Edustuskäsitykset- ja roolit – keitä poliitikot edustavat?
Keitä poliitikot todellisuudessa edustavat? Poliitikkojen edustuskäsitykset ja -roolit ovat tutkittuja erityisesti kansallisella tasolla, mutta alueellinen taso on jäänyt tutkimusta vaille. Uusi hallinnon taso ja uudenlainen mahdollisuus toimia poliittisena edustajana selkeästi sote-kysymyksiin rajatulla päätöksenteon areenalla avaa ovet tutkia poliittista edustusta uudessa valossa.
Uusi edustuksellinen toimielin
Sosiaali- ja terveysalan uudistus on ollut vuosien ajan poliitikkojen työpöydällä, mutta se toteutui vasta Marinin hallituskaudella vuonna 2021. Uudistus jäi usein kiinni perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, jossa monesti nousi esiin tarve tuoda niin laaja ja merkityksellinen hallinon taso lähemmäs kansalaisia, ihanteellisessa tapauksessa edustukselliseksi ja poliittiseksi elimeksi.
Marinin hallitus sai lopulta aikaan uudistuksen, jonka keskeisenä osana oli uuden hallinnon tason luominen kunnallisen ja valtakunnallisen tason välille. Tätä kautta muodostui kansanvaltaan perustuvat 21(?) uutta hyvinvointialuetta ja niitä hallitsevat aluevaltuustot.
Edustuksellisuuden ja kansan tahdon kuuleminen oli merkittävä osa soteuudistuksen onnistumista. Hyvinvointialueen vastuulla olevat palvelut vaikuttavat ja kuuluvat niin merkittävällä tasolla kansalaisten arkeen, ettei niitä voinut perustusvaliolautakunnan mukaan täysin jättää virkamieshallinnon vastuulle.
Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin tammikuussa vuonna 2022, joissa äänestysprosentti jäi matalaksi, vain 47,5 prosenttiin. Heikkoa äänestysprosenttia on selitetty heikolla tiedottamisella ja nopealla aikataululla sekä Helsingin vaalipiirin puuttumisella. Alhaisen äänestysprosentin lisäksi huomionarvoista on myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten korkea edustus valtuustoissa ympäri hyvinvointialueiden: valituista valtuutetuista yli neljäsosa oli sosiaali- ja terveysalalta. Hyvinvointialueiden päätöksenteon tiukka rajaus sote-kysymyksiin houkutteli valtuustoihin juuri niihin asioihin perehtyneitä asiantuntijoita.
Millä tavalla aluevaltuutettujen ammatillinen tausta erityisesti sosiaali- ja terveysalalla vaikuttaa heidän edustusrooleihinsa sekä erityisesti suhteeseen edustettaviansa kohtaan?
Toteutuuko demokratia?
Demokratian toteutumista voi arvioida kriittisesti niin matalan äänestysprosentin, kuin valtuustoihin valikoituneen, asiantuntijapainotteisen edustajien ryhmän perusteella. Lopulta on kuitenkin epäselvää, keitä aluevaltuutettuina toimivat sotealan ammattilaiset edustavat. Ovatko he demokratian nimissä kansanvallan toteuttajia, vai haluavatko he toimia valtuustoissa oman ammattikuntansa tai jonkin muun ryhmän äänenä?
Myös aluevaltuutettujen poliittisessa kokemuksessa on paljon vaihtelua. Osa valtuutetuista on toiminut jo pitkään kuntapolitiikassa, osa on myös kansanedustajia, kun taas osa valtuutetuista on ensimmäisessä poliittisessa luottamustoimessaan. Lisäksi asiantuntijoiden käsitys omasta liikkumavarasta poliittisena edustajana on epäselvää.
Uudenlainen päätöksenteon taso ja valtuutettujen monipuoliset taustat tarjoavat mielenkiintoisen mahdollisuuden tarkastella erilaisten edustajien suhteita edustettaviinsa, erityisesti siitä näkökulmasta kuinka paljon valtuutetut luottavat edustettaviensa kompetenssiin osallistua päätöksentekoon ja keskusteluun.
Edustus tutkimuksessa
Edustaminen ja ehkä spesifimmin ilmaistuna representaatio ymmärrettiin nykymerkityksessään 1400-luvulla edustamisena tai jonkin tilalla olemisena ja kuvana tai muotona olemisena. Suhdetta on pyritty hahmottamaan deskriptiivisen sekä substantiivisen edustuksen kautta. Deskriptiivinen edustaminen keskittyy siihen, millainen edustaja on, kun taas substantiivinen edustaminen on keskittynyt edustajan tekoihin ja toimiin.
Edustettava voi arvioida edustajan(sa) tekoja tosiasiallisten tekojen kautta. Näitä tekoja on tosin vaikea ennustaa esimerkiksi vaalien aikana, mikäli edustaja ei kerro omia arvoja, motiiveja ja tavoitteita ennen valintaansa. Usein tämän takia edustajat tekevät itsestään edustusväitteitä tai määrittelevät omia edustusroolejaan. Väitteen edustajalla on usein omasta mielestään yhteys edustettaviin, esimerkiksi edustaja voi katsoa kuuluvansa johonkin tiettyyn ryhmään tai muutoin tietää ryhmän intresseistä.
Edustusrooleja on klassisesti eroteltu painopisteeseen ja tyyliin. Painopisteellä viitataan siihen, mitä tai millaisia ryhmiä edustaja katsoo edustavansa. Painopisteen mittaaminen tutkimuksessa on jäänyt usein kuitenkin vajaaksi, ja usein edustajan edustuskäsitys eri ryhmistä jää epäselväksi. Tätä ongelmaa pyrin ratkomaan edustusidentiteetin käsitteellä, jonka tarkoituksena on pureutua vahvemmin edustajan arvojen ja mahdollisesti myös ideologioiden monipuolisuuteen ja niiden painottamiseen osana edustusta.
Tyylillä taas tarkoitetaan periaatteita, joita edustajan tulisi tai joita hän noudattaa. Periaatteet liittyvät usein niihin vapauksiin, joita edustaja voi ottaa: onko edustaja sidottu intresseihin, joita hän katsoo edustavansa, vai onko hän vapaampi päätöksentekijä. Painopiste ja tyyli on erotettu teoriassa toisistaan, mutta käytännössä molemmat käsitteet toimivat yhdessä edustajan toiminnassa. Erityisesti edustuksen tyyli vaikuttaa edustajan ja edustettavan suhteeseen.
Millaisia poliittisia edustajia aluevaltuutetut ovat?
Tutkielmassa tarkastellaan aluevaltuutettuja poliittisina edustajina edustuksen painopisteen ja tyylin määritelmien kautta. Työssä selvitetään, millainen suhde edustettaviinsa valtuutetuilla on riippuen siitä, ovatko he itse sote-alan ammattilaisia.
Edustussuhdetta tarkastellaan etenkin siitä näkökulmasta, missä määrin valtuutetut luottavat edustettaviensa eli hyvinvointialueiden asukkaiden poliittiseen kompetenssiin ja kykyyn osallistua hyvinvointialueen päätöksentekoon. Aluevaltuutettujen vastaukset tutkielman kysymyksiin kerätään kyselytutkimuksena kevään 2024 aikana, ja analysoidaan soveltuvia tilastollisia menetelmiä hyödyntäen.
YTK Pinja Niinivuori
Kirjoittaja opiskelee Tampereen yliopistossa politiikan tutkimusta valtio-opin maisteriohjelmassa. Niinivuori laatii pro gradu -tutkielmaansa aluevaltuutettujen edustusrooleista ja suhteista edustettaviinsa. Lue lisää Ajatuspaja Toivon Gradupajasta.