Gradupaja: Keskinäisen luottamuksen periaate Euroopan unionissa
Nykymaailmassa 28:n jäsenvaltion unionia haastetaan sekä sisältä että ulkoa päin. Se, miten unioni kykenee nopeasti muuttuvassa maailmassa reagoimaan ja vastaamaan näihin haasteisiin riippuu jäsenvaltioiden yhtenäisyydestä ja luottamuksesta toisiaan kohtaan. Keskinäisen luottamuksen turvin unioni voi myös entistä paremmin toteuttaa perussopimuksissa sovittuja tavoitteitaan.
Tutkielmassani hahmotetaan keskinäisen luottamuksen periaatteen määritelmällistä sisältöä, merkitystä sekä osatekijöitä. Yhteiskuntamme toimivuuden kannalta demokratia, perus- ja ihmisoikeudet sekä oikeusvaltio muodostavat ratkaisevan tärkeän kokonaisuuden. Keskinäisen luottamuksen periaate liittyy kiinteästi kaikkiin edellä mainittuihin ja siksi sen tutkiminen on tärkeää ja ajankohtaista.
Käytän tutkielmassani käytännön esimerkkinä Ajos-tapausta, jonka on nähty ilmentävän keskinäisen luottamuksen rikkoutumista. Siinä Tanskan korkein oikeus ensin pyysi Euroopan unionin tuomioistuimelta (EUT) ennakkoratkaisua ikään perustuvaa syrjintää koskevassa tapauksessa. EUT antoi ratkaisunsa, mutta loppujen lopuksi Tanskan korkein oikeus päätti asian toisin. Ratkaisun perustelut olivat yllättävät, eivätkä siinä kuvatut ongelmakohdat käyneet ilmi ennakkoratkaisupyynnöstä.
Kansallisilla tuomioistuimilla on velvollisuus noudattaa EUT:n tuomioita, joten tanskalaisen oikeusistuimen ratkaisu on aiheuttanut hämmästystä oikeustieteen kentällä. Ajos-tapaus esittelee keskinäisen luottamuksen yhden ilmenemismuodon, mutta osoittaa toisaalta myös kansallisen oikeusjärjestyksen ja eurooppaoikeuden välisen jännitteen. Kahden oikeusjärjestyksen yhteensovittaminen ei aina suju ongelmitta, ja konfliktien välttäminen vaatii tahtoa ja toimenpiteitä kummaltakin osapuolelta.
Keskinäisen luottamuksen määritelmästä
Keskinäisen luottamuksen periaatteen sisältö ja merkitys määrittyvät pääasiassa perussopimuksia alemmanasteisen säädösaineiston ja EUT:n oikeuskäytännön perusteella. Yleisesti periaatteen sisältöä on käsitelty EUT:n lausunnossa 2/13, jossa unionin tuomioistuin asiakysymyksenä arvioi EU:n mahdollisuutta liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. EUT:n mukaan jäsenvaltioiden välisellä luottamuksella on perustavanlaatuinen merkitys unionin oikeudessa ja sen avulla voidaan ylläpitää aluetta, jossa ei ole sisärajoja. EUT:n mukaan jäsenvaltioilta voidaan vaatia olettamusta, että myös toiset jäsenvaltiot noudattavat perusoikeuksia. Jäsenvaltiot eivät lausunnon mukaan voi poikkeuksellisia olosuhteita lukuunottamatta tarkistaa, noudattavatko muut jäsenvaltiot tosiasiallisesti unionin tasoisia perusoikeuksia.
Merkittävä osa keskinäistä luottamusta koskevasta oikeudellisesta aineistosta liittyy unionin vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueelle. Lukuisten vastavuoroista tunnustamista ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevien oikeustapausten perusteella määrittyvät keskinäisen luottamuksen rajat sekä ne konkreettiset tilanteet, joissa siitä voidaan poiketa vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueella.
Luottamuksen rakentumisesta
Yhteiset arvot ovat luottamuksen muodostumisen lähtökohta. Unionin yhteinen arvopohja on löydettävissä sopimuksesta Euroopan unionista. Keskinäisen luottamuksen näkökulmasta on syytä kiinnittää erityistä huomiota sopimuksen 2 ja 4 artikloihin.
Lisäksi on tärkeää tunnistaa ne toimijat, jotka osallistuvat keskinäisen luottamuksen rakentamiseen unionissa. Luottamus voidaan jakaa poliittiseen ja toiminnalliseen osaan, jolloin toimijoiden joukko muodostuu melko laajaksi. Kansallisesti ja kansainvälisesti on tunnistettavissa useita tahoja, jotka voivat joko rakentaa tai murentaa luottamusta unionin tasolla.
EUT on merkittävä toimija unionin oikeuden kontekstissa, joten sen toiminnan tarkasteluun on perusteltua kiinnittää erityistä huomiota. Unionin suunta määrittyy unionin toimielimissä, ja siksi on tärkeää tarkastella myös sitä, kuinka jäsenvaltiot ovat niissä edustettuina. Osallisuus ja kuulluksi tulemisen tunne edistävät yhtenäisyyttä ja siten luovat pohjaa luottamukselle.
Lenita Ketola
Kirjoittaja on Ajatuspaja Toivon gradupajalainen.. Ketolan gradun näkökulma on oikeudellinen, mutta aiheessa on myös laajempaa yhteiskunnallista tarttumapintaa ja ajankohtaista pohdintaa Euroopan perusarvioista ja niiden merkityksestä
Lue tästä henkilöesittelyt ja tarkemmin siitä, mistä Gradupajassa on oikein kyse!