Kaupunginvaltuutetut Twitterissä – mikä synnyttää vuorovaikutusta kansalaisen ja kuntapäättäjän välille?

 

Viime viikolla helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Otto Meri (kok.) kommentoi Twitterissä Helsingin vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloitetta, jonka tavoitteena on, että Helsingin kaupunkikonserni ja siihen kuuluvat yhtiöt ja yhtymät järjestäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen perinnän omana työnään.

 

Aloitteen tarkoituksena on vähentää asiakasmaksuista johtuvia maksuvaikeuksia ja perintätoimenpiteitä.  Meren tviitillä on tällä hetkellä 69 tykkäystä 13 uudelleentviittausta ja 172 kommenttia (tarkistettu 4.6.2018). Viestillään Meren voikin sanoa aiheuttaneen vuorovaikutusta kuntapäättäjän ja kansalaisten välille, vaikka tviittiä toki kommentoivat myös muut poliittiset toimijat ja puolueet.

Tampereen yliopiston puheviestinnän pro gradu -työssäni tarkastelen juuri kaupunginvaltuutettujen ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta Twitterissä. Ensisijainen kiinnostuksen kohteeni on, mikä saa vuorovaikutusta aikaan, jos saa. En niinkään ole kiinnostunut siitä toteutuuko vuorovaikutteisuuden ihanne.

Tarkastelen vuorovaikutusta kaupunginvaltuutettujen ja muiden kaupunginvaltuustojen kokouksista viestivien toimijoiden (esim. kaupunkien viralliset Twitter-tilit), tviittien (tweet), uudelleentviittauksien (retweet eli RT), tykkäysten (like) ja Twitter-tilien mainintojen (mention) perusteella.

 

Politiikan medioituminen

Median merkitys politiikassa ja ylipäätään yhteiskunnassa on kasvanut. Medioitumisella tarkoitetaan yhteiskunnallista muutosprosessia, jossa mediasta on tullut erityisen vaikutusvaltainen yhteiskunnan eri alueilla. Mediakentän muutos ei tarkoita pelkästään muutosta yksittäisten henkilöiden mediasuhteessa, vaan laajemmin eri alojen ja toimijoiden keskuudessa. Medialogiikan muutos on pakottanut myös poliitikot parantamaan mediataitojaan. (Isotalus 2017).

Suomessa Twitteristä puhutaan usein eliitin mediana, jossa eri alojen vallankäyttäjät keskustelevat keskenään. On mahdollista, että Twitterin vuorovaikutteisuus voi myös osallistaa kansalaisia ja saada heidät kiinnostumaan päätöksenteosta. Herkman (2011) on todennut, että kansalaisten luottamus poliittiseen toimintaan kasvaa, mikäli he kokevat voivansa vaikuttaa paikallistason poliittisiin kysymyksiin. Suomen kaltaisessa hallintojärjestelmässä kaupunginvaltuusto on lähin kuntalaisia oleva hallinnon taso, jonka päätökset näyttäytyvät eri tavalla kuntalaisten arjessa esimerkiksi eduskunnan päätöksentekoon verrattuna. Kuntapäättäjien ja kansalaisten vuorovaikutusta onkin syytä tarkastella, sillä kaupunginvaltuutetut päättävät kuntalaisia läheisesti koskevista asioista.

Isotaluksen, Jussilan ja Matikaisen (2018) mukaan Twitterin yhteiskunnallinen merkitys muotoutuu siitä, että kynnys olla vuorovaikutuksessa ennestään tuntemattomien käyttäjien kanssa on erityisen matala. Vaikka sosiaalisen median käsitettä on kritisoitu sosiaalinen-sanaan liittyen muun muassa kysymällä, onko olemassa mediaa, joka ei olisi luonteeltaan sosiaalista (ks. Laaksonen et al. 2013; Siapera 2012) niin se ja erityisesti Twitter on mahdollistanut suoran vuoropuhelun poliitikkojen ja kansalaisten välillä. Periaatteessa kuka tahansa voi tviitata esimerkiksi pääministeri Juha Sipilälle tai YK:n pääsihteeri António Guterresille.

Vaikka Twitteriä pidetään vuorovaikutteisena sosiaalisen median yhteisö- ja mikroblogipalveluna niin tutkijat eivät kuitenkaan ole täysin yksimielisiä siitä, mitkä toiminnot kuuluvat Twitterin vuorovaikutteisuuden piiriin (ks. Larsson 2015, Hayes, Carr & Wohn 2016, Fuchs 2014, Tromble 2016). Tutkielmassani rajaan Twitterin ominaisuuksien tarkastelusta pois vain yksityisviestit (D tai DM).

 

Vaihtelevaa vuorovaikutusta?

Tutkielmani aineisto koostuu kaupunginvaltuutettujen, kokouksista viestivien toimijoiden (esim. kaupunkien viralliset Twitter-tilit) ja kansalaisten tviiteistä sekä niiden uudelleentviittauksista, tykkäämisistä että Twitter-tilien maininnoista. Yleisesti viestejä tarkastellessa huomasin, että hajonta reagointien määrässä on suurta. Osa tviiteistä sai lukuisia uudelleentviittauksia, tykkäyksiä ja mainintoja kun taas toiset eivät saaneet lainkaan.

Myös kaupunginvaltuutettujen Twitter-profiilien kohdalla on eroja. Toiset käyttävät Twitteriä puhtaasti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyviin asioihin. Osalla viestit sekoittuvat myös yksityiselämään, kuten harrastuksiin ja viihteeseen. Tiukka linjanveto tai tviittien lokerointi olisi tarpeetonta, koska poliittisista intressilähtökohdista viestiminen on aina jollain tavalla myös henkilökohtaista.

Hypoteesina oletan, että kaupunginvaltuutettujen ja kansalaisten vuorovaikutus Twitterissä vaihtelee runsaasti. Varsinaisen keskustelun syntyminen kaupunginvaltuustojen kokouksista saattaa olla pienimuotoista ja rajoittua selvästi joidenkin tiettyjen aihealueiden ympärille.

Poliitikkojen tunnettuus vaikuttaa oletettavasti jollain tasolla vuorovaikutteisuuden syntyyn ja se ei luultavasti ole samanlaista vähemmän tunnettujen kaupunginvaltuutettujen ja kansalaisten välillä kuin mitä se on myös valtakunnan politiikassa toimivilla päättäjillä.

Toisaalta oletan myös, että erilaiset kohut ja intohimoja herättävät aiheet saavat aikaan vuorovaikutusta, vaikka kaupunginvaltuutettu ei olisi vielä kovin tunnettu.

Otto Meri julkaisi muutama päivä somekohun jälkeen vastineen saamaansa palautteeseen Uuden Suomen blogissaan. Tätä ennen Meren viestistä oli ehditty julkaista juttu ainakin Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä. Meren Twitterissä jakama teksti ei ole toistaiseksi synnyttänyt samanlaista vuorovaikutusta kuin hänen aiemmin Twitterissä julkaisema napakka viesti. Vuorovaikutuksen syntymistä ei voida kuitenkaan pitää näin yksiselitteisenä, sillä myös perinteinen ja sosiaalinen media ruokkivat tällä saralla toinen toisiaan.

 

Emma Virkkunen

Kirjoittaja on Ajatuspaja Toivon gradupajalainen, joka valmistuu yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen Yliopistosta. Lue tästä, mistä Gradupajassa on oikein kyse!

 

Kirjallisuus:

Fuchs, C. 2014. Social media: a critical introduction. Los Angeles: Sage

Hayes, R. A., Carr, C. T., & Wohn, D. Y. 2016. One click, many meanings: Interpreting paralinguistic digital affordances in social media. Journal of Broadcasting & Electronic Media, 60(1), 171-187.

Helsingin Sanomat 2018. Helsingin kokoomuspoliitikon ”ilmainen neuvo” perintätoimistojen kanssa kamppaileville vähävaraisille: ”Laskut kannattaa maksaa ajoissa”. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005701539.html. Viitattu 3.6.2018.

Herkman, J. 2011. Politiikka ja mediajulkisuus. Jyväskylä: Vastapaino, Bookwell Oy.

Iltalehti 2018. Kokoomuspoliitikon ”ilmainen neuvo” velkojen perinnässä pyristeleville herätti raivon – aikoo pyytää anteeksi: ”Ettei kukaan luule, etten kykene empatiaan”. https://www.iltalehti.fi/politiikka/201805312200983602_pi.shtml. Viitattu 3.6.2018.

Isotalus, P. 2017. Mediapoliitikko. Helsinki: Gaudeamus.

Isotalus, P., Jussila, J. & Matikainen, M. (toim.) 2018. Twitter viestintänä: ilmiöt ja verkostot. Tampere: Vastapaino.

Laaksonen, S., Matikainen, J. & Tikka, M. 2013. Tutkimuskohteena vuorovaikutus ja keskustelu verkossa. Teoksessa Otteita verkosta. Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Tampere: Vastapaino.

Larsson, A. O. 2015. Going viral? Comparing parties on social media during the 2014 Swedish election. Convergence: The International Journal of Research into New Media Technologies, doi:10.1177/1354856515577891. Published online before print April 2, 2015.

Lietsala, K. & Sirkkunen, E. 2008. Social media: introduction to the tools and processes of participatory economy. Tampere: University of Tampere, Hypermedia Lab.

Murthy, D. 2013. Social Communication in the Twitter Age. Cambridge: Polity Press.

Otto Meri 2018. Ylivelkaantuminen on yhteiskunnallinen ongelma. http://ottomeri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256291-ylivelkaantuminen-on-yhteiskunnallinen-ongelma. Viitattu 3.6.2018.

Tromble, R. 2016. Thanks for (actually) responding! How citizen demand shapes politicians interactive practices on twitter. New Media & Society, doi:10.1177/1461444816669158. Published online before print September 23, 2016.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ryhmäaloite asiakasmaksujen perinnästä kaupungin omana toimintana. 27.9.2017.  https://www.hel.fi/static/public/apk/vuorjann4/C876E819-2811-4A17-AC68-B2CD797ED573/Liite.pdf.  Viitattu 1.6.2018.