Gradupaja: Enemmistövaalitapa toisi Pirkanmaalle kaksipuoluejärjestelmän

 

Graduni käsittelee enemmistövaalitavan käyttöönoton potentiaalisia vaikutuksia suomalaisten puolueiden voimasuhteisiin. Ensimmäisessä Gradupaja-kirjoituksessa kerrottiin First past the post -vaalijärjestelmästä yleisemmin ja nyt pääsemme jo tarkastelemaan tutkielman osatuloksia Pirkanmaalta.

Tutkin tuloksia kahden eri mallin, puoluemallin ja blokkimallin pohjalta. Puoluemalli perustuu nykyiseen puoluejärjestelmään, jossa kaikki nykyiset puolueet kilpailevat yksin kaikissa vaalipiireissä. Blokkimallissa keskusta, kokoomus ja kristillisdemokraatit muodostavat oikeistoblokin sekä SDP, vihreät ja vasemmistoliitto vasemmistoblokin. Perussuomalaiset sekä RKP jäävät blokkijärjestelmän ulkopuolelle ja kilpailevat itsenäisinä puolueina.

 

Miltä näyttäisivät vaalipiirit?

 

Vaalijärjestelmän testaus edellyttää uutta vaalipiirijakoa Pirkanmaalla. Se on tehty seuraavin periaattein:  Asukasluku ei saa poiketa yli kolmanneksella valtakunnallisesta keskiarvosta ja vaalipiirien tulee olla maantieteellisesti yhtenäisiä. Mikäli kaksi edellä mainittua sääntöä sen mahdollistavat, kunnat sekä asutuskeskukset tulee säilyttää yhtenäisinä ja kaupunki- ja maaseutualueiden sisällyttämistä samaan vaalipiiriin tulee välttää.

Pirkanmaan maakunnassa on mallinnuksessani 19 kappaletta noin 28 000 asukkaan vaalipiirejä. Näistä kahdeksan sijaitsee Tampereella, yksi puoliksi Tampereella ja puoliksi ympäryskunnassa, viisi ympäryskunnissa ja viisi muualla Pirkanmaalla. Asukasluvultaan pienimmän vaalipiirin muodostaa 23 000 asukkaan Lempäälä, suurimman taas 31 000 asukkaan Kangasala. Maantieteellisesti pienin vaalipiiri on vain muutaman neliökilometrin kokoinen Kaleva-Tammelan vaalipiiri, suurin taas kattaisi koko Pohjois-Pirkanmaan ja noin viidenneksen koko maakunnan pinta-alasta.

 

 

Pirkanmaan vaalipiirimallinnus ja niiden tulokset vuosien 2011, 2015 ja 2019 eduskuntavaaleissa enemmistövaalitapaan perustuvalla vaalijärjestelmällä laskettuna. Ylhäällä puoluemallin tulokset, alhaalla blokkimallin tulokset.

 

Puoluemallissa SDP olisi ollut selvä voittaja Pirkanmaalla

 

Pirkanmaalla olisi puoluemalliin perustuvassa enemmistövaalitavassa kaksi suurta puoluetta, SDP ja Kokoomus. Yhdessä nämä puolueet olisivat voittaneet vuosien 2011-2019 eduskuntavaalituloksia simuloiden vähintään 70 % maakunnan vaalipiireistä, vaikka äänimäärässä mitattuna ne olisivat saaneet kaikissa kolmissa vaaleissa maksimissaan hieman yli 40 % äänistä.

Kokoomuksen kannatus keskittyisi etenkin Tampereen vauraampiin ympäryskuntiin sekä keskusta-alueen läheisyyteen, kun taas sosialidemokraattien valtakuntaa olisivat eteläisen Pirkanmaan vanhat teollisuuskaupungit sekä Tampereen lähiöt. Tuloksista näkyy hyvin, kuinka SDP olisi onnistunut vuoden 2019 vaaleissa moninkertaistamaan paikkamääränsä voittamalla lähes kaikissa aiemmin kokoomuksen hallussa olleissa vaalipiireissä Tampereella sekä ympäryskunnissa. Tällaiset rajut muutokset paikkamäärissä olisivat enemmistövaalitavassa huomattavasti yleisempiä.

Keskusta saisi kannatusta lähinnä Pohjois-Pirkanmaan haja-asutusalueilla, vihreät voittaisi vuodesta 2015 lähtien nuorten ja opiskelijoiden asuttaman Kaleva-Tammelan vaalipiirin ja perussuomalaiset kontrolloisivat vaihtelevasti Ylöjärven, Länsi-Pirkanmaan ja Akaan seutua. Vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit jäisivät kokonaan ilman paikkoja niiden kannatuksen ollessa liian alhaista ja maantieteellisesti hajanaista.

Eräs tutkimuksessa esille tullut mielenkiintoinen havainto löytyi Pohjois-Pirkanmaan vaalipiiristä, jossa vuonna 2011 sekä keskusta että perussuomalaiset olisivat saaneet yhtä monta ääntä. Vaikka ratkaisinkin tilanteen lopulta arvalla perussuomalaisten hyväksi, osoittaa tilanne hyvin, kuinka joissain vaalipiireissä enemmistövaalitapaa käytettäessä yhdellä äänellä olisi huomattavasti enemmän merkitystä. Useissa vaalipiireissä voittaja valittaisiinkin vain muutamien satojen tai jopa kymmenten äänten enemmistöllä.

 

Pirkanmaan vaalipiirien tulokset vuosien 2011, 2015 ja 2019 eduskuntavaalituloksilla puoluemalliin perustuvalla enemmistövaalitavalla laskettuna.

 

 

Blokkimallissa vain muutama vaalipiiri ratkaisee

 

Blokkimallin tulokset heijastelisivat jossain määrin puoluemallin tuloksia, joskin yksinkertaistettuna. Blokkimallissa oikeistoblokin voima keskittyisi Pirkanmaan ulkoreunoille, kun taas vasemmistoblokki hallitsisi suurinta osaa Tampereesta sekä Nokian ja Valkeakosken vanhoja teollisuuskaupunkeja. Suurin osa vaalipiireistä olisikin niin kutsuttuja turvallisia vaalipiirejä (”safe seat”), jossa vain yhdellä blokilla olisi realistiset mahdollisuudet voittoon.

Kilpailullisia vaalipiirejä olisikin vain muutamia, ja Pirkanmaan vaalitulos käytännössä päätettäisiin näissä vaalipiireissä. Tästä suuresta turvallisten vaalipiirien määrästä osoituksena toimii se, että kun puoluemallissa vuoden 2019 vaaleissa vaalipiirin voittanut puolue sai annetuista äänistä keskimäärin 4,2 % enemmistön, blokkimallissa keskimääräinen vastaava enemmistö olisi 13,1%. Ensimmäiseksi ja toiseksi tulleiden puolueiden välillä olisi blokkimallissa siis yli kolme kertaa suurempi määrä ääniä.

Suuresta turvallisten vaalipiirien määrästä huolimatta blokkien väliset voimasuhteet vaihtelisivat melko tasaisesti, eikä kummallakaan blokilla olisi Pirkanmaalla varsinaista ylivoimaa. Vuonna 2011 blokit olisivat saaneet lähes yhtä monta paikkaa, vuonna 2015 oikeistoblokki olisi ollut selvästi vahvempi ja vuonna 2019 vasemmistoblokki olisi saanut vaalivoiton. Sekä vasemmisto- että oikeistoblokkien vaalivoitot olisivat tulleet Tampereen ympäryskunnista, sillä suurimmassa osassa Tampereen vaalipiireistä olisi turvallinen vasemmistoenemmistö, ja vastaavasti maaseutualueiden vaalipiireissä olisi turvallinen oikeistoenemmistö.

Perussuomalaiset olisi tullut vuosina 2011 ja 2015 joissain vaalipiireissä toiseksi, mutta vuonna 2019 puolue olisi tipahtanut kaikissa vaalipiireissä kolmannelle sijalle. Puolueen kannatus ei yksinkertaisesti olisi riittänyt päihittämään kahta laajapohjaista blokkipuoluetta. Perussuomalaisia ei myöskään auta puolueen melko tasaisesti jakautunut kannatus ympäri maakuntaa, jonka vuoksi puolueella ei ole tiettyä yksittäistä vahvaa kannatusaluetta, josta on enemmistövaalitavassa hyötyä. Perussuomalaisten tilanne muistuttaisikin Iso-Britannian itsenäisyyspuolue UKIP:ia, joka sai vuoden 2015 vaaleissa lähes 13 % äänistä mutta vain yhden paikan parlamentin alahuoneeseen.

 

Pirkanmaan vaalipiirien tulokset vuosien 2011, 2015 ja 2019 eduskuntavaalituloksilla blokkimalliin perustuvalla enemmistövaalitavalla laskettuna.

 

 

Yleisiä havaintoja tuloksista

 

Kaiken kaikkiaan enemmistövaalitapa muuttaisi vaalituloksia Pirkanmaalla merkittävästi. Puoluemallissa pienpuolueet kärsisivät menettäessään paikkoja, kun taas suuret puolueet voisivat saada suuria vaalivoittoja, joita suhteellinen vaalitapa ei tällä hetkellä mahdollista.

Suurten puolueiden paikkamäärä vaihtelisi rajusti vaaleista toiseen, kun taas pienet ja keskikokoiset puolueet menettäisivät ainakin Pirkanmaalla kaikki kansanedustajansa. Lisäksi puoluemallissa on havaittavissa myös enemmistövaalitapaan liittyvä Duvergerin lain ennustama siirtymä kohti kahden suuren puolueen, tässä tapauksessa SDP:n ja kokoomuksen, ylivaltaa. Blokkimallissa oikeisto- ja vasemmistoblokit kilpailisivat keskenään muutamissa kilpailullisissa vaalipiireissä, kun taas suurimmassa osassa muita vaalipiirejä jommallakummalla blokilla olisi niin iso ylivoima, ettei toinen blokki kykenisi sitä realistisesti voittamaan.

Lopuksi on huomattava, että tulokset ovat vain suuntaa-antavia. Erilaisia tapoja jakaa Pirkanmaa 19 eri vaalipiiriin on loputtomia, ja esittämäni jako onkin vain yksi lukemattomista mahdollisista vaihtoehdoista. On myös huomioitava, että kansalaisten äänestyskäyttäytymistä enemmistövaalitavassa ei pysty ennustamaan. Voi olla, etteivät kansalaiset äänestäisi enemmistövaalitapaa käytettäessä samoja puolueita kun suhteellisessa vaalitavassa, ja etenkin blokkimallissa jako oikeistoblokin ja vasemmistoblokin äänestäjiin voi olla varsin häilyvä.

Esitetty paikkamäärä antaa siis vain suuntaa-antavan yleiskuvan mahdollisesta vaalituloksesta, vaikka tulokset esitetäänkin yksityiskohtaisesti. Tämä on hyvä pitää mielessä tuloksia tarkemmin analysoitaessa sekä myöhemmin julkaistavassa kolmannessa blogikirjoituksessani, jossa esitellään koko Suomen tulokset.

 

Arttu Rintanen 

Kirjoittaja on Ajatuspaja Toivon gradupajalainen, joka tekee valtio-opin pro gradu -työtään Tampereen yliopistossa. Rintasen tutkielmassa esitellään enemmistövaalitavan käyttöönoton potentiaalisia vaikutuksia suomalaisten puolueiden voimasuhteisiin. Seuraa Twitterissä: @ArttuRintanen.

Rintasen ensimmäinen Gradupaja-kirjoitus: Miltä näyttäisi first-past-the-post-vaalijärjestelmä Suomessa? 

 Lue tästä, mistä Gradupajassa on oikein kyse!