Miten enemmistövaalitapaan siirtyminen vaikuttaisi Suomen puolueiden voimasuhteisiin? Syntyisikö enemmistöhallitus helpommin erilaisessa vaalijärjestelmässä ja kuinka uudenlainen vaalipiirijako vaikuttaisi kampanjointiin ja äänestysaktiivisuuteen?

Suomalainen perustuslakivaliokunta on kansainvälinen erikoisuus hyvine ja huonoine puolineen. Miten perustuslakivaliokunta onnistuu luovimaan läpi kapeikosta, jossa samanaikaisesti tarve vaikeille ja  mittaville reformeille kasvaa, mutta samanaikaisesti myös perusoikeuksien painoarvo korostuu?

Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja toimielinten luottamukseen perustuva ja sitä edistävä toiminta antaa mahdollisuuden tiiviille yhteistyölle EU:n sisällä. Vastaavasti EU-lainsäädännön epäjohdonmukainen soveltaminen ja rikkoutunut luottamus toimijoiden välillä saattaa aiheuttaa kääntymistä sisäänpäin ja pois yhteistyöstä.

Pirkanmaalla olisi puoluemalliin perustuvassa enemmistövaalitavassa kaksi suurta puoluetta, SDP ja Kokoomus. Yhdessä nämä puolueet olisivat voittaneet vuosien 2011-2019 eduskuntavaalituloksia simuloiden vähintään 70 % maakunnan vaalipiireistä, vaikka äänimäärässä mitattuna ne olisivat saaneet kaikissa kolmissa vaaleissa maksimissaan hieman yli 40 % äänistä.

Kirjassaan Marttinen ja Mäki-Lohiluoma kuvaavat vakuuttavasti, kuinka edistysusko on modernin oikeiston kantava voimavara. Menneen ajan haikailu ja kaunistelu eivät tee poliittisesta liikkeestä uskottavaa ja kiinnostavaa. Sen sijaan uudet ratkaisut ja myönteinen ilmapiiri houkuttelevat mukaan uusia poliittisia toimijoita, visionäärejä, rohkeita ihmisiä ja muutoksentekijöitä.

Unionin on täysimääräisesti sisäistettävä, ettei sisämarkkinaoikeudesta omaksuttu vastavuoroinen tunnustaminen toimi sellaisenaan rikosoikeudellisessa yhteistyössä. Sisämarkkinoille se ennen kaikkea luo yksilöille oikeuksia, kun taas rikosoikeudellisessa yhteistyössä se rajoittaa näitä oikeuksia. Periaate voi toimia jäsenvaltioiden välisessä rikosoikeudellisessa yhteistyössä ainoastaan silloin, jos jäsenvaltiot aidosti turvaavat luovutettavien henkilöiden perus- ja ihmisoikeudet, ja tämä toteutuu parhaiten lainsäädäntöjä yhtenäistämisellä.

Mikään tutkittu tieto ei viittaa siihen, että kokoomuksesta lähtisi kannattajia perussuomalaisiin. Kun tällaista siirtymää ei tapahdu, ei se voi myöskään olla validi argumentti uudenlaisen maahanmuuttolinjan tai minkään muunkaan linjanmuutoksen puolesta.

Nykymaailmassa 28:n jäsenvaltion unionia haastetaan sekä sisältä että ulkoa päin. Se, miten unioni kykenee nopeasti muuttuvassa maailmassa reagoimaan ja vastaamaan näihin haasteisiin riippuu jäsenvaltioiden yhtenäisyydestä ja luottamuksesta toisiaan kohtaan.

Millaisten edellytysten täyttyessä jäsenvaltio voi kieltäytyä luovuttamasta henkilöä toiseen jäsenvaltioon tällaisella perus- ja ihmisoikeuskieltäytymisperusteella?

Miltä poliittinen kenttä näyttäisi, jos Suomessa käytettäisiin enemmistövaalitapaa, jossa jokaisesta vaalipiiristä valittaisiin vain yksi, eniten ääniä saanut ehdokas? Nykyisellä eduskunnan koolla se siis tarkoittaisi 200 erillistä vaalipiiriä. Tätä selvitetään Arttu Rintasen valtio-opin pro gradu -työssä.