajassa sulkea pois, tulee viranomaisen päättää luovuttamismenettelyn lopettamisesta.
Arvioinnin pohjana olevien tietojen on kuitenkin oltava objektiivisia, luotettavia, tarkkoja ja asianmukaisia, ja niiden perusteella on oltava todettavissa puutteita pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion vankilaolosuhteissa.
Keskinäinen luottamus ja perus- ja ihmisoikeudet
EUT on määrittänyt keskinäisen luottamuksen rajoja myös N.S.-tapauksessa (yhdistetyt asiat C‑411/10 ja C‑493/10, ECLI:EU:C:2011:865). EUT vastasi tuomiossaan Irlannin ja Englannin tuomioistuinten kysymyksiin siitä, voidaanko turvapaikanhakijoita palauttaa Kreikkaan, vaikka oli tiedossa, että Kreikan turvapaikanhakuprosessissa on vakavia puutteita, ja esimerkiksi oikeussuojakeinot ovat siellä riittämättömiä ja vaikeasti saatavilla.
EUT toteaa, että keskinäinen luottamus on unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ja yhteisen turvapaikkajärjestelmän perusta. Jäsenvaltioiden tulee luottaa siihen, että toiset jäsenvaltiot noudattavat unionin oikeutta ja perusoikeuksia. EUT:n mukaan vähäiset rikkomukset eivät voi johtaa jäsenvaltion vapautumiseen palauttamista koskevista velvoitteistaan.
Tilanne on kuitenkin toinen, mikäli on vakavasti syytä pelätä, että vastaanottavan jäsenvaltion menettelyissä on systeemitason puutteita. Jos tämän vuoksi on uskottavia perusteita sille, että turvapaikanhakijat joutuvat epäinhimillisen ja halventavan kohtelun kohteeksi, ei palauttaminen ole unionin oikeuden mukainen.
Edellä kuvatusta oikeuskäytännöstä on pääteltävissä, että vaikka keskinäisen luottamuksen olettama on unionissa vahva, ei sillä tarkoiteta ”sokeaa luottamusta”. Periaate ei vapauta jäsenvaltioita noudattamasta perus- ja ihmisoikeuksia.
Ajos-tapaus ja luottamuksen rikkoutuminen
Ajos-tapausta (C-441/14, ECLI:EU:C:2016:278) voidaan käyttää esimerkkinä keskinäisen luottamuksen rikkoutumisesta jäsenvaltion tuomioistuimen ja EUT:n välillä. Kyse on poikkeuksellisesta tapauksesta, johon liittyy lukuisia oikeudellisia yksityiskohtia. Yksinkertaistettuna kyse oli kuitenkin eurooppaoikeudellisen periaatteen ja kansallisen lain säännöksen tulkinnasta.
EUT:n tuomiossa todetaan, että Tanskan korkeimman oikeuden oli käsillä olevassa tapauksessa ensisijaisesti tulkittava kansallista oikeutta unionin oikeuden kanssa yhdenmukaisella tavalla. Mikäli tämä ei olisi mahdollista, olisi kansallisen lain säännös jätettävä tässä yksittäistapauksessa soveltamatta, sillä se oli unionin oikeuden vastainen.
Tanskan korkein oikeus teki kuitenkin yllättävän ratkaisun ja jätti noudattamatta EUT:n ratkaisua, joka on kansallisia tuomioistuimia sitova. Tanskan korkein oikeus käytti perusteena seikkoja, joita se ei ollut nostanut esiin ennakkoratkaisupyynnössä ja joihin EUT ei siten ollut voinut ottaa kantaa.
Ajos-tapauksessa ongelma oli kahtalainen. Ensinnäkin kyse oli oikeudellisesta, oikeusjärjestysten välisestä konfliktitilanteesta. Toisaalta oikeustieteilijät ovat kiinnittäneet myös huomiota tuomioistuinten väliseen puutteelliseen dialogiin, joka ilmeni ennakkoratkaisupyynnöstä sekä tuomioista.
Ajos-tapaus havainnollistaa luottamuksen yhtä ulottuvuutta ja merkitystä myös tuomioistuinten välisessä toiminnassa. Lisäksi se osoittaa, että onnistunut dialogi on luottamuksen rakentumisen kannalta äärimmäisen tärkeää.
Unionin tavoitteet toteutuvat tehokkaimmin luottamuksen kautta
Keskinäiseen luottamukseen perustuva yhteistyö mahdollistaa unionin lainsäädännön tehokkaan soveltamisen ja siten yhteisten eurooppalaisten tavoitteiden edistämisen. Oikeuskäytännön luoma keskinäisen luottamuksen periaatteen sisältö tarjoaa jäsenvaltioille tosiasiallisesti toteuttamiskelpoisen tavoitteen.
Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja toimielinten luottamukseen perustuva ja sitä edistävä toiminta antaa mahdollisuuden tiiviille yhteistyölle EU:n sisällä. Vastaavasti EU-lainsäädännön epäjohdonmukainen soveltaminen ja rikkoutunut luottamus toimijoiden välillä saattaa aiheuttaa kääntymistä sisäänpäin ja pois yhteistyöstä. Lisäksi keskinäisen luottamuksen tiivis kytkeytyminen oikeusvaltioon ja demokratiaan sekä perus- ja ihmisoikeuksiin tekee siitä tänä päivänä erittäin ajankohtaisen ja tavoittelemisen arvoisen.
Kirjoittaja on Ajatuspaja Toivon gradupajalainen. Ketolan gradun näkökulma on oikeudellinen, mutta aiheessa on myös laajempaa yhteiskunnallista tarttumapintaa ja ajankohtaista pohdintaa Euroopan perusarvioista ja niiden merkityksestä.
Lenita Ketolan ensimmäinen Gradupaja-kirjoitus: ”Keskinäisen luottamuksen periaate Euroopan unionissa”
Lue tästä henkilöesittelyt ja tarkemmin siitä, mistä Gradupajassa on oikein kyse!