Keskinäinen luottamus on EU:n mahdollisuus
Erilaisten kriisien koetellessa Euroopan unionia puheissa esiintyvät yhä useammin perusarvot, etenkin demokratia, perus- ja ihmisoikeudet sekä oikeusvaltioperiaate. Nämä arvot kytkeytyvät kiinteästi kysymykseen keskinäisestä luottamuksesta, joka voidaan nähdä jopa unionin menestyksen edellytyksenä ja mittarina.
Keskinäisen luottamuksen periaatteella tarkoitetaan oikeudellisessa mielessä pelkistetysti sitä, että jäsenvaltiot noudattavat unionin oikeutta, erityisesti perusoikeuksia, ja luottavat myös toisten jäsenvaltioiden niin tekevän. Oikeudellisen periaatteen merkitys korostuu EU:n vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueella, mutta kuten ihmiselämässäkin, luottamuksellisen ilmapiirin on helppo nähdä liittyvän laajasti kaikkeen toimintaan.
Koronakriisi on tietenkin asettanut EU:n ennennäkemättömään tilanteeseen ja asettanut myös luottamuskysymyksen uuteen kontekstiin. Kriisi on osoittanut EU:n keskeneräisen valmistautumisen vastaaviin poikkeustilanteisiin, mikä vaikuttaa väistämättä keskinäiseen luottamukseen unionissa. Sekä unionin passiivisuus epidemian alkuvaiheessa että aktiivisuus 750 miljardin euron arvoisen elpymisvälineen toteuttamisessa ovat omiaan luomaan jakolinjoja jäsenmaiden välille. Epidemian jatkuessa selväksi on käynyt myös se, että kriisiaikoina jäsenvaltioilla on taipumus kääntyä sisäänpäin. Eurooppalainen yhteistyö jää vasta toiselle sijalle sen mahdollisista hyödyistä huolimatta.
Keskinäisellä luottamuksella on sijansa myös kriisin väistyttyä. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että vain keskinäiseen luottamukseen nojaavassa unionissa yhteisiä tavoitteita voidaan toteuttaa tehokkaasti. Unionin perusarvot luovat pohjan keskinäisen luottamuksen rakentumiselle. Vastaavasti luottamuksen voidaan nähdä myös lujittavan näitä arvoja. Demokratia, perus- ja ihmisoikeudet sekä oikeusvaltio ovat ajankohtaisempia kuin koskaan, ja niiden tulee olla läsnä kaikessa toiminnassa. Selvää on myös, että unionilla tulee olla käytössään tehokkaat keinot rikkomusten käsittelemiseen. Viimeistään Puolan ja Unkarin toiminta on tämän osoittanut.
Yhteisistä arvoista kumpuava luottamus sitouttaa jäsenvaltioita eurooppalaiseen yhteistyöhön ja mahdollistaa sen kehittämisen edelleen. Yli kahdenkymmenen jäsenvaltion alueella on selvää, ettei jokaisen jäsenvaltion kaikkia toiveita voida toteuttaa. Tärkeää on kuitenkin prosessien läpinäkyvyyden, tasapuolisuuden ja päätösten huolellisen perustelemisen riittävä taso. Jäsenvaltioissa täytyy ylläpitää tunnetta siitä, että niiden unionista saamansa hyöty on haittoja suurempaa. Esimerkiksi uuden elpymisvälineen osalta tämä tavoite ei ole täysin toteutunut.
Haasteet korona-ajan jälkeen
Keskinäiseen luottamukseen perustuva unioni on toimintavalmis ja kykenee ketterästi reagoimaan sitä kohtaaviin haasteisiin. Myös korona-ajan jälkeen unionia tulevat kohtaamaan monet vaikeat haasteet esimerkiksi ilmastoa, taloutta, ääriliikkeiden nousua sekä yksittäisten jäsenvaltioiden piittaamatonta toimintaa koskien. Kysymys kuuluukin, onko unioni kyennyt ottamaan opiksi viime vuosien ja kuukausien tapahtumista, ja osataanko tämä oppi muuntaa oikeanlaiseksi toiminnaksi.
Tulevaisuudessa keskinäinen luottamus voi olla ratkaiseva kysymys EU:n globaalin vaikutusvallan osalta. Luottamuksen voidaan sanoa olevan vahva vasta silloin, kun se läpäisee kaikki toiminnan tasot – unionin kansalaisista valtioiden johtoon ja ylimpiin tuomioistuimiin asti.
Kuten taloudessakin, myös oikeudellisesta näkökulmasta katsoen voi hieman yksinkertaistaen todeta, että luottamus synnyttää tervettä ja eteenpäin vievää toimintaa, mutta globaalissa maailmassa epäluottamuksen myötä ongelmat kasautuvat ja laajentuvat. Vakaissa oloissa Euroopan unioni voi selviytyä ilman luottamustakin, mutta vain luottamuksen myötä se voi kukoistaa.
Kirjoittaja on Ajatuspaja Toivon gradupajalainen. Ketolan gradun näkökulma on oikeudellinen, mutta aiheessa on myös laajempaa yhteiskunnallista tarttumapintaa ja ajankohtaista pohdintaa Euroopan perusarvioista ja niiden merkityksestä.
Lenita Ketolan ensimmäinen Gradupaja-kirjoitus: ”Keskinäisen luottamuksen periaate Euroopan unionissa”
Lenita Ketolan toinen Gradupaja-kirjoitus: ”Keskinäisen luottamuksen todellinen luonne näyttäytyy käytännön kautta”