Kysymyksissä kartoitettiin, millä tavoin kansalaisten Nato-kantaan vaikuttavat Venäjän toimet Ukrainassa sekä Ruotsin mahdollinen eteneminen omassa jäsenhakemuksessaan. Lisäksi kysyttiin, millainen merkitys valtiojohdon ja asiantuntijoiden näkemyksillä on siinä, miten kansalaiset muodostavat omaa Nato-kantaansa. 

Selvitys tarjoaa kiinnostavaa tietoa vaaliasetelmista: Minkä ikäiset ehdokkaat pääsivät listoille? Entäpä valtuustoihin? Kuinka sukupuolittuneita eri puolueet ovat? Miten kasvavien kaupunkien poliittinen valta jakaantuu puolueiden ja eri ikäluokkien välillä? Olemme keskittyneet erityisesti suurimpien (yli 100 00 asukkaan kaupunkien vaalitulokseen) ja rajanneet tarkastelun kuuteen suurimpaan eduskuntapuolueeseen.

Euroopan unionin parlamentissa operoivan ID-ryhmän politiikka perustuu kritisointiin ja integraation vastustukseen. Gradututkielmassani tarkastelen, tarjoaako Identiteetti ja demokratia -ryhmä aidosti vaihtoehtoa kansalaisille, vai onko tarkoitus vain nostaa kannatusta populistisen politiikan kautta?

Sosiaali- ja terveyspalveluista ei voi keskustella ilman, että esillä on myös palveluiden käyttäjien itsemääräämisoikeuden näkökulma, johon liittyy mahdollisuus itse vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin. Tässä selvityksessä asiaa kysyttiin vastaajan omasta näkökulmasta. Ylivoimaiselle enemmistölle eli 70 prosentille vastaajista olisi tärkeää saada itse valita, mitä hakee tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut.

Euroopan lähiympäristö on toista vuosikymmentä ollut enemmän tai vähemmän jatkuvassa turbulenssin tilassa. Ei ole mitenkään selvää, että konfliktit ja erimielisyydet enää ratkaistaan sääntöperusteisen yhteistyön ja vakiintuneiden instituutioiden puitteissa. Pystyykö EU osana läntistä turvallisuusyhteisöä vastaamaan kaikkiin uusiin haasteisiin, ja mitä vaihtoehtoja Suomella on – vielä ainakin toistaiseksi NATOon kuulumattomana valtiona?

– Tarvitsemme ajatuspajoja tuomaan esiin tulevaisuuden kehityskulkuja ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Tutkimustietoa tarvitaan niin valmisteluun, ohjelmatyöhön kuin päivänpoliittiseen keskusteluun. Näen Ajatuspaja Toivon tehtäväkentän kiinnostavana ja hyödyllisenä. Lähden innostunein mielin johtamaan hallitustyöskentelyä, kertoo Grahn-Laasonen.

Meillä tulisi käynnistää perusteellinen keskustelu maahanmuuttajien tulevasta painoarvosta ja merkityksestä suomalaisessa politiikassa. Samalla tulisi etsiä käytännön keinoja, kuinka maahanmuuttajat saataisiin aktiivisemmin mukaan suomalaiseen poliittiseen vaikuttamiseen. Tämän pitäisi kiinnostaa kaikkia puolueita, koska äänioikeutettuja maahanmuuttajia on Suomessa vuosi vuodelta enemmän.

On the global chessboard, it is questionable whether the EU should be seen as a player at all – or just a piece that others push around. As Europeans, we cannot expect anyone outside our own circles to come to solve these issues for us. It has long been clear that they are left for ourselves to be dealt with. The question is: Can we do it?

Rokotteet jakavat ihmisten mielipiteitä laajasti, mikä on helposti nähtävissä mm. sosiaalisen median alustoilla käytävässä keskustelussa. Erityisen paljon keskustelua ovat herättäneet koronavirusinfektion ennaltaehkäisyyn käytettävät uudentyyppiset DNA- ja RNA-rokotteet. Liikkeellä on ollut valtavasti disinformaatiota, joka ei perustu syvälliseen lääke- tai luonnontieteelliseen tutkittuun tietoon.